Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautabetoni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1587
Rautabelonisillat Rautakonstruktsioni
1588
<<"•1- y. in. säiliöitä; vesijohto- ja tunnelitorvin
suurimpiin niituihin asti; vosipatoju ja rännejä;
tukimuureja ja viu n; Kulkulaitoksia;
sutaroa-laitureita ja -varustuksia; proomuja ja
pontto-ueju; telttaan savupiippuja ja johto sekä aita
pylväitä: rautateiden ratapölkkyjä. ks.
Liitekuvaa Kau ta het oni 1 ja II. [Castrflu,
..Kautalirtonirukenteet" iTeku. käsikirjassa) : Ny
k.\neii. ..Kautabetoni", sanin, ..Lyhyt
riiiitubetoni-( \Vever>tall, ..Sementti. betoni ja rnuta-
hetuni": Kersteu. ,.l>er Eisenbetonlmu"; Mörseh,
..IK»r Eisenbetonlmu"; Eni|ierger. ..Handbuch filr
Eisenbetouhau".] J. C-én.
R:\utabetonisillat. ruutatietonin iks. t.
rakennusaineeni käyttämällä tehdyt sillat : vrt. S i I t a,
Sillanrakennus.
Rautadisulfidi ks. H a u t n.
Rautaekstrakti ks. Ruutalääkkeet.
Ruutagneissi ruot-. jämgncis\. Etelä- ja
Keski Kuot-in länsiosissa laajalti esiintyvä
punertava. pieuirakeinen gneissimäinen vuorilaji,
■olla on graniitin kokoomus. Se sisältää
huomattavasti magnetiitti- ja hematiitti rakeita,
josta nimi johtuu.
Rautahohde ks. Il e m a t i i t t i.
Rautahydroksidi k-, Ruut a.
Rautahytti 1. masuuni ks. It a u t a.
Rautainen palkkalaki ks. Työpalkka ja
I. a s s a 11 e.
Rautainen portti (Demirlmpu), vain 170 m
leveä kallio-ula. jonka kauttn Tonava koskisena
virtaa, Vanhan-Orsi van alapuolella: 1890-96 rak.
kanava kiertää koskipaikan.
Rautajoki. 1 ’ % manttaalin suuruinen
yksinäinen ratsutila Tyrvään pitäjässä Rautaveden
rannalla 5 km Tyrvään rautatieasemalta itään.
Piiit.inlu O-|II hu. R :n. joka 1019-81 oli säterinä
mutta joku peruutettiin reduktsionissa, omisti
1 oi Hi-|u v ullu Mårten Jakohinpoika ju seur.
vuosisadan alu-sii hänen poikansa Aksel, joku 1014
aateloituna otti nimekseen Siibelbvssa. Häneltä
mainitaan erään Juki h Isruelinpojan perineen
tilan. Myöhemmin se un ollut m. m. von Pfaler (?)-,
Ek- ju K rook-suvuilla sekä Ruutujoki-suvullu.
joka »en nyk. il91.’n omistan. Päärakennuksen
keskiönä on v:lta 1760. A. Es.
Rauta järvi, ratsutila Luopioisissa
Kukkiujär-veti rannnllu 4.*> km läheisimmältä ’Oriveden!
raututie.i-emalta, kii-ittäii 21/» munttaaliu. n.
3.000 ha. Mylly ja -alikuluitos: |{;M ja Kantolan
yhtiömeijeri, joka valmistuu vuosittain n. 40.000 kg
voita. It. kuului Ilogenskild Kielken 1600
im nettàtniin tiluksiin ja joutui senjiilkeen
joksikin aikaa l>e la Motte-suvulle. Sen omistajat
löOOliivun lopulla ju seur. vuosis :11a eivät ole
tuiiuettujn. IHOO-liivulla se kuului
Palmfelt-su-vulle ja »itten kreivi (’. M. M. Armfeltille
(puoliso o. - Palmfelt| i eeii 1891, jolloin sen esti
-en nvk. I91.’n omistaja, taloustirehtööri Kuurle
Pätiälä. A. Ek.
Rauta kala Oaatrroah u* i, piikkieväisiin
kuuluva luiikala»uku : pieniä, sivuilta litistyneitä
kuloja. joiden ensimäisestii selkäevästil vain
liikkuvat piikit ."1-10) ovat jäljellä, kiimmuiikiii
vntsu-evän paikalla on -ainoin piikki (sekä 1-2 pientä
pehmeää ruotoal; iho on suomiiton, sen sijuun
voi kupeilla olla rivi luulrvvjk lesirn.
3-piikki-sellä r:IIn , Meillä 2 lajia 3-p i i k k i n e n r.
iti. amhiitu’1 ja 10 piikki ne n r. (tl. jrtitigi-
|{suinlciilnn pesii jn
kulmi-piikkinon rutiiukitla.
Edellisen pituus ä S. suolttisissu merissii
11 :kiti iiii. selkiip ikkejä 3. tnkimuisiu hyvin
pieni, viiri selkäpuolelta
tummu, uitu vaalea,
kutuaikana koiras uitu
punainen. Hyvin yleinen
meren ruiiuikoilluiiime,
sisii-vesi-sii sen sijaan
toistaiseksi tavattu vain
puikoin pohjoisimmassa
Suomessa (ju Laatokassa).
Asustaa sekii merissä että
sisävesissä suurimmassa
osassa Eurooppaa,
Pohjois- Af rikussu. Aasiassa
ju Ameriikussa, myös
Grönlannissa. 10-piikki
nen r. on pienempi, meillä
ei juuri 5 cm:iä pitempi,
selkäpiikkejä 9-10, väri
piiiiltä vihertävä.
kupeilla hopeanhohtava
mustin pilkuin t. poikkijuovin. Kuten edellinen
hyvin laajalti levinnyt, meillä yleinen
kuik-kiullu sisävesissä, merissä edellistä
harvinaisempi. Molemmat lajit elävät parvissa,
3-piikki-nen hyvin suurissa. Ravintona ovut kuikenluiset
pienet vesieläimet. Erityisen mieltäkiinliittävät
r:jen elämäntavat ovat siinä, että koiras
rakentuu pohjaan t. vesikasvien varaan taidokkaan
pesiin levurihmoistu ja muista pehmeistä
kasvin-kappaleista, 3-piikkiuen r. mvös korsista, tikuista
y. m. Pesän ainekset ne kiinnittävät toisiinsa
hieromalla niihin limua ruumiistaan. Pesän
vul-mistuttua koiras houkuttelee tai ajaa sinne
naaraan itai useampia peräkkäin) munia laskemaan
ja pysyy, hedelmöitettyään munat, pesän
seuduilla sitii innokkaasti puolustaen ju kaikin
puolin munin hoitaen, raitista vettä pesään johtaen
j. n. e. Poikasinkin koiras pitkän uikaa vartioi
ja puolustaa. — R:jen taloudellinen merkitys on
vähäinen. Suunnattomin joukoin esiintyvää
3-piikkistii r:aa pyydystetään kuitenkin monin
puikoin öljynkeittoa varten tui käytetään sitä
siiin-ja kuivuttuna kunanruunksi sekä etenkin
lannaksi pelloille. Suomenlahden perukassakin r:ii
kauppa on viime vuosina kohonnut tuhansiin
markkoihin. /. V-s.
Rautakansleri, O. v. Bismarckista käytetty
nimitys, jolla m. m. viitataan hänen tunnettuun
lauseeseensa, että Saksan yhteys oli uinoastnaii
„raudalla ja verellä" aikaansaatavissa.
Rautakausi ks. Esihistorialliset
ajanjaksot, puistat 818-820.
Rautakelta, keltainen lnunliviiriaine, kuten
rautnokru, ruutahydroksidin ju kipsin tui
sinkkioksidin sekoitus, y. m. S. H.
Rautakloridi ks. R a u t u.
Rautakloruuri ks. R a u t a.
Rautakoetus ks. R u u d a n k u n t o.
Rautakonstruktsioni (ks.
Konstruktsioni), ruutuiset rakenteet I.
rakennuskonst-ruktsiouit (ks. I.), joista erilaatuiset
rakennukset tuikku niiden osut muodostetaan. Rieja
käytetään kuikilla rukennusaloilla, mutta enimmin
kuitenkin huone- ju silturakennuksissa. Vaikku
ruutiin |o vanhaan uikniin ja varsinkin
keskiajalla käytettiin erilaatuisten takeiden
muodossa. kuten ovi ju ukkunarautoina, ankkureina,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
