Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rantajärvi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1517
Rantajärvi—Rantaoikeus
1518
Ramaharakka.
silmäluomien reunukset ovat punaiset. Pesii
kaikkialla sopivilla paikoilla merenrannikoillamme,
esiintyy vain
poikkeustapauksissa sisävesien
rannoilla. Levinnyt
pitkin Euroopan ja Aasian
pohjoisia rannikoita
Itämerestä ja Pohjanmerestä
Kamtsatkaan ja Amuriin
asti, samoinkuin
Grönlantiin ja Islantiinkin.
Talvimatkoilla Keski-Af
rikan ja Etelä-Aasian
rannoilla. R. rakastaa
kivikkorantoja. pesii hietikolle, laskien kivien
väliin 3-4 suurehkoa, ruskeanharmaata, musta- ja
harmaatäpläistä munaa. Luonteeltaan r. on arka,
ääni kimakka vihellys. Elää rantojen
pikkueläimistä. E. IV. S.
Rantajärvi ks. Laguunit.
Rantakaali ks. H o n c k e n e y a.
Rantakana (Rallus aquaticus) on liejukanan
heimoon (vrt. Liejukanat) kuuluva 27-31,s
cm:n pituinen kahlaaja, väriltään
harmaanruskea, mustatäpläinen, alta tummempi vaalein
poikkijuovin. Suomessa hyvin harvinainen, vain
kolmesti saatu (Helsingissä, Mietoisissa,
Haminassa), Keski- ja Etelii-Euroopassa sekä
Keski-Aasiassa yleinen. R. asustaa suoseuduilla ja
vesien rannoilla kaislikoissa, liikkuu öisin, elää
hyönteisillä ja madoilla, ehkä siemenilläkin. Pesä
heinämättäällä. pitkähköjä munia 8-12.
E. S.
Rantakarikko, merien ja suurempien järvien
rantoja kiertävä kivikko, joka on syntynyt
siten. että aallot ovat heittäneet kiviä valliksi
määrättyyn korkeuteen vedenpinnasta ja samalla
huuhtoneet mukanaan kaiken hienomman
aineksen. Kivet ovat yleensä jokseenkin
samankokoisia ja enemmän tai vähemmän pyöristyneitä.
Talvella jäänpuristuksen ja keväällä ahtojään
vaikutuksesta työntyy rannalle suuriakin
kivilohkareita. ja paikoin saattaa jää täten olla
päätekijänäkin r:n syntymisessä. Kaukana
sisämaassa avonaisilla vuorenrinteillä sijaitsevat r :t
ovat varmoja todistuksia siitä että meri on
muinoin ollut nykyistä korkeammalla (ks.
Ranta-merkit). E. M-nen.
Rantakukka ks. L y t h r u m.
Rantakuovi. harmaa r. (Terekia cinerea),
pitkänokille iks. Pitkänokan sukul sukua
oleva, n. 21-22 em :n pituinen, selkäpuolelta
harmaa. mustatäpläinen, alapuolelta valkea,
rantasipiä muistuttava kahlaaja. Suomessa r. on
huomattu vain Oulun ja Kokkolan välillä
Pohjanlahden rannalla, pesivänä ehkä kymmenen kertaa.
Pesii Pohjois-Venäjällä ja Aasian pohjois osissa,
hietaisilla, pensaikkoisilla paikoilla. E. TT. S.
Rantakurmitsa (Squatnrola [Charadrius]
squa-tarola) on Suomessa vain muuttomatkoilla
harvoin huomattu. Muista kurmitsoista r:n erottaa
helposti m. m. siitä, että sillä on pieni
taka-varvas, jommoista millään muulla lajilla ei ole.
Koko on hiukan suurempi kuin tunturikurmitsan.
tätä r. muistuttaa höylienyksessäänkin;
selkäpuolen täplät vain ovat valkeita ja
kainalo-höyhenet mustia. R. pesii kaukana
Pohjois-Ameriikan pohjoisosien ja Taimyrin seudun
tuntureilla. ’ E. W. S.
Rantakylän puutarhakoulu, per. 1S99. toimii
Rantakylän verotilalla (omistaja 1915 agronomi
Hugo F. Lassas) Mikkelin pitäjässä 5 km
länsilounaaseen Mikkelin kaupungista. Suuresti
suosittu on R:n mukaan nimensä saanut omenalaji
(myös ,,Grenmanin omena").
Rantala, Pirttipohjan entisen lahjoitusmaan
kantatila Ruskealan pitäjässä Vahvajärven
rannalla. Mainittu lahjoitusmaa oli osa niistä
tiluksista, jotka 1760 annettiin kreivi A. Buturlinille,
ja jotka oltuaan sittemmin eri käsissä joutuivat
veljeksille F. ja S. Gromov. Näiltä joutui
Pirtti-pohja 1850-luvulla liikemies Borisoville. joka
perusti R:n kartanon, ja häneltä G. W.
Fabri-tiukselle, jolta valtio 1874 lunasti lahjoitusmaan
lampuotitilat (l3/4 manttaalia. 1,877 ha). R:n
kantatila on sittemmin ollut eri omistajilla-. nyk.
(1915) se on maanvilj. F. Nordlundilla. A. Es.
Rantalöytö on sellainen merihylky 1.
merenajo (ks. t.). joka tavataan rannalle
ajautuneena, ja se joutuu, jollei omistaja
ilmoittaudu, niinmuodoin kruunulle, sittenkuin
pelas-tuspalkka ja -kustannukset on vedetty pois. vrt.
Laivalövtö. El. K.
Rantameri 1. r a n n i k k o m e r i ks. Meri.
Rantamerkit, geol., yhteinen nimitys
erilaisille muodostumille, jotka samoinkuin
nykyiselläkin rannikolla ovat syntyneet aaltojen
vaikutuksesta. mutta sijaitsevat usein kaukana sisämaassa
ja korkealla merenpinnasta, ollen siten varmoina
todistuksina siitä, että merenpinta muinoin on
ulottunut ainakin niiden tasalle saakka. Ne ovat
pääasiallisesti joko kasaantumisen tai
kulutuksen aikaansaamia. Edellistä laatua ovat
mukulakivi- ja hyökysoravallit, jotka
kiertävät vuorien ja vaarojen rinteitä.
Mukula-kivikko, jossa usein on suurempiakin lohkareita,
saattaa olla niin laaja, että sitä nimitetään
kivipelloksi eli kivimereksi (esim.
Suursaarella) . Kulutuksen kautta on syntynyt
penkereitä. jotka useimmiten ovat leikkautuneet
löysiin maalajeihin, mutta jcskus kiinteään
kallioonkin. Näiden r:n yhteydessä on moreeni
usein tasoittunut, huuhtounut pinnaltaan
karkeaksi puhtaaksi soraksi ja siihen alkujaan
hautautuneet kivet pistävät esille: onpa paikoin
kaikki irtonainen aines huuhtoutunut pois, niin
että puhdas kallio on paljastunut. Kun tällaiset
r :t loppuvat määrätyssä korkeudessa, esim. jonkun
penkereen tai mukulakivivallin kohdalla, ja
varsinkin jos moreeni sen yläpuolella on
koskematonta, savensekaista, niin voidaan tätä
tasapin-taa pitää merenrajana, jota ylemmäksi
meri ei ole kohonnut. Erikoisen selvät r :t
muodostavat muinaisen meren rantaviivan. Sen
ei tarvitse olla vaakasuorassa, sillä maan kohotessa
se on kallistunut, kuten pitemmälti seurattavia
rantaviivoja punnitsemalla mitattaessa onkin
havaittu. Eri korkeuksissa sijaitsevien
rantaviivojen kaltevuus on lisäksi eri suuri, johtuen
nopeammasta tai hitaammasta maankohoamisesta
kullakin vaiheella. E. JI-nen.
Rantamuuri ks. Silta.
Rantaneula ks. Kivennuoliaiset.
Rantaoikeus. Keskiajalla katsoivat
rantaseu-dun asukkaat oikeudekseen ryöstää
haaksirikkoutuneen. rantautuneen laivan, vaikka sen miehistö
olisikin pelastunut. Tämän r:n kielsi
pohjoismaissa vasta Kristian II r. 1521. El. K.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
