Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatiepostitoimitus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1617
Rautatiepostitoimi
tus Rautatietarrffi
1618
esiintyy miltei lukemattomissa muodoissa: jo
suunnittelussa tulevat valtiolliset, kansalliset,
hallinnolliset ja taloudelliset seikat huomioon;
edelleen radan omistusseikoissa (valtion- tai
yksityis-radat), hallintojärjestelmässä j. n. e.,
puhumattakaan itse liikennöimisessä kysymykseen
tulevista määräyksistä, tariffipolitiikasta y. m. s.
R:n vaiheet täyttävät suurimman osan
rautatie-, jopa melkoisen osan valtioiden uusinta
yleistä historiaa. Erittäin huomattavia tällä
alalla ovat nimet Friedrich List, Bismarck ja
Witte sekä Etelä-Afrikasta Cecil Rhodes;
tavallaan myös erinäiset Ameriikan
..rautatiekunin-kaat", esim. Jay Gould ja Harriman. Meillä 011
J. V. Snellman tälläkin alalla tehnyt
pysvväi-sesti muistettavaa jälkeä, hän kun tajusi jo
1850-luvulla täydellisesti, mikä merkitys rautateillä
oli oleva, ja osoitti ihmeteltävän kaukonäköisesti,
miten maamme rautateistön pääosat olisivat
suunnattavat. (Kartta Snellmanin 1850-luvulla
suunnittelemasta rautatieverkosta teoksessa „Suomeu
Valtionrautatiet 1862-1912. I" (1.912) siv. 15.)
Eri maiden r:n tuloksena on ollut se. että
Englanti (emämaassa) vielä noudattaa
yksityis-ratajärjestelmää, samoin kuin
Pohjois-Amerii-kan Yhdysvallat; Ranskassa on, paitsi valtion
ratoja, muodostunut omituinen valtiosta suuresti
riippuvien laajain monopoliyhtiöiden
järjestelmä; Saksassa. Itävalta-Unkarissa, Sveitsissä,
Tanskassa. Italiassa, Japanissa y. m. on
nyttemmin enimmäkseen valtionratoja, isoksi osaksi
myös Venäjällä. Ruotsi on n. s.
sekajärjestelmän kannalla, jolla tavallaan myös Ranska ja
Venäjä ovat. Suomessa oltiin
Helsingin-Hämeenlinnan rautatien valmistuttua epävarmoja siitä,
onko valtion- vai yksityisratajärjestelmä täällä
sopivampi. Tätä epätietoisuutta kesti
toistakymmentä vuotta, kunnes v:sta 1875 alkaen
valtion-ratajärjestelmä meillä pääsi ratkaisevasti
voitolle. [Kyösti Järvinen, ..Liikenne ja
liikenne-politikka" (1911). jossa myös osoituksia alaa
koskevaan laajaan kirjallisuuteen.] J. H. K.
Rautatiepostitoimitus, rautatieasemilla
toimiva eriarvoinen postiosasto. Jo rautatien
alkuaikoina luotiin huomio siihen, kuinka tärkeä
paikka kirjeiden vastaanotolle ja saapuneen
postin jakelemiselle rautatieasema oli. ja
rautatie-päällikön kirjeessä n:o 2 v:lta 1873
järjestettiin jonkunlaiset postin tehtävät niillekin
asemille. missä varsinaista postitoimitusta ei ollut:
asemapäällikön tuli ottaa vastaan postivaunusta
asemalle osoitettu posti, leimata postilähetyksissä
olevat leimaamattomat postimerkit aseman
leimalla ja jaella posti. Nykyään on postitoimitus
kaikilla asemilla, paitsi semmoisilla, missä
posti-liikkeen suuruuden vuoksi sillä on erityinen
huoneisto lähellä asemaa ja samalla erityinen
hoitaja. j. E. K.
Rautatierakennus ks. Rautatie.
Rautatieravintola (ruots. aikaisemmin
järn-vägsbuffet, nyk. -restauration), erinäisillä
rautatieasemilla oleva ruokailupaikka matkustajia
varten. Se on pidettävä avoinna yleensä samoina
aikoina kuin asemain odotussalit, ainakin
kaikkien matkustajia kuljettavain junain, myös
ylimääräisten, aikana. Isommilla asemilla on
erittäin III ja I & II luokan ravintola, ja on niissä
noudatettava virallisesti vahvistettua, näkyvissä
olevaa taksaa. Väki- ja mallasjuomien myyn-
nistä näissä 011 aikojen kuluessa monia
määräyksiä annettu. Yleisöä varten painatetuissa
aikatauluissa ovat ne asemat, joilla r. on,
erityisellä merkillä varustetut. ./. II. K.
Rautatiesilta ks. Silta.
Rautatietariffi (ks. T a r i f f i), se maksu ja
ne ehdot, joilla rautatie ottaa kuljetuksia
toimittaakseen. Kuljetuksen laadun kannalta erotetaan
matkustaja-, matkatavara-,
paketti-ja tavarankuljetustariffeja,
vieläpä näistä alajaksoja kuten halko-,
malmi-tariffeja j. n. e. Itse tariffin laadun
mukaan näkee vielä erotettuina paikallis-,
1 ä p i k u 1 k u-, yhdysliikenne- y. m.
tariffeja, jotapaitsi on olemassa
huojennus-tariffeja joillekin tavaralajeille,
talvisatamiin menevästä tavarasta j. n. e. Tariffin
yhtenäisyyteen nähden voi olla tariffeja ilman
etäi-syyshuojennusta. sitä enemmän tai vähemmän
myöntäviä, vyöhyketariffeja,
katko-tariffeja (esim. yhdysliikenteessä eri
rautateiden kesken, kun molempien teiden osalta
lasketaan maksut erittäin tai, kuten Unkarissa on
matkustajatariffin laita, matkasta pääkaupungin
toiselle puolelle lasketaan etäisyyshuojennus taas
erittäin) j. n. e. Myös 011 kuljetusten
suuntaamiseksi nimenomaan jonnekin vientisatamaan 1.111. s.
ulkomailla järjestetty monenlaisia. yleisistä
tariffinlaskuperusteistä poikkeavia
differentsiaali-1. erotustariffeja, joissa korotuksia ja
huojennuksia tarkoitusperäisesti järjestellään. -—-
Tariffin määrää useinkin rautatienhallinto (tai
yleensä se rautatie, jonka tariffeja jotkut
myöhemmin rakennetut, siihen liittyvät pikkuradat
ovat sitoutuneet noudattamaan), mutta sen
vahvistaminen on tay. valtiovallan asia.
Tariffit ovat kehittyneet niistä maksuista ja
määräyksistä, mitkä rautatien alkuaikana olivat
käytännössä maakuljetuksessa. Kuljetusmaksuja
on aikojen kuluessa, varsinkin 1890-luvulle
saakka, yleensä kaikkialla suuresti alennettu.
Paitsi muita näkökohtia on tähän monin paikoin
vaikuttanut myös kilpailu, joka eri
rautatieyhtiöiden kesken toisinaan (Ameriikassa
varsinkin) on kiihtynyt oikeaksi tariffisodaksi.
Tariffin muodostamisessa erotetaan
muodollinen ja aineellinen puoli. Edelliseen kuuluvat —
ottaaksemme esimerkit tavaratariffien alalta —
määräykset siitä, mitä esineitä rautatie ei voi
ottaa kuljettaakseen, miten on otettava huomioon
kuljetuksen nopeus, varmuus ja matkan pituus
ja tältä muodolliselta kannalta tullaan siihen,
että tariffi muodostetaan joko tavaran arvon,
sen vaatiman tilan, vyöhykkeiden tai
sekajärjestelmän mukaan. Tariffin muodostamisen
aineellinen puoli ottaa huomioon nimenomaan sen.
kuinka korkeita tariffien tulee olla, ja tulee
siinä katsannossa tarkattavaksi rautatien omat
kustannukset määrätystä kuljetuslajista. mikäli
ne ovat laskettavissa, ja paljonko rautatien sen
lisäksi tulee eri kuljetuslaaduista saada
kohtuullista liikevoittoa.
Suomen valtionrautateillä (yksityisradat meillä
yleensä seuraavat samoja määräyksiä) eivät
tariffit alkujaankaan olleet korkeat. Mutta kun
mitään etäisyyshuojennuksia ei ollut, tulivat ne
kuitenkin sangen tuntuviksi pitkillä matkoilla,
jonka vuoksi tariffinuudistuksissa tätä seikkaa
on yhä enemmän ruvettu pitämään silmällä, niin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
