Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raimund ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
1397
jälkeen hän tutustui Dürerin teoksiin, joita
jäljentämällä kehitti omaa vaskenpiirtotaitoaan.
R. asui 1510-27 Roomassa, jossa hän joutui
Rafaelin palvelukseen. Italian täysrenesanssin
suurimman vaskenpiirtäjän maineen hänelle on
tuottanut pääasiallisesti tämä hänen suhteensa
Rafaeliin ja se seikka, että hänen yksinkertaisen
selvien, taidokkaiden piirrostensa kautta ovat
tulleet tunnetuiksi m. m. monet sellaiset Rafaelin
sommitelmat, jotka tämä laati yksinomaan R:n
piirroksia varten. Hän teki myös piirroksia antiikkisista veistoksista, ja Rafaelin kuoltua
(1520) hän valmisti kuvansa enimmäkseen
Giulio Romanon piirustusten mukaan. Rooman
valloituksen jälkeen (1527) R. siirtyi
syntymäkaupunkiinsa Bolognaan. Hänen piirroksistaan,
joista kuuluisimpia ovat esim. Rafaelin
„Lucretian kuolema”, „Aatami ja Eeva” ja
„Betlehemin lasten murha" sekä Michelangelon
hävinneen kartongin mukaan tehty „Kiipeilijät”
(1510), on Pariisissa ja Wienissä täydellisimmät
kokoelmat. [H. Delaborde. „Marc-Antoine R.”
(1887).] E. R-r.
Raimund (Ravmond), seitsemän Toulousen
kreivin nimi. — ~R. IV (k. 1105), St. Gilles’in
herra, tuli 1088 Toulousen kreiviksi ja oli
aikakautensa rikkaimpia ja mahtavimpia ruhtinaita:
otti osaa ensimäiseen ristiretkeen ja valloitti
sittemmin Tripolin ruhtinaskunnan. — R. VI.
hallitsi 1195-1222; suosi albigenseja, menetti
sen-vuoksi albigensisodissa maansa, minkä
kuitenkin ennen kuolemaansa valloitti suurimmaksi
osaksi takaisin. Hänen poikansa R. VII.
hallitsi 1222-49. jatkoi albigensisotia, mutta 1229
hänen täytyi rauhan hinnaksi luovuttaa Ranskan
kuninkaalle suuri osa aluettaan. Hänen tyttärensä
meni naimisiin kuningas Ludvik IX :n veljen
Alfonsin kanssa ja tämän kuoltua 1271 Toulouse
yhdistettiin Ranskaan. J. F.
Raimund, F e r d i n a n d(1790-1836). itäv.
kirjailija. uieniläisten kansannäytelmien perustaja.
Hän toimi myös näyttelijänä ja
teatterinjohtajana. Hänen huvinäytelmänsä ovat ansiokkaita.
Hän myös ensimäisenä toi kupletin saksalaiseen
näytelmätaiteeseen. Parhaat hänen teoksistaan
ovat: ..Der Barometermacher auf der Zauberinsel"
(1823). ..Der Bauer als Millionär" (1828) ja
..Der Verschwender" (1833). 77. Kr-n.
Rainer (1827-1913), itäv. arkkiherttua,
tunnettu vapaamielisyydestään ja
tieteenharras-tuksestaan. Oli v:sta 1857
valtakunnanneuvoston ja 1861-65 ministerineuvoston presidenttinä
ja toimi v:sta 1862 tiedeakatemian kuraattorina.
Osti 1884 kokoelman egypt. papyruskirjoituksia.
jotka 1S99 lahjoitti hovikirjastolle. K. TV. R.
Rainey-Miescherin pussit ks. S p o r o 7. o a.
Raipas-muodostuma ks. Eokambriset
m u o d o s t u m a t.
Raippaluodonaukko 1 ruots. Replotf järd),
selkä Merenkurkun Suomen-puolisessa saaristossa,
Raippaluodonsaaren koillispuolella, Björkön
itäpuolella.
Raippaluoto I. Repoluoto (ruots. R e
p-lotl. 1. Kunta, käsittää suurimman osan
Merenkurkun Suomen-puolista saaristoa;
huomattavimmat saaret ovat Repoluoto, Vallgrund. Björkö,
Lappören. Stora Björkarskär. Slottskär.
Rönn-skär ja Valsörarne. — Vaasan 1.. Korsholman
kihlak.. Raippaluodon nimismiesp.: kirkolle Vaasasta
1398
n. 20 km. Pinta-ala (maata) 194,i km5, josta
viljeltyä (1910) 2.545 ha (siinä luvussa
luonnonniityt’ 1.841 ha.). Manttaalimäärä 1917/1K.
talon-savuja 254, torpansavuja 95 ja muita savuja 250
(1907). 3,323 as. (1913), miltei kaikki
ruotsinkielisiä ; 566 ruokakuntaa, joista maanviljelys
pääelinkeinona 232:11a ja kalastus 209:llä (1901).
239 hevosta, 1,001 nautaa (1911).—Kansakouluja
3, pysyviä pientenlastenkouluja 6 (1914). —
Teollisuuslaitoksia : 3 sahaa, joista yhden yhteydessä
mylly. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkihiippak., Vaasan alarovastik.;
perustettu Mustasaareen kuuluvana
saarnahuonekuu-tana kunink. majesteetin päätöksillä 23 p :ltä
lo-kak. 1775 ja 23 p:ltä heinäk. 1778, tuli
kappeliksi 1840 ja eri khrakunnaksi keis. käskykirj.
25 p:ltä maalisk. 1872 (ensimäinen vakinainen
khra v:sta 1889). R:oon kuuluu Björkö
rukoushuonekuntana. — Kirkko puusta, rak. 1781.
L. H-nen.
Raipparangaistus, jola osaksi jo
aikaisemminkin oli käytetty, säädettiin 1734 v:n laissa sitä
ennen käytetyn »kujanjuoksun" sijaan. Raipoilla
rangaistiin vain miestä, naisille sitä vastasi
vitsa-rangaistus. Korkein määrä oli 40 paria raippoja
miehelle ja 30 paria vitsoja naiselle. Raippa- ja
vitsarangaistus oli määrätty ehdottomasti
muutamista rikoksista, mutta niitä käytettiin myös
muuntorangaistuksina sakkojen sijasta. Kunink.
kirje 22 p:ltä maalisk. 1807 oikeutti hovi- ja
ylioikeudet muuttamaan raippa- ja
vitsarangaistuk-sen vesi- ja leipävankeudeksi, milloin oli
todistettu, ettei tuomittu olisi voinut sitä kestää, ja
sama oikeus annettiin sittemmin keis.
asetuksella 28 p:ltä marrask. 1859 senaatin
oikeus-osastolle muistakin hellittävistä syistä. Xämä
säännökset vaikuttivat, että myöskin alioikeudet
vähitellen alkoivat määrätä vesi- ja leipävankeutta
sellaisissakin tapauksissa, jolloin raippa- ja
vitsa-rangaistus lain mukaan oli ehdoton. Nykyinen
rikoslaki on kokonaan poistanut raippa- ja
vitsa-rangaistuksen. — Muissa maissa r. 011
käytännössä ainoastaan Englannissa, miehille ryöstöstä
ja henkilöön kohdistuvasta väkivallasta
tuomittuna lisärangaistuksena, sekä muutamissa
Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltojen valtioissa. Tanskassa
se säädettiin 1905 18-55 ikäisille miehille eräistä
raakuusrikoksista tuomittavaksi
lisärangaistukseksi, mutta (loistettiin jo 1911. Yleensä r :ta
pidetään sopimattomana rankaisumuotona, jos
kohtakin muutamat sitä erinäisillä svillä
puolustavat. ’ -4. T.
Rairuoho 1. ray ruoho ks. L u s t e.
Raisio (ruots. Resol. 1. Kunta. Turun ja
Porin 1.. Maskun kihlak.,
Raision-Naantalin-Ruskon nimismiesp.; kirkolle Turusta 7 km.
Pinta-ala 65,o km2, josta viljeltyä maata 2.429 hafsiinä
luvussa luonnonniityt 115 ha. puutarha-ala 12.59
ha). Manttaalimäärä 54 u/24. talonsavuja 93,
torpansavuja 71 ja muita savuja 245 (1907).
2,171 as. (1913), joista ruotsinkielisiä 20: 416
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 222 (1901). 457 hevosta, 1.406
nautaa (1911). — 3 ylempää ja 1 alempi
kansakoulu (1914). Säästöpankki yhteinen Maskun
y. m. kuntien kanssa. — Teollisuuslaitoksia:
Huhkon mylly. — Vanhoja kartanoita:
Artukai-nen. Pakaria. Perno. Upalinko. Hintsa, Huhko ja
I Metsäkylä. — 2. Seurakunta. Turun arkki-
R ai mund—Raisio
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
