Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Pääomankorko ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1277
Pääoman korko—Päärynäpuu
1278
tanut uusista yrityksistä tavattomia voittoja.
Toisena yksityistaloudellisen p:n kartuttajana on
ollut nouseva maanarvo, varsinkin isoissa kau
pungeissa. P:n kerääminen pienistä tuloista on
aina vaikeata, koska tällöin on voitettava halu
laajentaa kulutusta. Siihen nähden että
väestön lisääntyessä on hankittava enemmän koneita
ja raaka-aineita ja maksettava enemmän
palkkoja, on yksityistaloudellisen p:n lisääntyminen
nykyissesn tuotantojiirjestyksen vallitessa
ehdottomasti välttämätöntä, ja näin ollen on suurten
tulojen olemassaolo kansantaloudelle nykyisissä
oloissa hyödyksi, kun niitä vain ei hankita
pieniä tuloja vahingoittamalla. —
Kansantaloudellinen p. häviää tuotantoväliueitten pitkällisen tai
nopean kulumisen kautta, lisäksi teknillisen
vanhentumisen kautta, kun tuotantovälineitten
täy-tyv antaa sijaa paremmille teknillisille
apuneuvoille. Yksityistaloudellinen p. vähenee niinikään
siihen kuuluvien tuotantovälineitten fyysillisen
häviön ja teknillisen arvonmenetyksen kautta,
samaten huonon taloudenhoidon, tuhlauksen ja
liikepulien (ks. Liikepula) kautta, vrt.
Kapitalismi. Pääomankorosta ks. Korko,
palsta 1364. [Quesnay’n, A. Smithin ja Marxin
teokset; Böhm-Bawerk, „Kapital und
Kapital-zins" y. m., Spiethoff, „Die Lehre vom Kapital"
iSchmollerille omistetussa juhlajulkaisussa 1908).]
J. F.
Pääomankorko ks. Korko, palsta 1364.
Pääomankorkovero. Eräissä valtioissa, joissa
tuottoverojär jestelmää (ks. Tuottovero) on
koetettu johdonmukaisesti toteuttaa, on maasta,
rakennuksista, elinkeinoista ja palkkana saatuja
tuloja rasittavien verojen rinnalla ja niiden
täydennyksenä otettu käytäntöön myöskin vero
pääoman koroista. Veron tarkoituksena ei ole
rasittaa ainoastaan toisille, joko yksityisille tai
julkisille yhdyskunnille lainatusta pääomasta
saatuja korkoja, vaan yleensä säännöllisiä
korkotuloja kaikista rahapääoman sijoituksista. Vero
voidaan määrätä joko pääoman tuoton, sen
koron, mukaan, jolloin veroa nimitetään p:ksi, tai
itse pääoman, joko tunnetun tai arvioidun,
mukaan. jolloin se tav. saa nimen pääomavero.
Jälkimäisessäkin tapauksessa on kuitenkin pääoman
korko lopullinen verolähde, minkä vuoksi
nimitystä p. käytetään yleisnimityksenä
kummastakin verosta. Muodollisista ja historiallisista
syistä luetaan p. laajimmassa merkityksessään
tuottoveroihin, vaikkakin se olemukseltaan
lähinnä muistuttaa tuloveroja. P.n kanto on
tar-koituksenmukaisimmin järjestetty silloin, kun
vero kannetaan pääomanomistajalta 1.
saamamie-heltä. Tässä tapauksessa on nykyään koron
suuruuden selville saamiseksi tav. turvauduttu
pakollisen veroilmoituksen (ks. t.) 1.
deklaratsio-nin säätämiseen. Pääomanomistajan ilmoituksia
korkotulojensa suuruudesta tarkastavat sitten
asianomaiset taksoitusvirastot. P:n kanto voi
myöskin olla siten järjestetty, että vero
kannetaan velalliselta. Tunnetuin tämänsuuntainen
vero on n. s. kuponki vero (ks. t.). Tätä
veromuotoa voidaan kuitenkin menestyksellä käyttää
ainoastaan kotimaassa lunastettaviin julkisiin
arvopapereihin nähden. — P. on tav. progressiivinen
tai degressiivinen ja se määrätään
suoritettavaksi joko prosenteissa korkotuloista tai
luokittain siten, että samaan luokkaan luetaan kaikki
vahvistetun ylimmän ja alimman määrärajan
väliset tulot. Verovelvollisuudesta vapautetaan tav.
pienimmät korkotulot. P:n suuruuden
määräämisessä otetaan myöskin jonkun verran huomioon
sellaiset pienempien pääomien omistajain
maksu-kykyyn vaikuttavat seikat kuin se, onko
verotettava työkykyinen, onko hänellä muita tuloja,
onko hän jäänyt orvoksi tai leskeksi y. m. — P.
on verrattain uusi veromuoto. Nykyään se on
voimassa Ranskassa, useissa Saksan valtioissa,
nim. Baierissa, Württembergissä, Ilessenissä,
Elsass-Lotliringenissa, Mecklenburgissa, Anhaltissa
ja Sachsen-Altenburgissa, Itävalta-Unkarissa ja
Venäjällä sekä Englannissa kuponkiverona. —
Suomessa verotetaan tuloja pääomansi joituksista
vain yleisen kunnallisen tuloveron kautta.
Y. H.
Pääoma vakuutus ks. Henkivakuutus.
Pääomavero, eräs pääomankorkoveron (ks. t.)
muoto.
Pääpahka 1. synnytyspahka,
verisenvis-vaisen nesteen aikaansaama pahkura päänahan
alaisessa kudoksessa, mihin se munakalvojen
puhjettua muodostuu emänsuussa tarjoutuvan
sikiön-osan kohdalle. P., joka pitkäaikaisen synnytyksen
kestäessä voi muodostua hyvinkin suureksi, katoaa
synnytyksen jälkeen jotenkin nopeasti ilman eri
toimenpiteitä. Lyhytaikaisen synnytyksen jälkeen
se voi olla tuskin huomattavissa, vaikka pää on
ollutkin tarjoutuvana osana. Jos jokin muu sikiön
osa kuin pää on tarjoutuvana, ei pääpahkaa
muodostu ensinkään, vaan kyllä sitä vastaava pahka
tähän ruumiinosaan. B. B. J :s.
Pääpostitirehtööri ks. Postihallitus.
Pääri (ransk. pair, engl. peer < lat. par). oik.
yhdenvertainen; keskiajalla tätä nimitystä
käytettiin saman lääniherran välittömistä
vasalleista. jotka läänioikeudessa tuomitsivat toistensa
asioissa; erityisesti p:eiksi sanottiin Ranskan
kruunun välittömiä vasalleja, joita sittemmin oli
6 maallista ja 6 hengellistä: myöhemmin p. oli
pelkkä arvonimi, jonka suuri vallankumous
hävitti 1789. V:n 1814 valtiosäännön mukaan
Ranskassa tuli kansan valitseman
edustajakama-rin rinnalle p:ien kamari, jonka jäsenet
kuningas nimitti ja jolla lainsäädäntövallan ohessa
oli tuomiovalta m. m. valtiorikosasioissa; sen
poisti helmikuun-vallankumous 1848. J. F.
Päärly (ruots. paria), helmi.
Päärynä ks. Päärynäpuu.
Päärjmälevä (Macrocystis pyrifera), etel.
pallonpuoliskon merien kylmemmissä osissa
kasvava jättiläiskokoinen ruskolevä, jonka
varsimaisiksi ja lehtimäisiksi osiksi jakaantunut
seko-varsi on kiinnittynyt pohjaan ja lähettää pintaan
pitkiä haaroja, jotka kelluvat vedessä ..lehtien"
tyvessä olevien ilmarakkojen varassa. Haarojen
pituus voi nousta 100 :aan, toisten tietojen
mukaan 200-300 :kin m:iin. Kuva ks.
Ruskolevät. I- V-s.
Päärynäpuu (Pirus communis), hedelmäpuuna
viljelty ruusukasvien heimon puu, läheistä sukua
omenapuulle, josta se eroaa suippokärkisten
lehtien, huiskilokukinnon, valkoisten kukkien,
kokonaan erillisten vartaloiden ja latvapuoleltaan
turpeamman, ..päärynämäisen" hedelmän kautta.
Hedelmä on hyvin hyvänmakuinen ja sitä
käytetään suurin määrin ruuaksi, nykyisin paljon
kuivattunakin. Kovat ryynimäiset osat oäärynän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
