Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raahen rovastikunta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1325
Raahen rovastikunta—Raamattupiiri
1326
Raahen rovastikunta käsittää Raalien-Salois
ten (muodostetaan erillisiksi Raahen, Sälöisten.
Pattijoen ja Vihannin khrakunniksi), Siikajoen.
Revonlahden, Paavolan, Rantsilan, Hailuodon.
Piippolan, Pyhännän. Pulkkilan ja Kestilän
seurakunnat Kuopion hiippakuntaa.
Raajat, tavallisessa merkityksessä
niveljalkaisten ja selkärankaisten parilliset, yleensä
ruumista vasten niveltyvät, alkuperäisesti
liikunto-eliminä. sekuudäärisesti myös muulla tavoin
toimivat lisäkkeet. Niveljalkaisten r:sta, jotka
yleensä johdetaan sukamatojen (mcnisukaisten)
n, s. parapodeista, ks. lähemmin
Niveljalkaiset. Selkärankaisten parilliset r. esiintyvät
alkuperäisimmässä muodossaan sisäisten rusto- t.
luu-osien tukemina evinä (rinta- ja vatsaevät). Evän
kannattimet ja evätuet johdetaan vanhemman
(Gegenbaurin) teorian mukaan kiduskaaristosta.
Evän kannatinta, siis esim. eturaajassa
hartia-vyötä, vastaa tämän mukaan itse kiduskaan,
evä-tukien taas selitetään syntyneen eri tavoin
paikkaansa ja muotoansa muuttaneista kidussäteistä.
Toisen teorian mukaan parilliset evät ovat
sama-syntyisiä kuin parittomat evät (joita siis hyvällä
syyllä myös voi nimittää r:ksi), molemmat
kahden (selkäpuolella yhden, mutta ehkä kahdesta
yhtyneen) alkuperäisten selkärankaisten
ruumista reunustaneen eväpoimun erilaistuneita osia.
Tämä n. s. kylkipoimuteoria on viimeaikaisista
tutkimuksista saanut yhä enemmän tukea, joskin
itse evätukien synnystä vielä on eri mieliä.
Kor-keampain selkärankaisten etu- ja taka-r:n
luuston perusmuoto voidaan puolestaan vaikeudetta
johtaa kalojen, lähinnä rustokalojen evien
tukiosista. Eri ryhmissä sammakkoeläimistä ylöspäin
r:n perusrakenne on hyvin samanlainen
huolimatta muoto-, koko- y. m. suhteiden suuresta
vaihtelusta r:n eri tehtävien mukaisesti käynti-,
uinti-, lento-, tarttuma- y. m. eliminä. Nekin
korkeammista selkärankaisista, joilta toinen t.
molemmat raajaparit puuttuvat, polveutuvat
ilmeisesti raajallisista muodoista. Tämän osoittavat
in. m. sikiökehitys. r:n surkastumat (esim.
jättiläiskäärmeiden ja valaiden taka-r.) y. m. vrt.
•Jalka. Käsivarsi sekä liitekuvaa
Pol-veul u m i s o p p i II. /. V-s.
Raaka (ruots. rö, engl. yard), aluksen takilaan
kuuluva, vaakasuorassa asennossa oleva pyöröpuu.
F. VV L.
Raaka-aine, jalostuskelpoinen luonnontuote.
Raakaliikki ks. Liikkiköysi.
Raakapurje, suunnikkaan tai
puolisuunnik-kaan muotoinen purje, joka kiinnitetään
raakapuuhun. F. W. L.
Raakarauta ks. Rauta.
Raakarikki, epäpuhdasta rikkiä, jota rikin
valmistuksessa saadaan sulaneena miiluntapaisen
laitteen pohjalta.
Raakasokeri ks. Sokeri.
Raakateräs ks. Teräs.
Raakel < liepr. ràkhèl = lammas), Laabanin tytär.
Jaakobin toinen vainio, Joosefin (ks. t.) ja
Benjaminin äiti, haudattu Raman läheisyyteen
Efrai-n.in ja Benjaminin rajalle (vrt. Jer. 31iS, 1 Sam.
105), ei kauas Efratasta (vrt. 1 Moos. 3516).
Tämä Efra*a on todennäköisesti sekoitettu
samannimiseen Betlehemin heimoon 11 Moos. 3519).
joten Raakelin hautaa vieläkin näytetään 1 V?
km:n päässä Betlehemistä pohjoiseen. .4. F. P-o.
Kaakku, vanhemmassa suom. kirjallisuudessa
simpukoista käytetty nimitys. Nykyään
nimitetään joskus r:iksi ravinnoksi käytettyjä
krevetti-rapuja (ruots. nikat. vrt. myös Ra
akku-äyriäiset. /. V-s.
Raakkutunkio 1- ateriat unkiö (tansk.
kokkeli m uddin g) ks. Esihistorialliset
ajanjaksot, II. palsta 814.
Raakkuäyriäiset (Ostrarodu), pieni
kalvo-äyriäisryhmä. johon kuuluu enimmäkseen
mikroskooppisia (eräs syvänmeren muoto pari cm
pitkä), kuten simpukat kahdella kuorella
varustettuja suolaisen ja makean veden eläimiä, jotka
kuorien viilistä esiinpistämillään kahdella
tuntosarvi-parilla uivat hitaasti t. ryömivät pitkin pohjaa.
Meillä n. 30 lajia, tunnetuin suku Cypris. /. V-s.
Raala (ruots. Råskog). allodisäteri
Nurmijärven pitäjässä Vantaanjoen varrella 7 */s km
lounaaseen Jokelan rautatieasemalta, ennen n.
9.000 ha ja nykyään O.si manttaalia, 1.150 ha.
Aikaisemmin on tilaan kuulunut saha ja mylly.
- Majuri Georg von Berg osti 1043 kruunulta
R:n kylän ja sai sille 1647 säterivapauden. Hänen
poikansa Henrik von Berg omisti vielä tilan.
V. 1708 Tuomas Eerikinpoika Adlercreutz, tämän
suvun kantaisä, osti R:n säterin ja sen alaiset
tilat. R. oli sitten Adlercreutz-suvulla lyhyttä
väliaikaa (1904-06, jolloin sen omisti
kunnallisneuvos Grönqvist Helsingistä) lukuunottamatta
v :een 1908. Vv. 1908-10 se oli tilanomistaja
Hj. Lagerlundilla. siirtyi oston kautta 1910
nykyisille omistajilleen (1915) senaattori Joh. ja
teol. tohtori Aug. F. Peltoselle. Osaksi jo
aikaisemminkin, mutta etenkin 1904 06 suuri osa sen
lukuisista torpista ja muistakin alueista myytiin
itsenäisiksi tiloiksi. — Päärakennus on v:lta 1848.
Aleksis Kiven ..Seitsemässä veljeksessä" esiintyvä
..Viertola" tarkoittaa R:n kartanoa. -4. Es.
Raamattu (ven. grämota, < kreik. grammata
= kirjoitukset), pyhien kirjojen kokoelma, jonka
kristillinen kirkko tunnustaa oppinsa ja
elämänsä perustaksi. R. jakaantuu Vanhaan ja
Uuteen testamenttiin. Edelliseen kuuluvat Israelin
kirjallisuuden tuotteet (ks. Heprean kieli
ja kirjallisuus), jotka olivat juutalaisten
pyhinä kirjoina ja sellaisina siirtyivät
kristityille: jälkimäiseen sisältyvät kristinuskon omat
vanhimmat muistomerkit (ks. Kaanon).
Nimitykset „Vanha ja Uusi testamentti I. liitto"
johtuvat eräästä Jeremian kirjan paikasta (3131-3i),
jossa profeetta puhuu uudesta liitosta, minkä
Jahve on aikojen lopulla tekevä Israelin ja
.luudan huoneen kanssa ja joka on oleva vastakohtana
vanhalle, isien kanssa solmitulle liitolle. Jo
apostoli Paavali käyttää nimitystä „Vanha
testamentti" juutalaisten pyhistä kirjoista (2 Kor. 3«).
Kirkkoisä Tertullianukseu (k. 2201 kirjoituksista
tiedämme, että myöskin nimitys ..Uusi
testamentti" jo aikaiseen kotiutui kirkolliseen
kielenkäyttöön. vrt. Raamatu d kiisi ki rj oi t
ukset, Raamatunteksti ja
Raamatunkäännökset sekä R a a m a t u n k r i t i i k k i
vnnä erikoisartikkeleita Raamatun eri kirjoista.
Ar. II.
Raamattupiiri, lukupiiri, jonka jäsenet kokoon
tuvat yhdessä tutkimaan Raamattua
keskinäiseksi rakennukseksi. Varsinkin kristillisessä
ylioppilasliikkeessä on tällainen yhteinen
raamatun-luku suosittu. Ar. II.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
