Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauma - Rauma, Himangan pitäjän entinen nimi - Raumanmeri, ks. Pohjanlahti - Raumannus, Jacobus Pauli - Raumannus, Johannes Svenonis - Raumannus, Jonas Mathiæ - Rauman pitsit, ks. Pitsi ja Rauma - Rauman rata - Rauman saha, ks. Vuojoki - Raumer, Friedrich Ludwig Georg - Raumo, ks. Rauma - Rauni, suom. myt. - Raunikki, ks. Gypsophila - Raunioinen, ks. Asplenium - Raunistula, ks. Turku - Raunkiær, Christen Christensen - Rauskut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1567
R»uma—Rauskut
1568
Vanhoja kartanoita: llaa|ut>aari. Vunhul.aliti.
lu»i Lahti. Soukainen, Ayliö.
3. K : n m a a- ja kaupunkiseurakunta,
konsistorillineo. Turun arkkihiippak.. Vellinään
rovantik.: vanha jo aiuakiu ennen v. 14.*>0 pe
rust. seurakunta. /.. Il ncit.
Rauma. Himangan p täjän entinen niini.
Raumanmeri ks. Pohjanlahti.
Rnu manaus /-»ia’-/, Jacob us Pauli
k 167> . pappi. Pirkkalan kirkkoherrana n.
r:«ta lt>;7 kuolemaansa saakka. Julkaisi 1651
luterilaisen kirkuu tunnustuskirjat nimellä
..Con-fesssjo l-nlei «e tn Augsburgin Uscon Tunnustoe,
Suomexi Xijn että ne Ci Imet yhteiset Symbol.it
ia Tuniiiistoxen Artikelit Ituixlzin ia Suomen
Kielen Hyvin ja Soveliast v|iten sovitetut ovat".
Sitä -eurasi 1674 ..I). Marti|u|s Lutheriixeu
Cate-chiomus se Miurenibi" sekä virsi- ja
evaukeliumi-kirja. .4. J. P-ä.
Raumannus /-ma’-/. Johannes
Sveno-ni> ’k. 1614). jumaluusoppinut, synt. Kuumalla
tai sen lähistöllä. V. 1597 H. vihittiin
Witten-bergis-ü filosofian maisteriksi ensimäisellä
kunnia-sijalla. 1 iii 14 Marburgis.su jiiuiuliiiisopin
tohtoriksi. Rui t-in ensimäiseksi iiskoiipuhdistukseu
jälkeen. Toimittuaan uikuisemmin matematiikan
professoriua Upsalassa K. uimitettiin viime
main. i. Tukholman ensimäiseksi kirkkoherraksi,
1610 Upsalan yliopiston ensimäiseksi
professoriksi ja vakinaiseksi rehtoriksi. Hän ei näy
kuitenkauu onnistuneen järjestyksen pitämisessä
aikana, jolloin m. m. Rudbeck in ja Messeniuksen
välinen riita häiritsi korkeakoulun rauhaa, ja
uiin Kustaa II Audtlf 1612 määräsi, ettii
rehtori oli vuotuisesti valittava.
A. J. PH.
Raumannus /-mo’-/, Jonas M u t h i æ
1008-83). pappi, toimi etiiinmän osan ikäänsä
Uudenkirkon kup|mlui-enu. I< :11a on suuria
ansioita suom. kirjakielen kehittäjänä. Y. 163S
asetetun raamatunkäännöskomitean jäsenenä hän
kirjoitti puhtaaksi ju varusti rekisterillä
ensi-m&isen 1642 julkaistun suomalaisen Raamatun.
Yr. 1646 47 ilmestyi l<:n toimittama ..Manuale
finnonicum. Se on: Muutamat tarvittavat ia uinu
käsillä pidettävät Suomenkieliset Kirjat", johon
oli koottu kalenteri, virsikirja, evankeliumikirja,
katekismus, rukouskirja, osia kirkkokäsikirjasta
y. m. A. ,/. P ii.
Rauman pitsit ks. Pitsi ja Kuu m a.
Rauman rata, yksityinen norinaaliraiteiuen
il.-.m m rata l’ei[s,h]an asemalla Porin radalla
Rauman kaiipiinkiin 48.»» km sen lisäksi n. 2
km pitkä satamarata Laitasaareeni, suurin nousu
0.»it. pienin käyri*ty–äde 500 m: vetureita 5,
matkustajavaunuja 5. tavaravaunuja 125 (1912).
.\lkup<*rüi»et rakennuskustannukset 2.217.377 mk.
siinä valtion avustus 1 milj. mk.), myöhemmät
kiistannuk-et. jotka ovat lisänneet radan
pääoma-arvoa. 7H6.510 mk. Isii* koko rakeiinuspääoma yht.
3.003.HS7 mk. (I912|i. Kutua käytti 1912 7L903
matkustajaa: tavaraa kuljetettiin 104,000 tonnia.
Tulot 1912 30.1.216 mk. ju menot 198.929 mk. —
Myönnvty- radan rakentamiseen annettiin 5 p.
joiiluk. 1*95: rata avattiin väliaikaiselle
liikenteelle 15 p. |l|||itik. 1897 ja säännölliselle
liikenteelle 16 p. elok. suin. v. Iluararata Kiukaisten
asfinaltu Kauttiiaii tehtaille ks.
Kiukaisten-K a u t I ii • n mli avattiin yleiselle liiken-
teelle 1 p. miiulisk. 1914. — Kudulla on 7 ase
muu ja 3 pysäkkiä. L. Il-nrn.
Rauman saha ks. Vuo joki.
Raumer, Friedrich Ludwig li e o r g
v o n 1781-1873). saks. historiankirjoittaja, tuli
isi i histi rian ju vnltiotiedon professoriksi
Ures-luuhun, 1S19 Berliiniin. Erään 1S47 pitämänsä
vapaamielisen puheen johdosta hiin erosi Berliinin
tiedeakatemiasta. V. 1848 Itiin oli edusmiehenä
Imuukfurtiu parlamentissa ju määrättiin
lähettilääksi Puriisiin. K. oli tehnyt laajoja
tutkimus-imit koju eri maissa ja oli uudemman
historiantutkimuksen uranuurtajia Saksassa. Teoksia:
.tieschichte der lloheustaufen und ihrer Zeit"
5:s pain. 1878. tl os.) ; ..tieschichte Europas
seit dem Ende des 15. Jahrhunderts" (1832-50.
H os.) ; ..Briefe uus Puris zur Erläuterung der
(»eschichte des 16. und 17. Jahrhunderts" (1831.
2 is.i: ..Lebenserinnerungen und Briefwechsel"
1861. 2 os.); aloitti 1830 historiallisen
tutkimussarjan ..Historisches Taschenbuch", jossa esim.
julkuisi tunnetun esityksensä ..Potens
Unter-gang". y. m. K. G.
Raumo ks. R a u m a.
Rauni, suom. myt., mainitaan Agricolan
suo-mulaisten pukniiallisten jumalien luettelossa
karjalaisten jumalien joukossa ukkosen jumalan
Ikon puolisona („Ranni Vkon Saini").
Muuten nimi ei ole tunnettu suom. kansan runoudessa
muutamia pieniii jäännöksiä lukuiinottumnttu
..Rauna t. Raana Pohjolan emäntä" piikkusen
loitsussa y. m.) ; lappalaisilla se on tavattu
muodossa Raudna, samassa merkityksessä ja
ilmeisesti suomesta lainattuna. Lappalaisesta
Kuminasta kerrotaan, ettii pihlajanmarjat olivat
hänelle pyhitetyt ja ettii niitii kasvoi runsaasti
hiinen luolieiisa lähettyvillä. Tämä tiedonanto
lähinnä johti siilien ajatukseen, että K. nimessä
piilee muinaisskand. p i h 1 u j n n nimi "raunia-,
’niittii-. Skand. mytologiassa kerrotaankin, miten
ukkosen jumalan Thorin, kerran virtaa
kahlates-suan. onnistui pelastua tarttumalla pihlajan
oksuan. jonka johdosta on syntynyt puheenparsi
..pihlaja on Thorin apu" — puheenparsi, joku
epäilemättä on jäännöksenä siitä muinaisskand..
suomalaisilla säilyneestä käsityksestä, ettii
pihlaja oli ukkosen juiiiulun puoliso. Puheenalainen
käsitys on yhteydessä vanhan p u ti n p u 1 v o
iiii ii ii kanssa: erittäinkin on pihlajan pyhänä
pitäminen ollut laajalle levinnyt. [E. N. Setälä.
Kinn.-ugr. Forschungen XII 189-210.] E. X. S.
Raunikki ks. ti y p s o p h i 1 a.
Raunioinen ks. A s p I e n i u m.
Raunionyrtti (Symyliytum), suurikokoisia
ßor-rayinin m-heimon ruohoja. Kukut sini punaiset,
lehdet leveät. Meillä 2 harvinaista lujia pihoilla,
rikkuläjillä j. n. e. K. h.
Raunistula ks. T ti r k u.
Raunkiær, C h r i s t e n Christensen
s 1860), tansk. kasvitieteilijä, luli 1912
Kööpenhaminan yliopiston professoriksi. Teoksista
mainittakoon ..De (huiske hlomsterpluuter (I Eukim
hluilede, 1897), ..Dunsk. ekskursionsflora" (1890.
2:neti pain. 1905) sekä ..Planterigets livsformer
1907) ju ..Kornintionsunderstigelser" (1910).
Rauskut (Rajitlæ), rustokalojen alaryhmä, eroaa
loisesta alaryhmästä, haikaloista, siinä, että
ruumis on selkiivatsaisesli vahvasti litistynyt ja
levennyt, rintaevät sitäpaitsi hyvin suuret ju
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
