Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pyrstötähdet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1243
Pyrus Pystysuora
Morehouwn pyrstötähti 1908.
att raktsioni, toiseen ryhmään kuuluvilla on
tämä suhde 0,»:n ja 2,1:11 välillä,
kolmannen ryhmän pyrstöissä on suhde O.i A 0,».
Oletetaan, että kuta pienempi tämä suhde on, sitä
raskaampaa on pyrstön muodostava aines.
Muutamien p:n on havaittu >niitten ollessa likellä
periheliumiai sisältävän myikin natriumia, jop.v
rautaakin. — Sattuu välistä, että samalla
komee-tilla on useampia pyrstöjä, joista toinen
(melkein suorat kuuluu ensimäiseen luokkaan, toinen
toi-een j. n. e. Joskus on havaittu pyrstössä
tiheämpiä osia päästä tullutta ainesta, onpa
huomattu pään ikäänkuin hajoavan kahteen
kappa-|e<-een ie«im. Bielan pyrstötähti 1846). Koska
p. joka periheliumkäynnillä menettävät pyrstön
kautta sangen suuren määrän ainesta, on
luonnollista. että ne yleensä joka kierroksella
esiintyvät yhä heikompina. Jos pää alkaa hajota
siiu-remmio-a ryhmissä. ovat p:n päivät pian luetut.
Niinpä Bielan komeetti a ei ole nähty v:n 1852
jälkeen Mutta sensijaan huomattiin 27 p.
mar-ra*k. 1872, 27 p. marra-k. 1885 sekä 2.1 p.
m.ir-rask. 1892 lukuisia tähdenlentoja, ja näitten me-
teoriittien 1 Andromedidien) radan huomattiin
käyvän yhteen Bielan pyrstötähden radan kanssa,
joten täytyy olettaa, että pyrstötähden pää on
hajaantunut meteoriparviksi (vrt. Meteorit
titi. — Paitsi edellä lueteltuja p:iä ou yhden
periheliumkäynnin aikana havaittu parikymmentä
komeettia. joita havainnoista määrätyn elliptisen
radan mukaan lasketun uuden
periheliumkäynnin aikana on turhaan etsitty, ja joista
vnr-muudella ei tiedetä, ovatko ne hajonneet vai
muuttaneet ratoja, — Muutamista suurta huomiota
herättäneistä p :stä mainittakoon: Halleyn
pyrstötähti (ks. Halley), joka oli ensi
miiineu mikä huomattiin periodiseksi ja jonka
pyrstön kautta maa arvattavasti kulki
toukokuussa 1910 — mitään erityistä olematta
havaittavissa; De Cheseau.\’u kuusipyrstöinen komeetti
v :lta 1744; v:n 1811 pyrstötähti, jonka pyrstö
oli maan radan sädettä pitempi ja kiertoaika
n. 3,000 V.; pyrstötähti v:lta 1843, jonka peri
heliumetäisyys auringon pinnasta oli
ainoastaan ’/s auringon sädettä, pyrstön ollessa 250
milj. km pitkä; Donati’11 pyrstötähti v :lta 1858
kolmine pyrstöineen ja kummallisine valokaari
neen auriugonpuoleisella osalla päätä; loistava
komeetti v:lta 1861, jonka pyrstön takaosan
kautta maa kulki; suuri pyrstötähti v :lta 1882,
joka näytti kulkevan samaa rataa kuin v:n 1843
komeetti. mitä samaa rataa vielä kaksi
muiltakin pyrstötähteä. vuosilta 1880 ja 1887
arvattavasti liikkui, joten täytyy olettaa niiden
kaikkien olevan samaa syntyperää. Mielenkiintoisia
päänhajoamisia ja pyrstön muutoksia ovat
osoittaneet p. Kordam 1893 ja Morehouse 1908.
Kierto-aikansa muutoksesta kuuluisasta Eneken pyrstö
tähdestä ks. E n c k e n komeetti. 11. K.
Pyrus = Pirua, ks. Omenapuu.
Pyräs. pieni tukkilautta.
Pyssy (ruots. böasa) ks. Ampuma-aseet.
Pystyhöylä ks. P i s t o k o 11 e.
Pystyjalka (pes cquinus), jalan
epämuodostuma. jossa kantapää on vetäytynyt niin
taakse-ja ylöspäin, että vain varpaat tapaavat maalian
astuttaessa, vrt. Kampurajalka.
Pystykorva, useita koirarotuja edustava
nimitys. ks. Koira, palsta 1152-1153.
Pystymiilut ks. Miilu.
Pystysauma, rakennus!., kivimuurissa kivien
välinen pystysuora sauma, puskusauma.
vrt. Limitys, M u u r i 1 i i t o s.
Pystysimpukka (Pinna nobilix), Välimeressä
ja Atlantin meren lämpimämmissä osissa,
mutapohjalla. verraten matalalla elävä simpukkalaji.
jonka kapean kolmiomaiset kuoret ovat n. 30 cm
pitkät. Erään toisen lajin (P. squamosa) pituus
nousee 70 cm;iin. P:aa pyydystetään
silkinkiil-toisen pehmeän bvssuksen Iks. t.) vuoksi.
/. V s.
Pystysirkkeli ks. Tähtitieteelliset
koneet.
Pystysuora 1. luotisuora (saks. ja ruots.
vcrtikal), suunta tai suora, jota lanka
esittää. kun sen toinen pää 011 kiinnitetty ja toi
seen on ripustettu lankaa vapaasti ojentava paino.
Jokaisella paikkakunnalla on määräsuuntainen
p;nsa. P. yhtyy likipitäen maan keskipisteeseen
piirrettyyn suoraan. P.-taso on jokainen p:n
sisältävä taso. Vaakasuora (saks. ja ruot».
IiorisonlaI) on suora tai taso. joka on kobtisuo-
Donatfn pyrstötähti 1838.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
