Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - R ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
B. latinalais-eurooppalaisen kirjaimiston
kahdeksastoista kirjain, minkä muinnisseemiläiiien
muoto muodostaa kohtisuoran viivan, jonka
yläpäässä on. vasemmalle päin. epäsäännöllinen
kaari ’ks. Kirjoitus, kuvntaiilu I’. Oikealle
juoksevassa kreik. kirjoituksessa se sai muodon
F l..rbo"). johon roomalaiset, erottaakseen sitä
samannäköisestä ,,pee"-kirjaimestaan. lisäsivät
sakaran päästen siten muotoon K. R:n
äännearvo on yleensä r; huomattakoon kuitenkin, että
puolalai-essa kirjoituksessa rz on i:n ja £:nkiu
merkkinä (esim. Orzrszko ja 1’rzemyil).
r-äänne on ääntämistapaan nähden tremulantti
1. tär\äänne. Ääntämispaikkaan katsoen on
olemassa useanlaisia r-äänteitä. Yleisin lienee
sellainen r, jossa täräjävänä ääntimenä on kielen
kärki; tällöinkin voidaan erottaa dentaalinen r.
jos-a kielenkärki koskettelee yläikeniä (niiuk.
esim. suom. r), ja kakuminaalinen r. jossa
kielenkärki ylöspäin taipuen koskettelee kovaa
kitalakea. Sitäpaitsi tavataan uvulaarinen r (esim.
ruotsin -känelaiiien r). jossa kitakieleke täräjää.
ja luryngualinen r ’esim. tiiusk. r), jossa
äänijänteet ovat r:n ääntiininä. Kiinan kielessä ei
ole r-ääunettä.
Lyhennyksissä R voi olla = lat. Rufus, regiun,
rrgims, rcgnum, rcspuhlica, rex, Horna, romanus:
roomal. lukumerkkinä R = 80. Matematiikassa
H = suora kulma. esim. 2R = 180° ; fysiikassa R
tarkoittaa R&iumuriu lämpömitlariasteikkoa;
resepteissä |{ tai R’= rccipc otu!), kirjekuorissa
K tai Rek. = ..kirjoihin", ..kirjoissa"; musiikissa
R tavallisesti = oikea käsi; kellojen
rukkaustau-lu–a R = rtlardcr tai rrlaril (hitaammin;
vastakohtana A :lle. joka on - uvanccr s. o.
noj>e;tnimin). V. H’.
Ra. radium-tnetallin kem. merkki.
Ra ks. Re.
Raa /r<//, Georg K r i t h i o f Andreas Os
knr 11840-T2). näyttelijä. Harjoiteltuaan
maalaus- ja musiikkiopintoja Tukholmassa R.
antautui iiäyttelijiiuralle ja esiintyi ensi kerran Hcl
singissil 18)14. Mentyään naimisiin 1800 etevän
näyttelijättären Hedvig Charlotte
Forsmanin (Raa Winterhjelm. ks. t.i kanssa K.
pun-tiloineen liittyi 1807 Helsingin ruots. teatteriin,
joi ka loi»t< kaudeksi muodostuivat ne "> vuotta,
mitkä he siihen kuuluivat. R. oli harvinaisen
lahjaksi» taiteili »luonne, joku sekä tavattoman
kauniilla äänellään että nerokkaalla
käsityksellään ja varmalla, joustavalla ja henkevällä esi
tystavullaan hurmasi katselijat. Hänen monistu
loisto-osistaan mainittakoon vain kotimaiset
Daniel Hjort ja Kustua Aadolf ..Regina v.
Emme-ritz"issä. H. Kr-n.
Raab. 1. ks. G y ö r. — 2. ks. R fi b a.
Raabe, Wilhelm (1831-1910), saks.
kirjailija, julkaisi salanimellä Jakob Corvinus
esikoisteoksensa ..Die Chronik der Sperlingsgasse"
1857), joka yhdellä iskulla kohotti hänet aikansa
hienoimpien kertojakykyjen joukkoon. Hänen
myöhemmistä tuotteistansa mainittakoon:
„Unse-res Herrgotts Kanzlei" (1862), „Die Leute aus dem
Walde" (1863), ..Der Hungerpastor" (1867), „Der
Schiidderump" (1870), „Horacker" (1876), ..Alte
Xester" (1879) sekä erinomainen historiallinen
romaani ..Das Odfeld" (1888). Vaikka R. ei ole
helppotajuinen kirjailija, on hän voittanut
tavattoman suuren lukijakunnan kotimaassansa.
Hänen kertomatapansa on rauhallista, mutta hänen
huumorinsa on verratonta, ja hiin tulkitsee
isänmaansa oloja ja kansansa ajatustapaa ja
tunnemaailmaa paremmin kuin useimmat hänen
aikalaisistansa.
//. Kr-n.
Raadelmaa (ruots. R a d e 1 m a), maatila
1’iikkiön pitäjässä Kuusistonsalmen rannalla,
käsittää paitsi l!:n ratsutilaa lisäksi 2 tilaa,
yhteensä 2’/u manttaalia. 406.«> ha. Laivaliike
Turusta. Meijeri, sähkövalo. Iso puu- ja
kasvi-tarha. — R. oli talonpoikaisissa käsissä v :een
1793, jolloin sen osti professori G. E. Haartman.
Häneltä perivät sen hänen poikansa ja
pojanpoikansa. C. 1). ja F. R. von Haartman.
Viimemainittu möi tilan 1889 kauppaneuvos Fredric
von Rettigille, jonka poika, tehtailija Henning
von Rettig omistaa sen nykyään (1915). Komea
päärakennus on pääasiassa v:lta 1878 (arkkitehti
Sjöströmin piirustusten mukaan). Sisustus on
kauttaaltaan vanhaa ja arvokasta. osittain
von Haartmanien ajoilta, mutta isoimmalta
• saitaan myöhemmin hankittua. Paitsi vanhoja
huuneknluju. jotka ovat järjestetyt eri huoneisiin
tyylittäiu, on kartanossa arvokkaita tauluja
m. m. vanhojen ranskalaisten ja
alankomaalaisten mestarien maalaamia), vaskipiirroksia y. m.
Keisari Aleksanteri I on kahdesti ollut yötä
kartanossa (1809 ja 1812). A. Ks.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
