Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautarakenteita ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
15S-1
Rautakonstruktsioni
1592
aitoina \ m.. muidostuiiat varsinaiset r:t
kuitenkin vasta \ linie vuo-i-iadalla ja varsinkin sen
loppupuoliskolla. Raudan suurempi lujuus
puu-uneeseeti verrattuna hankki rieille voiton
puurakenteista. varsinkin semmoisissa rakennuksen
joilla oli suurempia rasituksia
kannettavana. kuten pilareis-a. lattiapalkeissa. katon
kanuattimissa. silloi».-.; y. m., jotapaitsi
rautaiset rakenteet < livat pitempi-ikliset ja vfihemmiln
tulenarat kuin puiset. Kivirakenteihin verraten
laa.- rautaiset tulivat paljou sirommat ja
keveämmät. joten niitä voitiin käyttää
semmoisissakin paikoin, ja niin suurilla jännitysväleillä.
joilla kivirakenteille ei ollut tarpeellisen
vankkaa pohjaa taikka tuissa niiden oma paino teki
ne mahdottomiksi rakentaa. Vanhimmat r:t
tehtiin valuraudasta, mutta kun tämä aine on
heikko vetorasituksia kestämään, käytettiin sitä
pääasiallisesti vain puristuksenalaisiin
rakentei-hin. kuten kannatuspilareihin ja kaariin. Kun
valukaavu oli helppo muovailla, saivat rakenteet
rakennustaiteen vaatimusten mukaisen muodon
ja koristeltiin usein. Taivutusrasituksenkin
alaisia rakenteita, kuten palkkeja, tehtiin joskus
valuraudasta, vaikka niiden kantokyky oli
verrattain pieni. Vasta kun oli opittu
valmistamaan takorautaa suuremmissa määrin ja
erittäinkin sitten. kun siitä valssilaitoksiasa
19: imellä vuosis. voitiin valmistua levyjä,
litteää rautaa ja erilaisia muotorautoja. oli
saatu ainekset varsinaisia r :eja varten. Kun
aine kesti hyvin sekit vetoa että puristusta ja
rukenteiden hi-kemisen teoriaa kehitettiin, niin
että r:s-a esiintyvät rasitukset yhä tarkemmin
voitiin määrätä, tuli rakentajien päämääräksi
-äästää mahdollisimman paljon vielä kallistu
rakennu-ainetta ja muodostaa rakenteet sen
mukaan. Rakennustaiteellinen puoli jäi useinkin
aivan sivuseikaksi ja monet r:t senvuoksi sen
puolesta ala-arvoisiksi. Vasta myöhemmällä
ajalla ovat kauneusvoatimuksetkin taloudellisen
puolen rinnalla päässeet enemmän vaikuttamaan
r:ien rnuodo-teluun ja luomaan eri r.-muotoja,
joissa eri aikojen makuvirtuilut kuvastuvat.
Niinpä on kivi- ja puurakenteita jäljittelevistä
r. muodoista kuva 1 siirrytty ohut- ja
moni-«.iiivai-een ristikkotyyliin kuva 2) ja tästä
jäykkä- ja barvasauvaiseen ristikkoon (kuvat 3
)i 4 taikka rauhallisemmin vaikuttaviin
täysi-pintaisiin muotoihin kuva 5). R:ien muotoon
on myös paljon vaikuttanut rakennusraudan
vhä parannut laatu sekä aivan uudetkin
rautuja teräelajit kuten nikkelinsekainen (3,i-4,»%)
nikkeliteräs. jonka ke-tävyys on lähes kaksi
kertaa suurempi kuin raudan.
Rakenteensa puolesta r :t ovat joko
täysipin-tn-ia, taikka ristikcnmuotoisia. Edelliset
tehdään täysistä levyistä, jotka tarpeen mukaan
jatketaan -aurnap.iikkua peittävillä
kaksinkertaisilla jatkolevvillä ja niittauksilla, leikataan
konstruktsioniosan vaatimaan muotoon ja
varustetaan kiinniniitatulla kiilmaraiitareunuksella.
Pienemmät rnkenteet voidaan tehdä joko yhdestä
taikka useammasta yhteenniitatusta täydestä
Tol-situnta muotorauda-ta. joita valrnistetuun
yhä *uurempimittai»ia <11 rautoja esim. aina
t.000 mm korkuisiai. Ristikot valmistetaan
suo-ri-ta «auvoista, jotka päistään kiinnitetään
toiniinsa joko suorastaan taikka erityisen nurkka
levyn välityksellä, johon kukin sauva erikseen
kiinnitetään. Ristikossa, jonka teoreettista
muotoa kuva ti esittää, sauvat muodostavat kolmioita
ja nurkkapisteet ajatellaan olevan
liankauksetto-mia niveliä, joilla sauvat ovat toisiinsa
liitetyt. Itse sauvat tehdään joko litteästä raudasta
taikka muotoruudastn useimmin niittaamalla
useampia rautoja yhteen riittäviin vahvaksi
pro-filiksi. Litteärautainen muoto sopii ainoastaan
sellaiseen sauvaan, johon tulee vain vetorasitus,
jotavastoin puristusrasituksen alaisen sauvan
tulee olla jäykkä nyrjälidysvaaran tilkin. Nykyään
tehdään vedetytkin sauvat enimmäkseen jäykät.
Valmiissa r:ssa tulee sauvan painopisteakselin
mahdollisimman tarkkakin yhtyä teoreettisen
muodon sauvaviivaan (kuva 0 A ja Bl, sillä
poikkeuksesta johtuva epäkeskisyys aikaansaa
ii-ä jännityksiä ristikkoon. Sauvat kiinnitetään
nurkkiin joko yhdellä pultilla (kuva 7), joka
sovitetaan juuri teoreettisen nurkkapisteen
kohdalle. taikka useammalla niitillä rasittavan
voiman mukaan (kuva ö). Pulttiliitos tarkoittaa
vastata teorian otaksumaa nurkkaniveltä, mutta
siinä syntyy iiii n suuri hankaus, että tarkoitus
jää saavuttamatta. Huomattavampi etu on se,
ettii liittäminen käy rakennuspaikalla helposti
ja nopeaan, mutta pulttiliitoksen rakenne on
varsinkin suurissa r:eissa kallis ja vaikea
muodostaa. Sitä käytetään pääasiallisesti vain
Arne-riikassa ja siirtomaissa. Tavallisimmin liitetään
sauvat niiteillä (ks. t.) nurkkalevyyn. Tosin
sauvat eivät silloin pääse kääntymään teorian
otaksumalla tavalla, nuitta laskelmat ja
käytäntö osoittavat, etteivät tästä johtuneet
lisä-jännitykset tavallisissa r:eissa ole vaarallisia.
Kiinuitysniittien luku lasketaan sauvassa
vaikuttavan jännitysvoiman mukaan niitin varren
sallitun leikkausrasituksen taikka niittireiän
reuna rasituksen perusteella. Jos sauvan
jännitysvoima merkitään S. niittivarren läpimitta d
(tav. 16. 18. 20, 23. 26 mm), sen sallittu
leikkaus-rasitus fcj (tav. 600-1.000 kp/cm’) ja niittiläven
sallittu reunapuristus kr (tav. 1,200-2,000
kp/cm2! sekä yhdistettävien osien pienin
aine-vahvuus, saadaan yhdistämiseen tarpeellinen
...... 8
niittiluku n joko leikkauksen mukaan n = –
tm.
S ~
taikka reunapuristuksen mukaan n =j—j-y joista
suurempi arvo on määräävä. Niittilävet
vähentävät sauvan hyödyllistä poikkileikkauspintaa
jaotetaan tiistit johtuva suurin pinnan vähennys sauvaa
muodosteltaessa huomioon. Jos sauvan
vähentämätön leikkauspinta merkitään F, yllämainittu
suurin vähennys yhdessä le-kkauksessa f ja
sallittu ainerasitus vedolle tai puristukselle k
(700-1.200 kp/cm5), tulee olla (F f) k £ g.
Puristetuissa sauvoissa ei niittiläpiä aina oteta
huomioon. mutta sauva muodostetaan niin, että se
on nyrjähdykselle (ks. N y r j ä h d v s k e s t
ä-v y y s) jäykkä. Suuri vaihtelu sallituissa
rasituksissa johtuu ruketinusrnudan laadusta ja mvös
kuorman ja rasituksen laadusta siten, että
sellaisissa r:eissa, jotka joutuvat vaihtelevan ja
liikkuvan kuorman sekä tärinän alaisiksi,
kuten pienissä rautatiesilloissa ja silloissa yleensä,
sallitaan pienempiä ainernsituksia kuin
liikkumattomien kuormien alaisissa huonerakenteissa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
