Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ratzeburg ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1561
Rauha Rauhanaate
1552
läbri»yyd«–sä. mutta lopullinen r. mieluummin
jonakin muualla, vartinkin jo- useampia »ai
tioita on ollut mukana Mxla-^a. niin että
rauhankokous laajenee rauhanko 11 pressiksi
— Kun liitt’ kuutasodas-a joku liittolaisista tekee
ru aikaisemmin kuin muut. 011 tällainen r.
erikois 1. - e p n r a a t t i r a u h a 1
vastakohtana yleinen rauha’.
RuuhunneuvoUe-lujeii tulok-ena ou r a u h a k i r j a 1
ruuhiin-iu-lrum«*utti *. jonka asianosaisten valtuutetut 1 ja
vitlitt2j.lt 1 allekirjoittavat, minkä jälkeen asian
ei i.iisten valtioiden päämiehet vahvistuvat ruti
fisreraavat ■ sopimuksen itsekunkin antamalla ju
allekirjoittamalla kirjelmällä 1 ratifikatsionil.
Varsinaiseen rauhatisi pimukseen liittyy
tnvalli–■-ti yksitvis.seikkoja koskevia erikoissopiinuksin.
Rauhansopimus astuu voimaan, heti kun
ruti-fikutsionikirjelmät on vaihdettu. J. F.
Rauha, kylpylaitos ja talviparantola Saimaan
rannallu. Joutsenon pitäjä.—ä. Jakosen m nnn-ssa,
6 km Imatraltu luoteeseen, luoniionihuuullu
paikalla havuim-tsäisen hurjun rinteellä. H :a.in
kuuluu kylpylä ja ravintolarakennusten lisäk-i
•I vieraiden asuttavaksi aiottua huvilaa, joista
suurimmassa > kerroksi-e–a „Kauuolassa") on
■VI huonetta. Paitsi tuvullisin lääke- y. 111.
kylpyjä annetaan m. m. erilaisia sähkökylpyjä.
IJUiei-ellä rannalle olevu pitkä hietamatalikko
011 järjestetty uimnpaikak-i tm. m.
ves;kelkku-rata>. Omu sähköluitos. Alkuperäisen
Rnuliu-pensiomiatin |>erusti ravintoloitsija G. Alm 1894;
myöhemmin »e joutui kuuppuneuvo- F.
Serge-jeifin haltuun, jolta -en osti ravintoloitsija
P. linkkinen 1906. Varsinaiseksi
kylpylnitok–••k-i ja sanatorioksi R. muodostui vasta 1910-11.
kun ti sea t helsinkiläiset lääkärit (etunenässä
toht. A. F. Hellsten ja K. Taskinen) ja
viipurilaiset liikemiehet |>erustivat Kauha o.-y:n tajuksi
150,000. sittemmin yht. 260.000 mk :n pääomalla),
joka käytti muatilun ju Initok-en ostoon ju
luajen-taini-een n. 750,000 mk. YlitiB teki vararikon
v.n 1911 lopullu; seur. v. muodostettiin uusi
..Kylpylaitos Rauha o.-y." (140.000 mk:n
pää-omallai jatkamaan -unutorion toimintaa. Tämä
yhtiö möi 1 . v:n perästä kumminkin R:n
koko-nai»uudes*aan uudelle ven. yhtiölle, jonku
hullu–.1 R. nyt on. Liikeyhteys: lähin
ruuta-tiea-emu Imatra. R:n liiivuluituri
(Jakosenran-nassa on Lip[>eenraiiuan-Vuoksenniskuii
laivaliikenteen varrella. L. H-nen.
Rauhala, maatila .lunkkimun pitä jäs-ä
Luhden-|x>hjan kylässä, käsittää 34 tilan. 1.830 ha. Mylly.
Omistajista muinittukoon pormestari llu-selhludt
11850- ju 60-luvuilla). majuri Lyra. tuomari
Krook ja nyk. omi-tuja 11915) tohtori J. Winter.
Rauhalinna I. Maa ka st ei. mäntiin
Kua-rinan pitäjä-«ä Kuusistonsnlmen rannalla,
käsittää 3*, manttaalia n. 5(Hl Iin. Sen omistajat
ihiki luvulla ovat : presidentti Philemon.
kuvernööri J. A. von K-sen, kreivi (’. Armfelt ja nyk.
11MA1 kreivi Kr ie \rinfelt. N’, tl hu Inajan.
etu-|.aa–à tammia kasvuvnn puiston ympäröimä
päärakennus 011 v:lta 1841. .4. F.*.
Rauhanaate tulit»*! p> istaa sodan valtioiden
välisten riitaisuuksien äärimmäisenä
ratkaisukeinona ja saada valtiot ke-kinäisissä
-uhteis-MUin vastedes jättämään riitansa kansainvälisen
tuomioistuimen ratkaistaviksi, aivan niinkuin
valtioiden sisäinen oikeusjärjestys kieltää yksi-
tyisiä käyttämästä väkivaltaa yksityisten
tur-koitu-perieiisä toteuttamiseksi.
Jo luonnonkansojen keskuudessa esiintyy r:n
ensi lireita: eletään usein naapuriyhteiskuntien
kuusia sovinnossa, tunnustetaan lähettiläiden
loukkaamattomuus ja tehdään sotien jäljestä
rauha. Kehitys tosin ou säännöllisesti
Innjen-tanut -itä piiriä, jonku keskessii oikeustilan ou
määrä vallita, mutta itse valtioiden välisissä
suhteissa on r:n vaatima oikeustila kuitenkin
voittanut hitaasti alun. Vielä Grotiuksen
teok–essa ,.l)e jure helli ac paeis" (1625) esitetään
-ota kansainvälisissä suhteissa ylitä luonnollisena
kuin rauhan tiln. Vasta verrattain
myöhäisinä aikoina 011 yleinen kehitys johtanut r:n
nopeaan elpymiseen. Se 011 saanut lukuisin
taitu-\ iu kannattajia ju valtioiden välisissä suhteissa
-e on päässyt tärkeisiin käytännöllisiin
saavu-tuksiin; ennen kaikkea ovat suurvallat alkaneet
tunnustan sotatilan kansainvälisissä suhteissa
vain ..välttämättömän puluiksi poikkeukseksi" jn
rauhan siksi normaalitilaksi, jonka häiritsemistä
kukaan ei tahdo ottaa edesvnsttuilleen, vaan jota
jokainen tahtoo ylläpitää vaikkupa varustusten
turvissa; tiimi! on 11. s. aseellinen rauha.
Varsinaisesti r. alkoi voimistua
vapaamielisyyden voittaessa alaa Euroopassa. Ensimäinen
kansainvälinen rauha nkongressi pidettiin Pariisissa
1843. viides Lontoossa 1851. Vasta 1889 alettiin
kongresseja pitää uudelleen melkein joka vuosi.
Kaikissa maissa 011 myös perustettu erinäisiä
r:n järjestöjä. M. m. 1892 avattiin kolmannen
kansainvälisen rauhunkongressin toimesta
Kansainvälinen rauhantoimisto (Bureau international
permanent de I11 paix) Bernissä. V. 1902 ven.
J. Bloch perusti Luzerniin rauhan museon.
Monacon ruhtinas Albert perusti 1903 r:tn
ajamaan Kansainvälisen ruiihaiiluitoksen (Institut
international de la paix); se siirrettiin 1912
Pariisiin. V. 1910 perustettiin Brysselissä
kansainvälisten liittojen, yhdistysten, kongressien,
instituuttien, vakinaisten toimistojen y. m. s.
keskusjärjestö jn -toimisto (Office central des
ussocintions internationules). Useat yksityiset
ovat tehneet suurin lahjoituksin r:n
edistämiseksi. — Nobelin-sääteen rauhanpalkinnon ovat
saaneet: sveits. Henri Dunant ja ransk. Frédéric
Pussy (1901). sveits. J. Ducommun ja A. Gobat
(1902). engl. W. Randal Cremer (1903), Institut
de ilroit internutionnl (1904), itäv. vapaaherratar
Bertha von Suttner (1905), Yhdysvaltain
presidentti Th. Roosevelt (1906), ransli. L. Renault ja
it. E. T. Moneta (1907). ruots. K. P. Arnoldson
ja tunsk. F. Bujer (1908). belg. M. A. Beernuert
ja ransk. vapnaherra P. II. B. d’Estournelles ile
Constant (1909). Bureau international permuneiit
de lu paix. Bernissä (1910), ulnnkom. T. M. C.
Asser jn itäv. Alfred Fried (1911). amer. Eliliu
Uoot 1912). belg. Henri La Fontaine 11913);
1914 palkintoa ei jncttu. Jouluk. 14 p. 1910 amer.
Andrew Carnegie lahjoitti 10 milj. dollaria
..kansainvälisen sodan poistumisen jouduttamiseksi".
Korkojen sopivimman käytön lahjoittaja uskoi
valtuuskunnalle, johon hiin kutsui 30
huomuttn-vua henkilöä Yhdysvalloista. Valtuuskunta
jakautui 3:een osastoon: ..kansojen lähentymisestä ju
kasvatuksesta", ..sotien syiden ju niiden
poistumisen tieteellisestä tutkimisesta
tnloustieteelli–eltä ja historialliselta kannalta", sekä kolmun-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
