Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Raittiusjuomat ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1401
Raittiusj uomat—Raittiusliike
1402
Raittiusjuomat Raittiudenliarrastajat ovat
jo vanhoista ajoista koettaneet saada
juovutus-juomat vaihdetuiksi raittiusjuomiin, joita eri
ajoilla on ollut hyvin erilaisia. Nykyajan
tavallisimmat raittiusjuomat ovat käymätön tai hyvin
vähän käynyt viini tai mallasjuomat (esim.
kruunuolut), joiden avulla on koetettu
vähentää vastaavien alkoholinpitoisten juomain käyttöä.
V-o E-nen.
Raittiusliike. Yrityksiä sen siveellisen
turmion ehkäisemiseksi, jota juovutusjuomain
väärinkäyttö on synnyttänyt, tavataan jo
kaukai-simmassa muinaisuudessa. Monet suuret vanhan
ajan ajattelijat kiinnittivät asiaan usein
hyvinkin suurta huomiota. Niinpä Buddha ankarasti
kielsi nauttimasta juovutusjuomia. Samanlainen
määräys on myöskin bralimalais-uskonnossa.
vaikka se etupäässä koskee pappeja. Ei ole
myöskään vähäinen niitten lainsäännösten luku. joilla
useat hallitsijat jo kauan ennen Kristuksen
syntymää koettivat ehkäistä ei ainoastaan
juovutusjuomain väärinkäyttöä, vaan yleensä niitten
käyttöä. Niinpä Kiinan keisari Vuvang n. 1120 e. Kr.
julkaisi lain. jonka mukaan ne, jotka tavattiin
juopottelemassa toistensa seurassa, olivat
mestattavat. — Juutalaisten vanhassa uskonnossa
vaadittiin juovutusjuomista kieltäytymistä
„nasii-reilta". Ensimäisten kristittyjen keskuudessa
hyvin yleisesti vierottiin juovutusjuomain
käyttöä. Monet, alkukristityt, erittäinkin muutamat
lahkokunnat, olivat ehdottomasti raittiita. —
Keskiajalla tavataan yleisempää
raittiusharras-tusta ainoastaan muhamettilaisten kansain
keskuudessa, joilta Muhamed oli kieltänyt
viinin-nauttimisen. Lukuunottamatta aivan
viimeisimpiä aikoja ovat muhamettilaiset jokseenkin
tarkasti noudattaneet tätä kieltoa.
Mainitut raittiusharrastukset ovat etupäässä
olleet uskonnollis-siveellistä laatua. Varsinainen
järjestelmällinen työ raittiuden edistämiseksi,
joka siveellisen kokemuksen ohella panee suurta
painoa fysiologisille tosiasioille, on saanut alkunsa
vasta 18:nnen vuosis. lopulla Pohj.-Ameriikan
Yhdysvalloissa. Sen perustajana pidetään
Philadelphian lääkeopillisen laitoksen kemian
professoria Benjamin Rushia (1745-1813). Main.
vuosis :n viimeisellä ja seuraavan ensimäisellä
neljänneksellä perustettiin Yhdysvalloissa joukko
seuroja, jotka koettivat ehkäistä väkijuomain
väärinkäyttöä, mutta sallivat niitten kohtuullista
nauttimista. Nämä seurat saivat kyllä
hetkellistä parannusta aikaan, mutta ne hajaantuivat
melkein jokainen muutaman vuoden tai
korkeintaan vuosikymmenen vaikutettuaan. Eräissä
raittiuden harrastajissa heräsi silloin ajatus, että
raittiustyötä olisi ruvettava tekemään uuden
periaatteen mukaan: varsinaisena tarkoituksena ei
tulisi olla. niinkuin siihen saakka, juomarien
pelastaminen, vaan kohtuullisten pysyttäminen
raittiina.
Bostonissa 10 p. tammik. 1826 tätä
tarkoitusta varten pidetyssä yleisessä asianharrastajain
kokouksessa perustettiin raittiusliikkeen
historiassa suuren merkityksen saavuttanut Ameriikan
raittiusseura. Se vaati jäseniltään ehdotonta
kieltäytymistä tislattujen juomien käyttämisestä.
Viinin ja oluen suhteen, jotka Yhdysvalloissa
silloin olivat harvinaisia, jäätiin epämääräiselle
kannalle. Tämä epämääräisyys poistettiin ylei-
sessä Yhdysvaltain raittiudenharrastajain
kokouksessa Saratogassa 1836, jolloin päätettiin, että
raittiusseurojen jäsenien on kieltäydyttävä
nauttimasta kaikkia juovuttavia juomia.
Tämä ehdottomuuden kaunalle asettuminen
antoi Yhdysvaltain r:lle uutta, ennen
aavistamatonta elinvoimaa. Jo 1829 kuului
Yhdysvaltain raittiusseuroihin yli 100,000 jäsentä.
Sikäläinen r. alkoi ennen pitkää herättää huomiota
yltympäri koko sivistynyttä maailmaa ja
1830-luvulla nopeasti levitä Eurooppaankin.
Skotlanti ja Irlanti kiistelevät Euroopan
ensi-mäisen raittiusseuran perustamisesta.
Molemmissa syntyivät ensimäiset seurat 1829, skotl.
seura muodollisesti muutan ia päiviä myöhemmin
kuin irl. Englantiin r. levisi piakkoin
Skotlannista.
Euroopan mannermaalla r. sai ensinnä
jalansijaa Skandinaavian maissa. Jo 1819 perusti
Ruotsissa 6 Växiön lukion oppilasta keskenään
raittiusyhdistyksen. Tämän yhdistyksen johtaja
oli silloin 19-vuotias Peter Wieselgren, josta
sittemmin tuli koko Ruotsin r:n johtomies.
Ruotsissa 1830 vietetyn kristinopin 1.000-vuotisjuhlan
muistoksi päätettiin raittiustyö yleisesti panna
alulle maassa ja perustettiin useita
raittiusseu-roja.
Se henkinen yhteys, mikä oli Suomen ja
Ruotsin välillä siihen aikaan, vaikutti, että
raittius-asia täälläkin pian tuli tunnetuksi. Suomen
ensi-mäisen varsinaisen raittiusseuran perusti Elias
Lönnrot 1834 Kajaaniin. Monien kiireellisten
töidensä vuoksi hän ei kuitenkaan joutanut pai
joa työskentelemään seuransa hyväksi, joten se
muutaman vuoden perästä pääsi hajaantumaan.
Enemmän sai aikaan tunnettu herännäispappi
Henrik Renqvist, joka amer. mallin mukaan
keräsi paljon raittiuslupauksia ja toimitti
oivallisia raittiuskirjasia. Hänen toimintansa on
sitäkin merkillisempi. kun hän aikaisemmin kuin
tiettävästi kukaan muu, Euroopan mannermaalla
työskenteli ehdottoman raittiuden hyväksi. —
1840-luvulla jierustivat maahamme
kohtuudenseu-roja erittäinkin valistusta harrastavat, talonpojat.
Ne ilahduttavat tulokset, joita raittiustyöstä
oli Yhdysvalloissa, herättivät pian huomiota
Euroopan hallitsijoissakin. Preussin kuningas
Fredrik Wilhelm III pyysi 1833 virallista tietä
tietoja Yhdysvaltain raittiusseurojen toiminnasta.
Tämän johdosta sikäläiset raittiudenliarrastajat
lähettivät syksyllä 1835 Eurooppaan taitavan ja
raittiusasiaan innostuneen miehen, toht. Robert
Baird in. joka viipyi täällä useita vuosia
matkustellen hallitsijan luota toisen luo raittiusasiaa
selittämässä. Niin hän vieraili Preussin.
Itävallan. Tanskan ja Venäjän hallitsijain luona.
Hänen laatimansa kirjanen, joka selvitteli amer.
r:n työtapoja ja periaatteita, käännettiin
useimmille Euroopan kielille. Syksyllä 1840 Baird tuli
Venäjälle. Keisari Nikolai I otti hänet hyvin
| ystävällisesti vastaan. Hallitsijan omasta
käskystä käännettiin kohta senjälkeen Bairdin
kirjanen venäjän, viron ja suomen kielelle. —
Bairdin kirjasten vaikutuksesta syntyivät
ensimäiset raittiusseurat Preussiin 1837. Tanskaan
1843. Hollantiin 1842. Ranskaan 1839. Sveitsiin
[ 183S ja Venäjälle 1843.
Englannissa raittiusseurat jo 1840-luvulla
I asettuivat ehdottomuuden kannalle, ja siellä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
