Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rauta-albuminaattiliuos ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
KVO
Rauta-albuminaattiliuos— Rautabctoni
1584
Rauta-albuminaattiliuos, Suomen
farmakopean Ui]uor oxiili frrrtct allmminati.
puunisen-ru-keu hirmun samea kanelinmakuiuen neste.
Sitä saadaan. kuu munauvalkuaisliuosta
kaadetaan laimeaan rautaokoikloridiliuokseen ju
muodostunut -akku liuotetaau laimeaan natronli|ieään
sekä tm un lisätään kanelivettä ja TSkiviinaa.
Käytetään vuhvi-tuiuua lääkkeenä. Sisältää 0.«
rautaa. S. S.
Rauta-aluna ks. Haut a.
Rauta-asbesti, puhtnanvnlkeata. hienoa kva
rt.-i-m.>–aa. j« ta masuuneissa kokoontuu
seiniin-rakoihin ja koloihin.
Rautabakteerit, bakteereja. jotka hapettavat
rautaok-idulia rautaoksidiksi, sakkauttaen sen
limatuppiinsa. Muodostuvat usein vesissä
ruos-teenvilrisiH limajoukkoja. Ovat vielä hyvin
vaillinaisesti tutkittuja. K. L.
Rautabetoni. Raudalla jäykistetyt
betonirakenteet I. r.-rakenteet ovat sellaisia betonista
■k-, t.i tehtyjä rakenteita, joiden sisässä on
määrätyn suunnitelman mukaan pantuja rautoja.
Kun tietoni on luonteitaan kiven kaltainen jn
kestää pääasiallisesti vain puristusjännityksiä,
mutta rauta yhtähyvin vetoa kuin puristustakin,
sovitetaan rauta niihin rakenteen osiin, joissa
syntyy vetoru-ituksin. Raudan ja betonin
yhteistoiminta r.-rakentee-sa perustuu siihen seikkaan,
että rauta tarttuu betoniin, jotapaitsi tämän
yhteyden varmuutta lisätään taivuttamalla
rautojen päät koukulle ja käyttämällä erityisiä
ohkaisempia. poikittaisia hakarautoja, jotka
kierretään jäykisty-raudan ympäri ja sitovat sen
betoniin. Raudan ja betonin yhteyttä eivät riko
lämmönvaihtelutkaan. sillä niiden vaikutus
betoniin on melkein sama kuin rautaankin,
jotapaitsi rauta tarpeeksi paljon sementtiä
sisältävän betonin sisässä py-yy ruostumatta sekä
ilmassa että vedessä.
R:n keksijänä pidetään yleensä ransk.
puutarhuria Monier’tä. joka rupesi tekemään
kukka-astioitaan betonista, jonka sisään asetti
rauta-lankaverki n saadakseen seinämät
ohkaisempina-kin kestämään ja hankki 1867 tälle
keksinnölleen patentin, vaikka samantapaista betonin
jäykistystapan jo jonkun verran aikaisemminkin
oli käytettj Sittemmin Monier laajensi
keksintönsä käytäntöä muillekin rakennusaloille, ja
monet tutkijat, rakentajat ja rakennusyhtiöt
-••ka Ranskassa että muualla ryhtyivät sitä
kehittämään ja soveltamaan niin. että siitä pian
muodostui aivan erikoinen Monier-rakennustapa
ja lopulta yleinen r.-rakennustapa. Tätä
kehitystä johtivat aluksi ranskalaiset sekä uusilla
laajentavilla keksinnöillä että huomir
taherättä-villu rakennuksillansa. miltei kaikissa Euroopan
tnai–a. joita erittäinkin Francois Hennebiquen
ik». t.i |>eriistama liike ja sen haaraosastot suo
rittivat (ks. II e n n e b i q u e-j ä r j e s t e I m ä).
R rakenteiden laskemisen teorian ovat
pääasiallisesti saksalaiset luoneet (Koeneni ja kehittäneet
tie’ee|li-i Ile pohjalle monilla teoreettisilla, aineen
koetuslaitoksissa suoritettujen kokeiden tukemilla
tutkimuksilla. Saatuaan tarpeellisen teoreettisen
pohjan r.-rakennustapa on levinnyt, huolimatta
varsinkin rautakonstruktsioniteollisuuden
puolelta harjoitetii-ta vastustuksesta, tavattoman
nopeasti miltei kaikille rakennusaloille ja yli
koko maapallon. Suomessa tehtiin ensimäiset
varsinaiset r.-rakenteet 1905, ja ne ovat siitä
lähtien täälläkin tulleet yhtä yleisiksi kuin
muualla.
K.-rakenteita voidaan käyttää sekä puu-,
rauta- että kivirakenteiden asemasta.
Puuaineeseen verrattuna r. on lujempaa ja kestävämpää,
se säilyy paremmin sekä ilmassa että vedessä
eikä tarvitse mitään erityistä hoitoa eikä
korjuusta ja on asianmukaisesti tehtynä
tulenkestävääkin kuten monissa tulipaloissa säilyneet
betonirakenteet ovat osoittaneet. Rautarakenteisiinkin
verraten r.-rakenteet ovat edullisemmat
varsinkin silloin, kun niiden kannettavina on
suurempia kuormia. Kun rautakonstruktsionit
rakennuksessa enimmäkseen muodostavat vain tukevan
sisuksen 1. rungon, johon rakennusta
muodostavat täyteosat löysemmin tai kiinteämmin liit
tyvät. muodostavat r.-rakennustavassa sekli
kantava runko että täyteosat yhden ainoan,
monoliittiseksi kokonaisuudeksi valetun kappaleen,
joten rakenteiden yhtenäisyys tulee suurempi
kuin rautarakenteita käyttäen. Sitäpaitsi
tarvitsevat ruostuvat rautarakenteet enemmäu hoitoa
kuin r.-rakenteet. eivätkä ole suojaamattomina
ylitä tulenkestävät kuin nämä. Kivirakenteisiin
nähden r.-rakenteet ovat keveämmät ja
helpommat muodostella, jotapaitsi ne edellämainitun
monoliittisen yhtenäisyytensä ja vetoakestävän
sitkeytensä tähden ovat monessa kohdassa
turvallisemmat kuin kivirakenteet. Varjopuolina
mainittakoon, että r.-rakenteet ovat raskaammat
kuin’ puu- ja rautarakenteet jn että niitä ei ole
helppo jälestäpiiiu purkaa tai muutella, eipä
edes vahvistaa, ja että betoni ei ole yhtä hyvitä
kestämään kaikenlaisten happojen eikä aina
vesien ja suolojenkaan vaikutusta kuin kivi,
erittäinkin graniitti. Sitäpaitsi r.-rakennustapa
vaatii erityisen huolellista ja asianmukaista
rakenteiden suunnittelua edeltäpäin ja tarkkaa
ja tunnollista rakennustyön suoritusta. Tämän
takia ou r.-rakenteiden laskemisesta, tekemisestä
ja tarkastuksesta eri maissa annettu virallisia
määräyksiä ja ohjeita; Suomea varten
valmistaa niitä paraillaan (1914) toimiva valtion
komitea. R.-rakenteisiin käytetty betoni on
tavallista sementtibetonia. jossa sementin ja
hiekan tilavuussuhde ou vähintään 1:3 ja pieniä
korkeintaan 5 cm :n mittaisia — kiviä
sen-lisäksi valettavan kappaleen koon ja siihen
tuleviin rautojen määrän mukaan — ei kuitenkaan
enempää kuin 3 tilnosaa. Vettä pannaan
sekoitukseen niin paljon että se hyvin voidaan sulloa
muottiin ja rautojen väliin. Raudat ovat yleensä
tavallista pyöreää kankirautaa, mutta joskus myös
litteää rautaa, taikka erikoismiioto-sia.
pinnaltaan epätasaisiksi valssattuja kankia, jotta ne
paremmin tarttuisivat betoniin. Toisinaan
käytetään rautajävkisteenä myös 11-rautoja (ks. t.)
ja keveitä rautaristikoita. R.-rakenteet
valmistetaan siten (Liitekuva 1), että ensin tehdään
puusta tiiviit ja tukevat, telineiden tukemat
muotit 1. valukaavat. jonka jälkeen
asianmukaisesti taivutetut, päistään koukuilla varustetut
raudat sovitetaan paikoilleen muotin sisään, ja
muotti sullotaan täyteen betonia. Kun betoni on
kovettunut tarpeeksi, poistetaan valukaavat;
0ä8 viikkoa valumisen jälkeen on betoni
tavallisissa oloissn saavuttanut täyden kovuutensa.
Kylmän alle 0° C — ilman vullitessa kovet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
