Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Q ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Q. latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston 17 :s
kirjain. Foinikialaisilla oli kahta erilaista
fc-ään-nettä varten kaksi eri kirjainta: ,.kapf" (> kreik.
..kappa") ja „kopf" (> kreik. ,,koppa"), ks.
kuva-taulua Kirjoitus I (vaakasuorat sarakkeet 11
ja 19). Kreikkalaisille tulivat aluksi molemmat
lainana, mutta jälkimäinen hävisi myöhemmin
tarpeettomana tavallisesta kreik. kirjoituksesta
jääden vain lukumerkiksi (=90). Kreik.
kirjaimistosta kumpainenkin siirtyi italilaiseen, jossa
myös säilyivät. Latinalaisen kirjoituksen mukana
Q on joutunut useimpiin uudempiin euroopp.
kirjaimistoihin (ei kuitenkaan niihin, jotka
suorastaan perustuvat kreik. kirjoitukseen) ja esiintyy
kirjoituksessa (samoinkuin tavallisessa lat.
kirjoituksessakin) u kirjaimen edessä A–äänteen
merkkinä : qu = kv. Muutamien romaanilaisten
kielten kirjoituksessa merkitään kuitenkin yksistään
fc-äänne erinäisissä tapauksissa q:lla tai qu:lla,
esim. ransk. cinq, quand, qui, queslion ; esp.
Quijote.
Lyhennyksissä roomal. kirjoituksissa Q (tai Qu)
voi olla = Quintus, Quirina, quæstor, qui v. m.
Y. W.
Quack [kvak], Hendrik Peter G o
t-fried (s. 1S34), alankom. taloustieteilijä ja
historioitsija; toiminut professorina Utrechtissa ja
Amsterdamissa; Hollannin pankin johtajana v :sta
1S85, Hollannin rautateitten keskushallinnon
presidenttinä v:sta 1886; pääteos „De Socialisten.
Personen en stelsels" (1875-88), valaiseva esitys
kaikkien maiden ja aikojen sosialistisista
persoonallisuuksista ja järjestelmistä. J. F.
Quadit ks. K v a d i t.
Quadragesiina [kvadrag?-] (lat., oik.
Dominica quadragesimæ, sc. diei,
neljännenkymmenen-nen päivän sunnuntai), ensimäinen sunnuntai
paastossa (toisella nimellä Invocavit), s. o.
ensimäinen sunnuntai siinä neljänkymmenen päi
vän paastossa (quadradesimaali-ajassa), jota ennen
pääsiäistä on kristillisessä kirkossa vietettv.
U. P.
Quadragesimaali-aika ks.
Quadrage-s i m a.
Quadratrix ks. Y m p y r ä.
Quadriga [kvadri’-] (lat. < quadriju’gus),
nelivaljakko.
Quadrivium [kvadri’-] (lat.), tienristeys;
keskiajalla „vapaiden taitojen" toinen oppijakso,
reaaliset tieteet: musiikki, aritmetiikka,
geometria ja tähtitiede (astronomia), joiden edellä oli
trivium („kolmitie") sanataidon 1. puhetaidon
oppijakso: grammatiikka, dialektiikka ja
retoriikka.
Quadrumana lat. quatiuor = neljä, ja manus =
käsi), nelikätiset; tämän nimiseksi
ryhmäksi yhdistettiin ennen usein apinat ja
puoli-apinat. Kykyään nimeä käytetään joskus apinain
(ks. t.) toisintonimenä vastakohtana
kaksi-kät isille (ihmiselle). Todellisuudessa apinain
tarttumajalka kuitenkin perusrakenteeltaan
vastaa ihmisen jalkaa. (I. Y-s.)
Quadrupedia [e’-] (lat.), nelijalkaiset,
ennen käytetty nimitys sammakkoeläimille,
matelijoille ja nisäkkäille, jotka vastakohtana muille
selkärankaisille katsottiin „nelijaikaisiksi". Linné
kävtti nimitystä yksinomaan nisäkkäistä.
(I. V-s.J
Quadrupelallianssi ks.
Kvadrupelalli-a n s s i.
Quadruplik [kva-], saks. oikeudenkäynnin
alustavassa kirjoitustenvaihdossa vastaajan vaatine
kantajan toiseen kirjelmään (Triplik).
Quæstio [kvë-J (lat.), kysymys. Q. f a et i,
asiakysymys, vastakohta; q. juris, oikeuskysymys
(ks." t").
Quæstor [kvë-J (lat.), kvestori,
muin.-roomal. virkamies, jolle aikaisemmin tuomiovalta
rikosasioissa, myöhemmin valtion rahaston hoito
oli uskottu. Q:ien luku oli alkuaan 2, v:sta 421
e. Kr. 4, nousi Cæsarin aikana 40 :een ja oli
keisariajan ensimäisinä vuosisatoina 20. 2 q:ia
(,,quæstores urbani") oleskeli aina Roomassa
hoitamassa valtionrahastoa, muista toiset seurasivat
konsulien mukana sotaan, toimien heidän
sijaisinaan ja rahavarain hoitajina, toisten huolena
oli laivaston ja meriasiain hoito ja he olivat
sijoitetut määrättyihin Italian kaupunkeihin
(Ostia, Cales y. m.), toiset toimivat maakunnissa
käskynhaltijani (prokonsulien t. proprsetorien)
apulaisina ja rahastonhoitajina. Keisariajalla
tehtiin erinäisiä muutoksia q:ien tehtäviin
nähden : erittäin tärkeä oli myöhemmällä
keisarikaudella „quæstor sacri palatii". Q:n virka oli
aluksi avoinna vain patriiseille, v :sta 421 e. Kr.
myös plebeijeille; pätevyysehtona oli
aikaisemmin 30. keisari Augustuksen ajoista 25 v:n ikä.
E. R-n.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
