Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rahkasuo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1393
ten pääryhmiin muodostava suku. jossa on n. 250
hyvin toistensa näköistä lajia. 1?. on useimmiten
valkean vihreä, mutta voi olla myös punertava,
kellanruskea j. n. e. Pystyssä varressa on paljon
runsaslehtisiä haaroja, toiset riippuvia,
varsimyö-täisiä, toiset siirottavia t. sammalen latvassa
pystyjä. Lisääntymiselimistä ks. Sammalet.
K :11a on suuri vedenimemiskyky, joka johtuu
siitä, että sen varren ja haarojen kuoressa
iuseilla lajeilla) ja lehdissä (aina) on runsaasti
soluja, jotka reijillä ja tav. myös sisäisillä,
rengasmaisilla t. kierteisillä seinäpaksunnoksilla
varustettuina muodostavat kasvissa vettä imevän ja
lujasti pidättävän hiusputkiston. R:t ovat
tärkeimpiä turvetta synnyttäviä kasveja ja
kasvavat ryhmissä, useinkin laajoja soita muodostaen,
kalkkiköyhässä t. kalkittomassa maaperässä,
usein matalassa vedessäkin, yleisinä muualla
paitsi troopillisissa ja aivan kylmissä t. kuivissa
seuduissa (ks. Suo). Alati paksunevalla
turpeella, joka syntyy r:n kasvaessa latvassaan
ja lahotessa vähitellen tyveltään, on sama
veden-imemiskyky kuin elävälläkin r:lla. Tästä johtuu
turpeen käytäntö kuivikkeeksi y. m., ks.
Kuivikkeet, Turvepehku. Kukin r.-laji
kasvaa yleensä määrätyntapaisilla kasvupaikoilla.
Lajien tarkka tunteminen on tärkeää soiden sekä
tieteellisessä että käytännöllisessä tutkimisessa.
Vaikeasti selville saatavat, useimmiten
mikroskooppiset tuntomerkit ovat etupäässä lehdissä ja
varren kuorisoluissa. Meillä on 37 lajia, joista
esim. S. acuti[olium, S. cymbifolium, S.
fimbria-tum. S. fuscum, S. Girgensohnii, S. squarrosum
y. m. ovat laajalle levinneitä muuallakin. Kuva
ks. Sammalet. K. L.
Rahkasuo ks. Suo.
Rahkavieri ks. R a k v e r e.
Rahkeet ks. Valjaat.
Rahkoittuminen, effloressensi. ilmiö,
joka esiintyy suolaliuosten haihtuessa. Suolat
kiteytyvät astian seinille ensin nesteen pinnan
tasalla ja muodostuneet kiteet suurenevat
ylöspäin. muodostaen kasvullisuutta muistuttavia
kuvioita hiushuokoisuusvoiman vaikutuksesta,
joka imee suolaliuosta kiteitä pitkin ylös. Sama
ilmiö huomataan kosteilla kiviseinillä, jolloin
kiteet ovat tavallisesti tvppihappoisia suoloja.
S. S.
Rahkonen, Aleksanteri (1841-77), suom.
runoilija, julkaisi kaksi vihkoa ..Sääskiä" (1865
ja 1867), jotka sisältävät etupäässä
laulunsuomen-noksia. muodoltaan jokseenkin sujuvia ja
soinnukkaita. Lisäksi häneltä on pari
näytelmä-mukaelmaa ja kansatieteellisiä kertomuksia.
[J. Krohn. ..Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet".]
V. T.
Rahi [räl], Karl (1812-65), saks.
taidemaalari : vaskenpiirtäjä Karl Heinrich R:n
(k. 1S43) poika; työskenteli
syntymäkaupungis-saan Wienissä, jossa hän aikanaan oli
venetsialaisia mestareita ja Rubensia noudattavan
monumentaalisen tyylin pääedustajia. Tehnyt
historiallisia ja mytologisia seinämaalauksia,
alttaritauluja. muotokuvia v. m. [Hottner 11863);
George-Maver (1882) ja Bodenstein (1902).]
E. 1?-r.
Rahm [rämj, Henrik (1732-99), suom.
val-tiopäivämies. oli syntyisin Kokkolasta, jonka
ete-vimmäksi kauppamieheksi sitten tuli. Oli edus-
1394
miehenä porvarissäädyssä valtiopäivillä 1771-72,
1786 ja 1789. kuuluen oppositsioniin ja
vastustaen esim. ehdotettua passevolanssia sekä
palo-viinaveron myöntämistä epämääräiseksi ajaksi.
K. G.
Rahmaninov [-mä’-], Sergej Vasilevits
(s. 1873), ven. säveltäjä ja pianisti, Siloti’n.
Ta-neevin ja Arenskijn oppilas. Tuli 1903
Moskovaan musiikinopettajaksi. Sävelsi oopperan
(„Aleko", 1893), 2 sinfoniaa y. m. piano- ja
orkesteriteoksia. I. K.
Rahtaus (lat. chartu partita), laivan
tilaaminen laivaukseen certepartialla (ks. t.). R:n
muotoja ovat: aika-r. (Time charter), kerta-r.
(en rouche 1. laivanrungolta maksettava rahti),
prosenttirahti, jolloin rahti lasketaan
prosenteissa tavaran arvosta, ja määrärahti, jolloin
rahtia maksetaan sovittu rahamäärä tavarain
paino- tai tilavuusmitalta. El. K.
Rahtauskirja. rahtauksesta laadittu
kaksipuolisen velvoitteen sisältävä certepartia iks. t.).
Rahti (ruots. frakt) merkitsee
rautatieliikenteessä ja muussa maa- ja merikuljetuksessa sekä
kuljetusmaksua (esim. rahdinkorotus, -alennus)
että itse kuljetusta (esim. yhdysliikenteen ja
kansainväliset rahtisopimukset). Molemmissa
tapauksissa nimitys kohdistuu nimenomaan tavaran
kuljetukseen; eräissä suhteissa rahtisäädökset
koskevat myös n. s. pakettien kuljetusta.
Rahtidispariteetti ks. Erotustariffi.
Rahtikirja ruots. fraktsedel, forsedel),
tavaroiden kuljetuksessa käytetty asiakirja, jonka
lähettäjä antaa ohjeeksi kuljettajalle ja joka
vastaanottajan tulee kuitata saadessaan tavarat, ks.
R a h t i s o p i m u s. El. K.
Rahtilaiva. Kauppamerenkulkuun.
rahdinkuljetukseen käytetyn suom. laivan tulee, jos
sen kantavuus on 19:stä rekisteritonnista
ylöspäin. olla merkitty laivarekisteriin, jolloin sille
annetaan kansallisuustodistus (sertifikaatti) 1.
niin sanottu vapaakirja. El. K.
Rahtiliitto. Yhä valtavammaksi käyvän
kansainvälisen rautatietavaraliikenteen järjestämistä,
säännöittelyä ja valvomista varten perustettiin
useiden Euroopan valtioiden kesken 1890
kansainvälinen n. s. Bernin r., jonka hyväksymät
määräykset ovat kansainvälisen tavaraliikenteen
osalta voimassa kaikissa sopimukseen yhtyneissä
maissa. Näitä on m. m. Venäjä. [K. Järvinen.
,,Liikenne ja liikennepolitikka" (siv:lta 202
alkaen). Kauppalehti 1914. n :ot 20. 24 ja 27.]
J. H. K.
Rahtiseteli ks. Rahtikirja.
Rahtisopimus on, kuten sen
rinnakkais-käsite henkilökuljetussopimuskiu,
työurakkasopimuksen laji, jolla kuljettaja
(merikuljetuksessa 1 a i v a a j a, ruots. bortfraktare)
sitoutuu lähettäjälle (1 a i v a u 11 a j a 1 1 e 1.
rahtaajalle, befraktare) korvausta vastaan
kuljettamaan tavaraa, ottaen sen haltuunsa ja luovuttaen
sen määräpaikalla vastaanottajalle,
destinatää-rille. Merikuljetuksessa erotetaan vielä
lastin-antaja (a[lastarc), jos muu henkilö kuin
lai-vauttaja toimittaa tavaran omassa nimessään.
Postinkuljetussopimusta voidaan
pitää eräänlaisena r :na, josta eri määräykset ovat
voimassa. Sitävastoin puuttuu puhelin- ja
sä h kösanomapalvel ukselta se
aineellinen alusta, kuljetusesine, joka määrää r:n luon-
Rahkasuo—Rahtisopimus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
