Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Radioaktiviteetti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1361
Radioaktiviteetti—Radioterapia
1362
Radioaktiviteetti ks. Radioaktiiv
i-s u u s.
Radiofoni (lat. vadius = säde, ja kreik. phönC
= ääui), laite, jolla säteilyenergiaa muunnetaan
äänienergiaksi. Tarkoitus saavutetaan, kun tavan
takaa aina määrätyn väliajan kuluttua
katkaistun valokimpun annetaan kohdata jollakin
sopivalla aineella esim. noella päällystettyä ohutta
levyä. Nokihiukkasten välissä oleva ilma silloin
vuoroin lämpiää vuoroin jäähtyy. Lämmön
vaih-teluja seuraavat ilman vuorottainen
laajeneminen ja supistuminen, jotka synnyttävät äänen.
Levy itse ei siis ota osaa äänen herättämiseen.
Yksinkertainen ja hyvin tehokas r. saadaan
sovittamalla noettu, ohut kiillelevy koeputkeen
ja antamalla valosäteiden läväistyään putken
seinän sattua levylle. Putken avonainen pää
yhdistetään kumiletkun välityksellä kuulotorveen. —
R:ia sanotaan fotofoniksi (ks. t.) tai
termofoniksi sen mukaan, cnko ääni
pääasiallisesti valo-, vaiko lämpösäteilyn
synnyttämä. Cornun suunnittelemassa termofonissa ovat
mikrofonin hiilikannattimet kiinnitetyt ohkaiseen.
vernissattuun kuusilevyyn ja yhdistetyt telefoniia.
Kun levyä kohtaa vuoroaikaisesti vaikuttavat
lämpösäteet, niin telefonissa kuuluu sävel, joka
on sitä korkeampi, kuta taajemmin säteiden
katkaisut tapahtuvat. Sävelen värähdysluku on yhtä
suuri kuin katkaisujen luku sekunnissa.
U. S:n.
Radiografia (lat. radius = säde, ja graphein =
kirjoittaa) ks. Röntgensäteet.
Radiolaria ks. S ä d e-e 1 ä i m e t.
Radiometri (lat. radius = säde. ja kreik.
»|ffron = mitta), jalustalla seisova ylös- ja
alaspäin torvenmuotoisesti jatkettu ontto
pallo (ks. kuvaa). jonka sisältämä ilma
4
on hyvin ohennettu (paine loonoo
atmosfääriä). Pallossa cleva platinalankaristi
voi pyöriä terävän nastan varassa.
Lankojen päissä on pystysuorassa asennossa
kiillelehtiä, joiden toiset samannepäin
antavat puolet ovat noella päällystettyjä.
R. alkaa pyöriä, niin että lehtien
kiiltävät pinnat käyvät edellä, jos sitä
kohtaavat valo- tai lämpölähteestä tulevat
säteet. Ilmiötä on selitetty
kineettisen kaasuteorian (ks. t.) avulla
olettamalla. että ilmamolekylit ponnahtavat
lämpöi-semmiltä, mustilta pinnoilta suuremmalla
nopeudella kuin kiiltäviltä, jolloin myös paine mustia
pintoja vastaan on suurempi. On huomattu r:n
ristin pyörivän sitä nopeammin, kuta harvempaa
ilma lasipallossa on määrättyyn tiheyteen saakka,
mutta jos ilma tehdään sitäkin ohuemmaksi, niin
liike jälleen hidastuu, kunnes risti lopulta ei
enää pyöri ollenkaan ylen ohuessa ilmassa.
R. on William Crookes’in suunnittelema.
V. S:n.
Radiotelegrafi (lat, radius = säde, kreik. tële =
kaukana, ja graphein = kirjoittaa) ks.
Langaton sähköttäminen.
Radiotelegrafi-konventsioni, 1906 Berliinissä
tehty yleissopimus, jonka useimmat
sivistysvaltiot ovat tehneet ja ratifiseeranneet. tai johon
ne myöhemmin ovat liittyneet, ja joka koskee
langatonta sähköttämistä 1. radiotelegrafiaa.
Sopimuksessa määrätään, että ilmoitusten ja
tiedonantojen vaihto ei-sotilaallisten ranta- ja
laiva-asemain kesken on pakollinen. Se astui
voimaan heinäk. 1 p. 1908 ja sen toimeenpano on
uskottu Bernin kansainväliselle
sähkölenniitin-toimistolle. — Tämän sopimuksen ohella
useimmat sopimusvaltiot samalla tekivät toisen, jolla
ilmoitustenanto velvollisuus ulotettiin
laivainväli-siin suhteisiin. K. E.
Radioterapia (lat. radius = säde, ja kreik.
tlie-rape’ia = hoito) 1. s ä t e i 1 y h o i t o käsittää
röntgensäteiden (ks. t.) ynnä radioaktiivisista
aineista lähtevien säteiden käyttämistä erinäisten
tautien parannuskeinona. Vasta kahden
viimeisen vuosikymmenen kuluessa tämä hoitotapa on
syntynyt ja
jättiläis-askelin etenkin
viimeisen vuosikymmenen kuluessa kaikissa
sivistysmaissa
kehittynyt ja saavuttanut
erittäin suurta
huomiota. — Kohta
sen-jälkeen kuin Röntgen
(ks. t.) 1896 oli
keksinyt ihmeelliset
x-säteet. jotka erosivat
kaikista ennen
tunnetuista säteistä ennen
kaikkea suuren
läpäi-seväisyytensä kautta,
ruvettiin niitä
lääketieteessä käyttämään
diagnostiseen
tarkoitukseen. Juuri tämä
röntgensäteiden
ominaisuus kulkea
kudosten läpi tekee
mahdolliseksi niiden avulla
aikaansaada
valokuvauslevylle tai myös
fluoresseeraavalle
varjostimelle läpivalaistujen kudosten varjokuvia.
Riippuen kudosten tiiviydestä on säteiden
läpi-tunkevaisuus suurempi tai pienempi, jotenka siis
kuvassa kudosten eroavaisuus esiintyy
varjomää-rän erilaisuudessa. — Tautidiagnooseihin voimme
röntgensäteitä käyttää kahdella eri tavalla:
läpivalaisemalla, s. o., suorastaan tarkastamalla
läpivalaistua ruumiinosaa fluoresseeraavalla varjosti
mella (röntgenoskopia: kuva 2) tai ottamalla
tarkastettavasta elimestä valokuvan
(röntgenogra-fia). Kumpi näistä
keinoista kulloinkin on
edullisempi käyttää, sen
määrää itse tutkittava
tautitapaus. Röntgenkuvan
avulla voi täten määrätä
jonkun vieraan esineen,
kuten luodin, neulan,
veitsenkärjen j. m. s.
paikan missä ruumiinosassa
taliansa ja näin ollen sen
leikkauksella sieltä
poistaa. — Meidän
päivinämme röntgendiagnos-tiikka on käynyt
erittäin tärkeäksi
apukeinoksi niinhyvin
kirurgisten kuin myöskin sisä-
1. Rüntgenkone
Läpivalaistu rintakehä.
[-Radiometri.-]
{+Radio-
metri.+}
2 Kvvnilr- ja
värttinà-tuun katkeama.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
