Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ranska
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1461
Ranska
1462
maila asteittain Kunuda Siihen liitettiiu
myöhemmin IxMiisianu, useita Iskusi Intian saaria.
Senegambia ja alueita Ktu Intiassa, l.udvik XIV :n
hallitusajan lopulla alkoi taantuminen: K.
menetti alueen toisensa jälkeen, niin ettii Pariisin
rauhassa 1>14. jos-.» Englanti lupasi antaa
takailin osan Kita valloittamistaan siirtomaista,
K Ile jäi vain Martinique. Guadeloupe, puolet
S t Mirtin*istä, S:t Pierre, Miquelon,
Sene-ga tubia. Réunion. niuutumia jätteitä Etu Intiassa
ja joitakin oikeuksia Madagaskarilla. R:n siirto
m.i.ivallan uu-i ;uk.i alkoi 1830. jolloin Algeria
valloitettiin. Siit.i pitäen siirtomaa-alue ou
melkein keskeytymättä kasvanut; 1841-43
anastettiin Useita alueita Länsi-Af rikassa, 1842 47
Oseaa-ni i–1 is;,.. K. hankki ruden-Kuledonian, 1858-67
Kotsin-Kiinan. 1*81 Tunisin. 1885 Tonki uin
j. n. e. Suunnattomat alueet Pohjois-, Länsi- ja
K.–ki Vfrikus-n en anastettu v:n 1878 jlilkeen.
niin etta R. nykyään omistaa lähes kolmannen
osan Afrikasta ks. Afrikan valtiollista karttaa
art. Afrikka ja maailmanliikenuekarttau art.
L i i k e n n ei. Suuruudestaan huolimatta ei R:n
-lirtomailla kuitenkaan ole läheskään yhtä suurta
merkitystä kuin Englannin alusmailla. Ne ovat
»»ak-i luonnostaan vähemmännrvoisia (paljon
erämaata). eivätkä ranskalaiset kykene niitä
hoitamaan yhtä järkiperäisesti kuin englantilaiset
omiaan. Suurena esteenä niiden kehitykselle on
sekin, ettei R:sta liikene niihin sanottavasti
nuti-asukkaita. Niiden hallintokustannukset
tulevat suhteettoman kalliiksi: emämaan täytyy
avustaa niitä vuosittain tuntuvilla summilla
>siirto-maaministeriön menoarvio v:lle 1914 nousi 109,»
rnilj. mk:aan . Useilla siirtomailla on verraten
laaja itsehallinto; ne lähettävät edustajia R:n
kunsalli-kokoukseen. Algeriaa hallitaan ransk.
departementtien tapaan. Muut siirtomaat ovat
kma as. 1911
Afrikassa
Mu» n» ..........575,289 5.563.828
Tunis laoojeluav p..........120.000 1.923,217
Varoltkn tauojeloav i . 4I6.K00 3.000 000
Ran-kan Uns< 4fnkka 3.913.100 11.626.000
Sahara..................1.080.000 250.000
Ran>ban Kkvai .riaall-Afrikka 2.521.000 4.100.600
Ranskan Somalimaa . 120.000 272.858
«adaitaskar ... 585.530 3,153,511
Mavsit» |« Komnrii 2.168 94.384
R>unl"n atu*ln*-**n 5.720 173.822
Yhteensä \fnka–a n 9.569.400 n. 30,163.000
Aailaaaa
Ktu Intian aluset..........513 282.379
Ranskan laJo-Ktlna 803.050 14.589.209
Ynte.-n.a Aasiassa ! n. 803,560 14.871.588
Anerllkasaa
S:t I"i»rr» ja Miaaaloa 241 4.209
’•uad>lonps alueineen 1.780 212.430
Martinique ’187 185.358
Ranskan Goayana K8.200 4K.s(jti
Yhiesna* Ameriik&ssA n 90.3001 n 450,800
OiMiDlatia
t’aai-Kale4«nia ja Loyalfy-saaret 16,120 50,608
Oi**terfl»Min-«Jar»t 1
WallUln-saaret ja Puluna Isunj i 2jo e,.hmi
■»»aanlan aio*»’ 4.390 31,477
CU^pfiftBlfl-iairi r,1
Tbtæns* Ossaanlsasa ! 30.737 | n. 88.100
Yht»»nså kaikissa mun | I0.4K4.000 n. 45,573,500
siirtoniuiuninisteriöii, suojelusvultiot tuus
ulko-a-iainmin-teristön alaisia. K :n nykyiset
siirtomaa alueet luetellaan edellisellä pulstnllu olevassa
taulukossa.
[Karl Andree’s Geogrnphie des Welthandels I
1910 II. J. L. Baudrillart, ..Les populations
coles en France" (1885-93). 1’. V. tie lu Blnclie,
..Tubleau de la géographie de la France" (1903),
C. Dawburn, ..France and the french" (1911),
Ilelhvald, ..Frnnkreich in VVort und Bild"
1884-87), ,1. L. de Lnnessun, „L’expansion
colo-nialc de la France" 1I886), P. Leon, „Fleuves,
en nau x. chemins de fer" (1903), E. Levnsseur,
„La France et ses colonies" (1890-93), VV. S. Lilly,
..The ne»’ France" (1913). Maltebrun. „La France
illustrée" 11895-97), A. Philippson, „Europa"
(1906 K. Poincaré, ..|löw France is governed"
(1913), E. Réclus, ..La France" (1885), O. Réclus,
. Le plus beau royaume sous le Ciel" (1899).
K. de Saint-Genis, „La propriété rurale en France"
11902). Schrader, ..Géographie tie la France et
de ses colonies" 11903); tilastoa:
Statistiquegéné-rale de 1a France, ..Annuaire statistique" (1913),
..The statesman’8 vear-book" (1914), „Gothaischer
Hofkalender" (1915).] E. E. K.
Historia. R:ssa on löydetty jäännöksiä
tuntemattomasta ihmisrodustu, joku eli samaan
aikaan kuin maassa tavattiin mammuttieläin ja
peura. Siellä on ollut niin hyvin kivi- kuin
pr< nssi- ja rautakausi. — Lounaisosassa maata
vanhalla ajalla asuneet iberit (baskilaisten
esivanhemmat) ovat myös ikivanhaa alkuperää.
Myöhemmin (kenties 9:nnellä vuosis. e. Kr.)
muutti maahan kelttiläisiä (gallialaisia) ja
li-gurilaisia. Jo 1100-luvulla saapuivat
foinikialaiset Etelä -R:aan; mutta heidät tunkivat
syrjään kreikkalaiset (Phokaiasta), jotka n. 600
e. Kr. perustivat Massalian (Massilian.
Marseillen) ; sen merkitys kaupan ja sivistyksen
keskuksena on ollut erittäin suuri. Tiitii
seuraavasta R:n historiasta ks. Gallia,
Frankki-laiset. Kaarle Suuri, Karolingit
y. 111. — Nykyinen R. on kuten Saksakin
syntynyt frankkilaisesta valtakunnasta, jonka
varsinainen perustaja oli Klodvig (hallitsi 481-511).
Verdun’in sovinnossa sen länsiosasta tuli eri
valtakunta (Länsi-Frankki) Ludvik Hurskaan
nuorimman pojan Kaarle Kaljttpään saadessa
alueen Rliönesta, SaOnesta ja Mansista länteen;
Loiren pohjoispuolella asuvat frankkilaiset
olivat tosin omaksuneet roomalaisten korkeamman
-ivistyksen ja siten roomalaistuneet mutta
sa-malla myös melkoisesti vaikuttaneet Pohjois-R:n
väestön oloihin. Kun Loiren eteläpuolella taas
asui pääus assa galloromaaninen väestö, jäi
pitkäksi ajaksi voimaan ero maan pohjois- ja
eteläosien väestön välille kieleen, tapoihin ja
oikeuslaitokseen nähden. — Lounaisosassa maata asui
baskilaisia (ks. t.i. luoteessa. Bretagnessa,
sekoittumattomia kelttiläisiä (ks. t.).
H. Karolingien hallitessa (843-987).
Länsi-Frankin tila oli Kaarle Suuren heikkojen
jälkeläisten aikana kurja. Hnllitsijain valtaa
rajoitti suurvusallien paisunut mahti, ja samalla
valtakuntaa lakkaamatta ahdistivat normannit
ja saraseenit. Suuret osat siitä erosivat miltei
it-i-näisiksi, kuten Akvitania ja Bretagne.
Kuitenkin Kaarle Kaljupää (843-77) laajensi
valtakuntaa: veljenpoikansa Lothar II :n kuoltua
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
