Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rába ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1349
Råba—Rabener
1350
Råba l-ü ] (saks. Raab), joki
Itävalta-Unkarissa. alkaa Steiermarkissa, virtaa etelään,
itään, lopulta koillista pääsuuntaa haarautuen
Sopronin komitaatin rajan yli tultuaan
kahteen haaraan; 398 km. josta Unkarin alueella
271 km.
Rabarberi ks. Raparperi.
Rabat (myös Ribat. Rbal, Slali Dzedid),
kaupunki Marokossa, Atlantin valtameren rannalla,
Bu-Regreg-joen vas. puolella, saman joen oik.
rannalla olevan Saleh uimisen kaupungin keralla
47,000 as. (1910), joista n. ’/s viimemainitussa.
Kaksi sulttaanin palatsia, linna, raunioita.
Huomattavaa matto-, huopa-, nahka- ja
saviastia-teollisuutta. Satama huono. — R. perust. 1184.
Rabatti (ransk. rabat [de prix]). 1. Hinnan
alennus suurempia määriä ostettaissa tai
käteisellä maksettaessa. — 2. (ransk. rabatte),
kasvi-1. kukkalavake.
Rabbe. 1. Frans Johan R. (1801-79),
lääkäri, historiantutkija; yliopp. 1820, lääketiet,
tohtori 1832; piirilääkärinä Oulussa 1833-34;
v :sta 1834 lääkintähallituksen kamreerina,
ajoittain myöskin sihteerinä. R. tuli tunnetuksi
monipuolisista isänmaallisista harrastuksistaan; hän
oli Societas pro fauna et flora fennica seuraa,
Suomalaisen kirjallisuuden seuran, Suomen
lää-käriseuran ja Suomen hist. seuran perustajia
ottaen monella tapaa osaa niiden toimintaan;
erityisesti hän harrasti historiaa koskevien
tietojen keräilemistä; julkaisuja: „Finlands
medi-cinalförfattningar" (3 osaa 1837-46. 4 :s 1874),
..öfversigt af nativiteten, mortaliteten oeh
folk-mängden i Finland för tiden från 1751 tili 1850"
(Hist. arkisto. II-IV), muutamia elämäkertoja
kokoelmassa „Finlands minnesvärda män" y. m.:
käsikirjoituksena häneltä jäi Suomen
lääkintä-historia; testamenttasi 10,000 mk. „Hist.
arkiston" ylläpitämiseksi.
2. Fabian Fredrik R. (1803-62),
virkamies, lahjoittaja, edellisen veli, yliopp. 1S22,
palveli senaatin virkamiehenä v:sta 1835; lahjoitti
koko omaisuutensa (n. 56,000 Smk.) Suomal.
kirjallisuuden seuralle. J. F.
Rabbelug-n ks. Takamaa.
Rabbi (hepr., = ..herrani, mestarini"; rab —
suurii, juut. opettajien ja oppineitten
kunnia-nimitys.
Rabbiini, juut. seurakunnan uskonnonopettaja.
Rabbiinilainen kirjaUisuus ks.
Juutalainen kirjallisuus.
Rabdomantiikka (kreik. rabdos = sauva, ja
mante’ia = ennustus), oksista ennustaminen, maan
kätkössä olevien salaisuuksien etsintä taikavirven
avulla, ks. Kaivonkatsonta.
Rabelais [rablc’], Francois (s. luult. 1494.
k. 1553 t. 15541. ransk. renesanssin
merkillisimpiä kirjailijoita etupäässä satiirin alalla. Tiedot
hänen monivaiheisesta elämästään ovat useissa
kohdin puutteellisia, vaikka Pariisissa 1903
perustettu erityinen R.-seura ja lukuisat tutkijat
ovat koettaneet luoda siihen valoa. R.. joka
syntyi Chinonin maakylässä Tourainessa. aloitti
opintonsa fransiskaanimunkkina. mutta karkasi
luostarista saadakseen vapaammin tutkia
tieteitä ja elämää. Harjoitettuaan lääketieteellisiä
opintoja Montpellier’ssä hän palveli sairaalan
lääkärinä Lyon’issa 1532, joutui humanistien
piiriin. painatti erinäisiä oppineita teoksia, alma-
Fram;ois Rabelais.
nakkoja ja kansankirjasia ja sai tohtorin arvon
1537. Hän osasi hankkia itsellensä mahtavia
suojelijoita, kuten piispa d’Estissacin ja
kardi-j naali du Bellay’n.
Viimemainitun mukana R. kävi
Roomassa ja sai 1536
paavilta synninpäästön
luostarista karkaamisestaan.
Senjälkeen hän toimi
ka-niikkina Saint Maurissa,
mutta jätti pian sen
viran ja oli lopulta
pakotettu pakenemaan maasta.
V. 1546 hän oli
kaupungin-’ lääkärinä Metzissä.
Päästyään sitten Henrik II :n
suosioon hän antautui
jälleen hengelliseen virkaan
ja toimi n. 1550-52
Meu-don’in kappalaisena.
Hänen viimeisistä vuosistaan ei ole tarkkoja tietoja.
— R:n tiedonhalu ja uteliaisuus oli rajaton. Hän
oli samalla kertaa humanisti ja lääkäri,
tiedemies ja seuramies. Hänen
maailmankatsomuksensa oli avarampi ja vapaampi kuin hänen
aikalaistensa yleensä. Ainoastaan korkeiden
sucsi-jain turvissa hän saattoi julkaista laajan
teoksensa ..Gargantua et Pantagruel"in, jossa hän
rohkeasti vitsoo aikansa heikkouksia. Se on
viisiosainen romaani, jonka perusaihe on saatu
vanhasta kansantarinasta, mutta joka R:n käsissä
on paisunut omituiseksi, burleskimaiseksi
kuvasarjaksi. Sen 4 ensimäistä osaa ilmestyi 1532-52;
viimeinen, 1564 ilmestynyt osa on luultavasti
toisen miehen käsialaa ja käännös Sebastian
Brantin teoksesta ..Das Narrenschiff". Gargantua
ja hänen poikansa Pantagruel ovat
kansansatujen jättiläiskuninkaita, lapsesta saakka
suunnattomia syömisessä ja juomisessa sekä kaikissa
muissakin elämänilmauksissa. Heidän
kasvatuksensa. ruumiinhoitcnsa, opinkäyntinsä. sodan- ja
rauhantoimensa, naimahommansa ja
hallitushuo-lensa. matkaseikkailunsa ja seuratoverinsa ovat
esitetyt mitä rehevimmällä mielikuvituksella,
kansanomaisella huumorilla ja humanistin
järkiperäisellä kritiikillä. Neljäs kirja on (mikäli
nykyisin on saatu selville) kuvaus merimatkasta
Itä-Intiaan. Teoksissaan R. tekee pilkkaa
munkkien tekopyhyydestä ja lihankidutuksesta,
Sorbonnen professorien ahdasmielisyydestä ja
tur-hantarkkuudesta. lääkärien puoskaroimisesta.
tuomarien typeryydestä, aateliston ylpeydestä ja
raakuudesta, hallituksen itsevaltiudesta j. n. e.
Ja hänen hymyilevän elämänviisautensa
tuloksena on valoisa usko ihmisyyteen, ilmaistuna
tuossa kuuluisassa ydinlauseessa: ..tee mitä
haluat". R. on renesanssirunoilija, jonka
psykologia on sangen alkeellinen, mutta jonka
mielikuvitus on tavattoman vapaa, jonka komiikka
on luontoperäistä ja tarttuvaa ja kieli
harvinaisen rikasta ja värikästä, vaikkapa paikcin
tahallisen karkeata ja kyyuillistä. [..Revue des études
rabelaisiennes" v:sta 1903).]
Rabener / rà-]. Gottlieb Wilhelm
(1714 711. saks. satiirikko, aikansa suosituimpia
kirjailijoita Saksassa. Hänen satiirinsa
liikkuvat-meikein yksinomaan porvari- ja
virkamiespiireissä. joita hän kuvaa mestarillisesti varsinkin
silloin, kuu hän antaa kuvaamiensa henkilöiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
