Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1457
Ranska
1408
kerrokset ovat kuin lautaset sisäkkäin. Keskellä.
Pariisin ympäristössä, on tertiäärikauden
kerroksia, kauempana niiden alta pistävät esiin
liitukauden ja näiden alta taas jurakauden kerrokset.
Viimem. puuttuvat pohjoisessa Kanaalia ja
koillisessa Belgiaa vastaan. Paikoitellen jurakehän
ulkopuolella tavataan osia triaskehästä.
Keskustasta laidemmaksi mennessä maa yleensä kohoaa;
kaakossa jura- ja triaskerrosten reunat ovat
taipuneet ylöspäin verraten korkeiksi selänteiksi
(Cöte d’Or 636 m. Plateau de Langres 608 m,
Monts Faueilles 450 m. Argonnit 346 m), jotka
erottavat Pariisin alanteen Rhöne-Saönen
alanteesta ja ovat orografiseua siteenä
Keskus-ylängön. Vogesien ja Ardennien vanhojen
vuoristojen välillä.
Poitiers’n laajan painanteen kautta yhtyy
Pariisin alanteeseen Garonnen alanne. Garonnen
pohjoispuolella on jura-, liitu- ja vanhempia
ter-tiäärisiä. eteläpuolella nuorempia tertiäärisiä ja
kvartäärisiä kerroksia, jotka Biskajan-lahdeu.
Garonnen ja Adourin välissä muodostavat Les
Landes’in (ks. t.). — Muusta R:sta eristetty,
ilmastoltaan ja kasvillisuudeltaan monessa
suhteessa Etelä-Eurooppaan läheisesti liittyvä on
Rhöne-Saönen alanne. Sen täyttävät etupäässä
tertiääriset ja osaksi liitukauden kerrokset:
kvartäärisiä aineksia on deltamuodostuksina
rannikolla harvaan asuttu Camargue Rhönen
suu-haarojen välissä iCrau niistä itääni ja laakson
poikki Lyon’in pohjoispuolella leviävinä jäätikön
jättäminä sorakerroksina (Dombes: paljon pieniä
järviä).
Vesistöt. LTseimmat joista laskevat Atlantin
valtamereen ja Kanaaliin; tärkeimmät ovat
Somme. Seine (776 km), Orne. Vilaine. Loire
(1.002 km). Charente, Garcnne (650 km), Adour
{Kanaaliin ja suoraan Atlantin valtamereen).
Aude. Hérault. Rhone (osaksi R:n ulkopuolella).
Var. Lisäksi R:aan kuuluu pienempiä osia
Reinin. Maasin ja Sclielden vesialueista.
Useiden suurien jokieu tai niiden lisäjokien lähteet
ovat lähellä toisiaan Keskusylängöllä. joten ne
on verraten helposti saatu kanavilla yhdistetyiksi.
Kaikkiaan R :ssa on uitto- ja purjehduskelpoisia
jokia 141, yhteensä 8.387 km; lisäksi kanavia
n. 5,000 km. Jokien liikennearvoa vähentää
suuresti niiden vaihteleva vesimäärä: siihen on
suurena syynä Keskusylängön metsättömyys. —
Järvet ovat muutamia rannikkojärviä
lukuunottamatta mitättömän pieniä; suurin on Grandlieu
(70 kra-l Loiren suun eteläpuolella. Osa
Genève-järven etelärantaa kuuluu R :lle.
Ilmasto ou Rhönen alanteessa riippuvainen
Välimeren, muualla R:ssa Atlantin valtameren
tuuli- ja sääsuhteista. Rhönen alanteessa kesät
siis ovat sateettomat, kuumat, talvet lämpimät,
sadeaika syys-, lokakuussa (sade tulee äkillisinä,
rankkoina kuuroina: v:n sademäärä n. 670 mm).
Pohjoisesta päin tulevat kylmät ilmavirrat
pääsevät esteettömästi mistral nimisinä tuulina
puhaltamaan Rhönen laaksoa pitkin (Marseillessa
mistral puhaltaa 175 p:nä v:ssa). haitaten
kasvillisuuden kehitystä. Suojassa siltä on vain Riviera.
Muualla R :ssa vallitsevat länsituulet aiheuttavat
rantaseutujen valtaineri-ilmaston iselväluontoisin
Bretagnessai villeine kesineen ja lauhkeine
talvi-neen (sataa kautta vuoden, lännessä enemmän
talvikuukausina, idempänä kesäkuukausina i. Sisä-
maassa kesät ovat lämpimämmät, mutta talvet
kylmemmät. Keskusylängöllä ilmasto yleensä on
koleaa. — Vertailun vuoksi esitettäköön vuoden,
kylmimmän ja kuuniimman kuukauden
keskilämmöt Välimeren rannikolla. Bretagnessa ja
sisämaassa :
v:n iammik:n heinilk:n
Nizzassa ....... -f 15,.° C -f 8,4° C + 23..° C
Brestissä ...... -f 11,jc C +6.»°C + 17..° C
Pariisissa ...... -f 10,>° C -)- 2° C + 18.j° C
— Eniten sataa Pyreneitten länsipäässä
(1,200-2,000 mm v:ssa), Keskusylängön etelärinteellä ja
Alpeilla. Kaikkialla sataa talvella lunta, mutta
etelässä se sulaa nopeasti.
Kasvillisuus. R :ssa kohtaavat toisensa
Länsi-Euroopan atlanttilaiset ja Etelä-Euroopan
välimereumuodot. Jälkimäisiä ovat ainaviheriät
pensaat (Pistacia, Arbutus. Phillyrea v. m.) ja
tammet, öljypuu y. m. Välimeren kasvillisuus
tunkeutuu Rhönen laaksoa myöten kauas
pohjoiseen. Mistralilta suojatulla Rivieralla
viihtyvät Bambusi gracilis, Cycas revoluta, Chamcerops
excelsior, Drucæna-, Ficus- y. m. lajit sekä
taatelipalmu (sen pohjoisin paikka i. Garonnen
alanteessa on useita pohjoisespanjalaisia lajeja
(m. m. korkkitammi). Kastanjapuulla on suuri
merkitys koko Etelä- ja Keski-R :ssa. Muu osa
11 :aa, Keskusylängön karuja ja kylmiä
nummi-ja havumetsäseutuja sekä Alppien ja osaksi
Vogesien alppikasvi vyöhykettä lukuunottamatta,
kuuluu euroopp.-aas. lehtimetsävyöhykkeeseen,
jonka leimakasveja ovat pyökki ja hevoskastanja,
sekä atlanttilais-länsibaltialaiseen. leimakasveina
U/ex-lajit. Erica cinerea, Hex aquifolium y. m.
— Laajempia metsiä nyk. on enää vain
paikoitellen Les Landes’illa (osaksi istutettuja), Alpeilla
ja Keskusylängön pohjoispäässä. —
Alkuperäisestä eläimistöstä on vielä vähemmän
jäljellä. Kuitenkin tavataan vielä kaikkialla
kettuja. paikoitellen susia, mäyriä, näätiä,
villisikoja. onpa joissakin syrjäisissä seuduissa vielä
säilynyt joku karhu ja majava. Jäniksiä,
kaniineja ja metsäkauriita tavataan kaikkialla. Vielä
mainittakoon genetti ja myskimyyrä sekä
etelässä Pyreneitten niemimaalta tullut
gekkosisi-lisko. Lintumaailma Keski-Euroopan tavallinen.
Meret kalarikkaita.
Väestö ja asutus. Vaikka R :aan aikojen
kuluessa on asettunut monta eri kansanheimoa
(vrt. alempana Historiat, on R. nyk.
kielellisesti ja kansallisesti melkein täysin yhtenäinen.
Vanhalla ajalla kelttiläiset asukkaat kieleltään
ja tavoiltaan roomalaistuivat maan
valloittaneiden roomalaisten vaikutuksesta: samoin kävi
kaikkien myöhemminkin maahan tulleiden
kansojen. joten kansainsekoituksen lopputulos,
ranskalaiset. luetaan romaanilaisiin kansoihin,
vaikkakin ranskalaisten suonissa virtaa paljon
enemmän kelttiläistä tai germaanilaista verta kuin
roomalaista. V. 1906 R:n väestöstä (38.844.653
hengestä) 92,i % oli ranskan kieltä puhuvia
ranskalaisia. 4.? % muita kansallisuuksia. O.s %
naturalisoituja ranskalaisia. 2,j% vieraiden
valtakuntain kansalaisia. — Mutta vaikka
jyrkkiä eroavaisuuksia vailla oleva pinnanmuodostus
onkin edistänyt tällaista yhteensulautumista, on
kuitenkin Rhönen alanne siksi eristynyt
Pohjois-ja Länsi-R :sta. että sen väestö, sen kieli ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
