Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1457
Ranska
1408
kaikilta vetojuhdista). Siipikarjauhoito on
tärkeä. samoiu kaiiiiuiuhoito. Mehiläishoitoa
harjoitetaan eniten luoteessa. Silkkiäistoukunhoito
rajoittuu Riutuen laaksoon. Se tuottaa kuitenkin
enää vain pienen i - m silkkiteollisuuden raaka
aiuetar|*vst.i - iii- 1911 oli 5.» milj. kg s lkkiäis
koteloita (1853 25 uiilj. kg). — Kalastus.
Sisävesikalastusta hurjoitetaun verraten vähässä
maurässu Merikalastus ou melkoisesti kehittynyt
saaliin arvo 1866 60 milj.. 1910 140,» milj. mk.),
mutta ei kuiteukaan voi kilpailla Englantiin tai
Norjan kalustuksen kaussa. Atlantin runnikoillu
pyydy «telaan silliä, sardiinia, makrillia, äyriäisiä.
,-tereita, Välimeren rannikoilla sardiinia,
anjovista, tonnikaloja. Melkoiset määrät kalustajin
lälitee vuosittain turskanpyyutiin Islannin
tienoille ’ varsinkin Paimpoli-tu Bretagnessui ju
Neu foundlundin matalikoille <S:t Mnlosta y. m.i.
Kalastajani lukumäärä 1910 oli kaikkiaan 128,869,
aluksin oli 28.742 244.129 ton.i. Saaliinsa arvon
puolesta huomattavimmat ovat Fécamp, Boulogne.
Le Croisie, Dunkerque. Granville, S:t Malo. —
Metsänhoito. Pitkälle liienneen
metsiinhävi-tyksen takia on metsätaloudella merkitystä vain
muutamilla metsärikkaammilla alueilla. Paitsi
tavallisia sahatuotteita y. m. s. saadaan Les
Landes’in mäntymetsistä tärpättiä. Pyreneitten
korkkitammimetsiköistä korkkia. Puutavarain
tuonti ulkomailta on suuri.
VuorityB ja teollisuus.
Vuorityön-tuotannossa R. ou Euroopan kolmas maa. Itä-R.
on yleensä mineraalirikasta. Länsi-R.
mineraali-köyiiäö. V. 1911 oli R:n 548 kaivoksessa
työmiehiä kaikkiaan 231.924 (joista 164,607
työskenteli maan allai, tuotteiden arvo oli 717,»
milj. mk., lukuunottamatta kivilouhoksia, joiden
työväestö oli 128,582 henkeä ja tuotannon arvo
278.> milj. mk. — Tärkein tuotteista on
kivihiili. jota saatiin 38.» milj. ton., arvoltaan
589.» milj. mk. (lisäksi o.» milj. ton. ruskohiiltä,
arvoltaan 7.» tnilj. mk.). Maapallon kivihiiltä
tuottavista maista R. on neljäs. Suurin osa
kivihiileltä saadaan pohjoisesta. Belgian rajalta
Pas-de-Calai- ja Nord nimisistä departementeista
<26.i milj. ton.); kaivosalueen keskustana on
Valenciennes. Lisäksi on kivihiilikerroksia
Keskus-ylängöllä ja sen itiirinteellä, keskuspaikkoina
S:t Etienne Loiren departementissa, tuotanto
3,j milj. ton.). Le Creuzot (Saflne-et-Loi ressu,
2.i milj. ton.) ja Alois (Gard’issa, 2 milj. ton.).
Kivihiili ei riitä maan tarpeisiin: ulkomailta
tuodaan lisää liki 20 milj. ton., jonka
vastapainoksi viedään vajaata 2 milj. ton. —
Rautamalmin tuotanto on R:n oloihin nähden aivan
poikkeuksellisesti kehittynyt vista 1902 alkaen;
sen tuotanto oli silloin 5 milj. ton., 1911 se
oli kohonnut 16.» milj. tonniin (arvoltaan
77.» milj. mk.: 1012 19.» milj. ton.), sivuuttaen
•ekä E-|>anjan että Englannin tuotannon.
Epäedullista rautamalmin tuotannossa on, että
kaivokset ovat etäällä kivihiilikerroksista, joten
rautamalmin jalostui- käy suhteettoman
hankalaksi ja kalliiksi. Niin on yllämainitun viiden
tärkeimmän kivihiilidepartementin rautamalmin
tuotanto vain 83,000 ton. N. 00% koko K:n
rautamalminsaaliista saadaan Lothringeuista
lähellä Saksan rajaa. Meurthe-et-Moselien depurte
mentissa 15.■ milj. ton.). Rankuraudan
valmistus oli 4 i milj ton. (K. maapallon maista nel-
jännellä sijalla).— Muista miueraalikunnan
tuotteista mainittakoon suola (1.» milj. ton..
arvoituun 18.» milj. mk.), kultamnlmi (7,» milj. mk.),
sinkkiinalmi t5,i milj. mk.), rnutnpyriitti
4.: milj. mk.), lyijy- ja hopeamalmi (2,« milj. mk.).
Kivilouhimoistn saadaan kaikenlaista
rakennus-kiveä. graniittia, marmorin, hiekka- ja
kalkkikiven. basalttia, liuskeita y. m. Lisäksi on
pnl-jon hyvää posliini- ju fnjnnssisaveu. Usent R:n
monista mineraali lii h teistä ovat terveyslähteinä
ulkomaillakin tunnetut. T e o 1 1 i s u u s on
keskittynyt Belgian rajalle, Pariisin ympäristöön,
maan itäosiin ja satamakaupunkeihin.
Teollisuudenhaaroista huomattavin ou kutomuteollisuus
monine sivuhaaroineen; sen tuotteissa
ranskalaisten aistikkaisuus pnraiten näyttäytyy.
Vientitavaroina ne ovat tärkeämmät muita
teollisuustuotteita. Kaikkiaan työskenteli 1006
kutoina-teollisuudessa 1.» milj. henkeä. Merkillisin
kutomuteollisuuden haaroista on silkkiteollisuus,
jossn R. on voittamaton; keskustana on Lyon.
Lisäksi mainittakoon S :t Etienne (silkkinauhoja),
Avignon, Roubaix. Melkein ylitä mainio on
vanhoista ajoista asti harjoitettu villateollisuus.
Suurimmat tehtaat ovat pohjoisessa (Roubaix,
Tourcoing, Reims y. m.). Samoille seuduille on
puuvillateollisuus koteutunut (Rouen, Lille.
Roubaix. Tourcoing. Amiens y. m.);
puuvillakehrää-möi88it 1914 pyöri 7.» milj. värttinää
(Englannissa. Yhdysvalloissa. Saksassa ja Venäjällä
enemmän). Pohjoisessa 011 myöskin pellava-,
hamppu- ja juuttiteollisuuden (Lille. Cambrai,
Roubaix. Alencon, Amiens) sekä pitsien
valmistuksen (Chantilly, Alencon. Valenciennes)
pesäpaikka. Voittamaton on R:n vaatetusteollisuus
(muotitavarat), jonka eri haaroissa työskentelee
yli 1 milj. henkeä; keskustana on Pariisi.
Kaikissa yllämainituissa teollisuudenhaaroissa on
kotiteollisuus tehdasteollisuuden rinnalla
säilyttänyt sangen suuren merkityksen. — Rauta- ja
metalliteollisuudella ei ole yhtä suurta merkitystä
kuin kutomateollisuudella. Rauta- ja
terästehtaita sekä raskaampien rauta- ja teräisteoslen
(panssarilevyjen, kiskojen, tykkien y. m. s.)
valmistuslaitoksia on etupäässä vain kivihiili- ja
rautamalmialueilla. Mainittakoon Nancy, Longvvy,
Creuzot (tykkejä), CliMon-sur-Saöne
(rautasil-toja), S:t fttienne (panssarilevyjä, tykkejä, muita
aseita), Altiis. Vaski- ja lyijytehtaita »n
etupäässä satamakaupungeissa, sinkkitehtaita
pohjoisessa. uluminiumtehtaitu kaakossa. Konepajat,
raula- ja metallitavaratehtaat eivät ole sidotut
rauta- ja kivihiilinlueisiin; niitä tavataan
kaikilla teollisuusalueilla. Kaikenlaisia konepajoja
(erikoisesti mainittakoon viime aikoina
tavattoman merkityksen saavuttaneet nutomobiilitehtaat,
joiden tuotteita suuret miiiiriit viedään
ulko-mnille| on Creuzofssa, Lillessä, Nantesissa,
Pariisissa. Lyon’issa. Le Havressa. Rouen’issa,
Bordeaux’ssa, Marseillessa. Satamakaupungeissa
on Inivaveistämöitä. jotka kuitenkin vain
matkustajalaivojen loisteliaisuudessa kykenevät
kilpailemaan Englannin ja Saksan
laivaveistämöi-den kanssa. Lääketieteellisiä y. m. kojeita
valmistelaan Pariisissa, samoinkuin hienoja
pöytä-ju seinäkelloja; taskukellojen valmistus on
keskittynyt Besaneoiriin ja sitä ympäröivälle
Jura-alueelle. Pariisin pronssiteokset.
taidevalutuot-U-et. kulta- ja jalokivisepänteokset. kuikenluiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
