Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1461
Ranska
1462
Boulogne i502.» milj.), Kotien t497,r milj.),
Dieppe 46S > tnilj. ja Toureoing i465.» milj. mk.).
— Mitat ja painot metriset (v;sta 1795).
K a li a, rahalaitokset, valtion
raha-asiat. Rahayksikkönä ou franc (ks. F r a n g i).
Yksinomainen setelinanto oikeus on 1800
|>eruste-tulla R u pankilla. Banque de France;
1913 silla oli metallivuroja 4,146,t milj. mk.,
liik-ket–a olevat setelit arvoltaan 6.034.» milj. mk.
Muita suuria pankkilaitoksia ou m. m. Crédit
I.vonnais ja CnVlit foneier. Säästöpankeissa 1911
oli 14 ■ milj. säästökirjalla talletettuna 5,618,»
milj. mk. — Valtion raha-asiat ovat
suunnattomasta valtiovelasta huolimutta hyvällii kannalla.
Tuloarvio v :lle 1914 päättyi 5.189.» milj. mk:uan
välillisiä maksuja 2,873.< milj., tuloja valtion
monopoleista ja teollisuuslaitoksista 1,031.» milj.-,
välittömiä maksuja 635.» milj. mk.), menoarvio
5.191.• milj. mk:aan (valtiovelka 1.306.» milj.,
sotaministeriö 1.203,; milj., taloudellisten
laitosten hoito- ja hallinto- sekä verojen
kokoomiskus-tanmikset 675.t milj.. meriministeriö 610.» milj.,
o|ietusministeriö 369.» milj., yleisten töitten
ministeriö 358.» milj. mk.t. Lisäksi on 1.061.» milj.
mk:aau päättyvä ylimääräinen tulo- ja
menoarvio (josta IJinsiradnn osto 703.» milj. mk.).
Valtiovelka suurempi kuin minkään muun valtion
n. kaksi kertaa suurempi kuin Englannin),
32.881.» milj. mk. (1913).
Sivistys- ia o p p i I a i t o k s e t.
kirkolliset olot. Opetuslaitoksen perusta laskettiin
1808 1833 velvoitettiin jokainen kunta
ylläpitämään ainakin yhden kansakoulun, 1881
alkeis-opetu- tehtiin maksuttomaksi. 1882 pantiin
toimeen koulupakko. 0|>etusluitoksen etunenässä on
opetustoimen ja taiteiden ministeri, jonka
rinnalla on korkeampi o|ietusneuvosto (Conseil
su-pero ur dc 1’instruction publiquel; sen alaisia ovat
ylitarkastajat l inspceteurs géniraux). Koko R.
jakaantuu 16 opetuspiiriin (aeadémies),
johtajana esimies irectruri. tämän apuna ovat
piiritarkastajat mspecleur» d’acadcmie; yksi jokaista
departementtia kohtii. kansakouluntarkastajat ja
piirineuvosto iconnril acadimiquc). Joka
departementissa lisäksi on kansakouluneuvosto (conseil
d>’i-arlcmental), prefekti puheenjohtajana. —
Opetu- on kolmiasteinen, jakautuen
alkeiskoului-hin /Vniiijnimrnl primnire; pientenlastenkoulut
ja kansakoulut), keskikouluiliin (Venscigncment
tmmdairt . oppikoulut), korkeakouluihin
IVenscig-n’mini tupérirur; tieteelliset ja ammatilliset
korkeakoulut i Pientenlastenkouluja (valtion ja
yksityisten i 1912 oli 3.873, niissä 8,362 opettajaa.
595.479 oppilasta; kansakouluja 81,237. niissä
154,700 opettajaa, 5,526.404 opp. Lukutaito on
nyt niin levinnyt, että 1912 oli asevelvollisista
vain 2.»’; lukutaidottomia. Kansakoulunopettajia
valmistavat école* normalea primnire*, joita tulee
jokaises-a de|ia rtement issa olla kaksi;
normi ilikouluissa oli 9.588 opp. — Keskikoulut ovat
joko valtion (tyccc*! tai kunnan (rolltgm
commu-lilluiI ylläpitämiä; kunnnnkoulut nauttivat
valtion avustusta ja valtio nimittää myös niiden
opet-taiat. Lisäksi on valtion valvonnan alaisia
yksi-tji-ia oppikouluja. Valtion oppikouluissa 1912
oli 58.915 opp kunnan oppikouluissa 36.706 opp.
V -ta 1 HHIi on vastaavin tyttö oppilaitoksia ;
valtion tyttökouluissa 1912 oli 18 497 opp..
kunnallisissa tyttökouluissa 11,680 opp.; tyttökoulujen
jatkokursseilla 5.424 opp. — Korkeinta opetusta
varten ovat tiedekunnat ifucullést ja
korkeakoulut samassa kaupungissa toimivat tiedekunnat
voidaan yhdistää yliopistoksi. Tiedekuntia on;
7 lääketieteellistä ifaculUs dc médecinej, 13
lainopillista lf. de droil i, 15 luonnontieteellistä (f. des
tciences), 15 humanistista (f. des lettres); lisäksi
on 37 lääketieteellistä ja farmaseuttista
korkeakoulun. Kaikkiaan 1913 oli 39,792 ylioppilasta,
joista 3,951 naispuolista. 5.521 ulkomaalaista
(2.769 venäläistä). Yksistään Pariisin osalle tuli
17,104 ylioppilastn; lisäksi on seuraavissa
kaupungeissa tiedekuntia ja korkeakouluja: Aix,
Amiens. Angers. Hesniifon, Bordeaux, Caen, Cler
mont-Ferrand, Dijon, Grenoble, Lille, Limoges,
Lyon, Marseille. Montpellier, Nancy, Poitiers,
Reims, Rennes, Rouen, Toulouse, Tours. Eniten
•m opiskelevia lainopillisissa tiedekunnissa (15,951
ylioppilasta). Yksityisillä vapailla tiedekunnilla
ei ole oikeutta antaa oppiarvoja; vapaita
tiedekuntia ou Pariisissa, Angers’issa, Lillessä,
Marseillessa, Nantesissa, Toulousessa. Lisäksi
Pariisissa ou suuri, mouiosastoinen École libre des
sciences politiques. Ammatillisista
korkeakouluistaan K. on maailmankuulu. Useat niistä eivät
ole opetusministerin alaisia. Teknillisiä
korkeakouluja on 14 16.341 ylioppilasta 1912), joista
tunnetuimmat Conservatoire national des arts et
métiers ju École centrale des arts et
manu-factures Pariisissa. kauppakorkeakouluja 14
(1,882 opp.), joista mainittavimmat École des
hautes études commerciales, Institut Commercial
ja École supérieure pratique de commerce et
d’industrie Pariisissa. Kauppa- ja
teollisuuskou-luissa (70) 1912 oli 13.954 opp., joista 11,161
poikaa. — Erilaisia kuuluisia korkeakouluja ja
opistoja ovat Collège de France. École pratique
des hautes études, École normille supérieure,
École des chartcs. École spéciale des langues
orientales vivantes, École du Louvre, École
nationale et spéciale des beaux-arts, École nationale
des arts décoratifs, Conservatoire national de
musique et de déclamation, Institut national
agronomique. École polytechnique, École
supérieure de guerre, École spéciale militaire, École
de 1’artillerie et du génie, École de cavalerie.
École supérieure de marine. École navale, École
nationale supérieure des mines, École nationale
des ponts et chaussées, École coloniale y. m.
Useimmat ovat Pariisissa. — Tieteellisistä
seuroista mainittakoon Institut de France. — Kaikki
R:n vaikutusvaltaisimmat sanomalehdet
ilmestyvät Pariisissa; huomattavimmat ovat Le Temps,
Matin. Le Journal des Döbats, Le Figaro, Le Petit
Parisien, Le Petit Journal, Éclio de Paris,
L’Humanité, Le Gaulois. — Kirkolliset
olot. Valtiokirkkoa ei ole (ks. Historia).
Roomal.-katolisilla on 17 arkkipiispaa ja 67
piispaa. Refornieerattuja seurakuntia johtaa
kes-kusneuvosto (Conseil cenlml) Pariisissa.
Luterilaisilla seurakunnilla on Pariisissa kerran v :ssa
kokoontuva ylikonsistori (Consistoire supérieure)
sekä vakinainen johtokunta (Directoire).
Mooseksen iiHkolnisten korkein virasto on
keskus-konsistori ( (’onsistoirc central) Pariisissa.
Valtiomuoto, hallitus ja hallinto.
R. on tasavalta v:sta 1870; voimassa oleva
perustuslaki on v:lta 1875. Hallituksen etunenässä
on kunsulliskokouksen 7 v:ksi valitsema presi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
