Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pääalttari ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1271
Pääkallo
1272
Ihra:-’-n paakallo sivulla, edrst» ja alla (alaleuka poisteltu),
a otsaluu, b pA&laenluu. c obimohnl, <1 iakaraivo-(niska-lluu.
« kitaloun imi supi. o nenaluu. h posklluu. i yläleuan luu,
i lilileuan luut I>blyneet rajana ylaleuaoluuhun). 1
ala-leuanluu. m ky\nrlluu. n seulaluu. 1 -3a niskaluu, i
niska-luun nivf-lnaMat. 4.5 ohlmolau. 6 alaleuan nivelkuoppa
ohiroo-luosaa, posklllsAkkeen (4) sisäpuolella. 9 pnskiluu, 10, 10a
yläleuan osia, l- suulaenluu. 13 vannasluu.
pohjaa edessä ja jatkuu alaspäin nenäontelon
väli- ja sivuseininä. Tässä luussa on useita
onte-loita. jotka aukeavat neniionteloon. Sen lisäksi
se muodostaa nenäontelon ulkoseinästä kaksi
kumpaankin sieraimeen päin pistävää
nenäkuo-rikkoa. ylemmän ja keskimäisen nenäkuorikon.
7. Alempi nenäkuorikko fconclia nasnlis
mfcriorj on oikeastaan kolmas seulaluun
muodostamista lisäkkeistä, joka on myöhemmin
eristynyt omintakeiseksi luuksi. Se sijaitsee
nenäontelon sivu seinämässä kummassakin sieraimessa
pistäen kaarevasti sierainkäytävään päin. —
Kaikki edelläluetellut luut kuuluvat aivo-ontelon
luihin. Naamaluibin lasketaan seuraavat:
8. Nenäluu (ot nanale) on pieni parillinen
luu. joka muodostaa nenän katon. 9.
Kyynel-luu (o» lacrimale) on niinikään pieni parillinen
luu silmäkuopan sisäseinän etuosassa. 10.
Vannasluu (vomerj on pariton luulevy, joka
muodostaa nenän luisen väliseinän takaosan.
11. Yläleuan luu (maxilln) On suuri
parillinen naamaltiu, joka kummallakin puolen
keskiviivaa muodostaa suuontelon etuosan katon,
hammaskaarta vuntaavan luuvallin, nenäontelon
>-tuo«an pohjan ja sivuseinämät sekä osan
silmäkuopan pohjaa Sen -isällä on suuri yläleuan
ontelo, joka aukeaa nenäonteloon. 12.
Poski-luu (oi zygomaticum) sijaitsee naaman
etu-ulko jh muodmtaa kummallakin puolen
poskipään -i-kil silmäkuopan ulko-etuosan. 13.
Suulaenluu (os ptilatinuin), pieni parillineu
luu. on ikäänkuin yläleunnluun jatkona taaks-e
päin; se muodostaa suuontelon takaosan katon,
nenäontelon takaosan pohjan ja sivuseinämät,
14. Alaleuan luu (niatidibula) on kahdesta
yhdenmukaisesta puoliskosta syntynyt pariton,
kaarenmuotoinen luu, jonka takaosasta kohoaa
kummullakin puolella ylöspäin haarake, joka
niveltää ohimoluitta vastaan. Alaleuan kaarevan
rungon reunoissa ovat hammaskuopat alaleuan
hammasriviii varten. 15. Kieliluu (os
?ii/ot-deum) on täydelleen eristettynä muista
piiäkallon-luista sijaiten kielen tyven alapuolella kaulau
etuosassa. Se on pieni U:n muotoinen luu, jossa
erotetaan etuosa, runko ja siitä taaksepäin
jatkuvat isot ja pienet sarvet. — Useimmat
pää-knllonluut liittyvät toisiinsa liikkumattomasti
saumojen välityksellä. Nämä saumat ovat lap
sella auki ja luitten väliin jää paikkapaikoin
sidekudoksen peittämiä nukkoja, joista
selvimmin tunnettavissa on iso kuoppa 1. fontauelli
iks. Kuoppa). Ainoastaan alaleuanluu
muodostaa muita kallonluita vastaan liikkuvan
leukanivelen. jossa alaleukaa voi liikuttaa alas- ja
ylös-, eteen- ja taaksepäin sekä kummallekin
sivulle.
Eri yksilöillä ja eri kansoilla on pääkallon
muoto huomattavasti erilainen. Tämä erilaisuus
on johtanut kallo-opin, kraniologian,
syntymiseen. Kraniologia koettaa kallomittauksien avulla
löytää eri kansojen kallossa esiintyviä
rotuominaisuuksia voidakseen näitten ominaisuuksien
perusteella ratkaista kansojen keskinäistä
sukulaisuutta, saada selvää muinaiskansojen
kansallisuudesta j. n. e. Kallo-oppi on osa ihmistieteestä,
antropologiasta (ks. t.). V. 1840 ruotsalainen
A. Retzius (ks. t.) esitti kallomittauksiin pe
rustuvan antropologisen jaoitelman, jonka
mukaan ihmisrodut jaettiin lyhyt- ja pitkäkalloisiin
2. 3.
1. Pätlkallo päältäpäin, a pitkä, b lyhyt kallo. 2. Pääkallo
takaapäin, n korkea, li matala kallo. ,1. 1’aäkallo
sivultapäin, a viisto-, b suorahampainen kallo.
(d o I i k o- ja l» r a k y k e f a a 1 e i h i n). Raja
kummankin ryhmän välillä saadaan laskemalla
indeksi kaavasta
aivo-ontelon leveys x 100
Jos
pituus
indeksi on 80 tai sen yli, on kallo
brakykefaa-linen, jos se taas on pienempi kuin 80, on
kallo-dolikokefaalinen. Retziuksen jaoitukseen lisättiin
myöhemmin väli ryhmä, mesokefaaliset kallot.
Sen-jälkeen on ryhmitystä vieläkin laajennettu
useillakin eri jaoitustavoilla, joista yleisimmin
seurattu lienee von Garsonin 1886 laatima
seuraava jaoitus:
iiliradnlikiikefaaliKet kallot. Indeksi - Mj
hyperdollkokefuliset . „ «5j>—09,»
dolikokefuallnet .. ., 7(1,0—7+.»
mesokefaaliset „ „ 75j-7Uji
brakykefanliset „ „ H0.r,-K4j
hvp’-rbrakykefaaliset „ ., K.’i.i, 89.»
uit rabrak vkef aa lise| „ „ »Ojo—
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
