Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rautatinktuuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1627
Rautio—Ravaninkylä
1628
mani, mutta on tavattu pesivinä koko maassa.
Py-yttelee piilo-sa asustaen mäkimetsien
tiheiköissä ja esiintyy aina
hyvin hajallaan ja
ajoit-taisesti. Levinnyt koko
Eurooppaan.
lt)hjois-Afrikkaan ja
Vähään-Aasiaan. Muuttolintu. Hyvä
laulaja. Pesä useimmiten
kataja- tahi
kuusipen-saassa. Munia 5-6,
tum-mansinivihreitä.
E. IV. S.
Rautio, rautaseppä; myös: roudikko.
Rautio. 1. Kunta. Oulun 1., Sälöisten
kili-lak., Ala v ieskan-Kala joen-Ruut ion uimisiniesp.;
kirkolle Sievin rautatieasemalta u. 12 km.
Pinta-ala 174.t km», josta viljeltyä maata (1910) 2.340
ha i siinä luvussa luonnonniityt 1.226 ha).
Manttaalimäärä 10’j. talonsavuju 127, torpansavuja
3 ja muita savuja 6 (1907). 1.737 as. (1913); 241
ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 172 (1901). 136 hevosta. 857
nautaa 19121. — Kansakouluja 2 (1914).
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia : Peurakosken mylly
ja sahalaitos: Niskakankaan mylly. — 2.
Seurakunta. Kuopion hiippak.. Kalajoen rovastik.,
kuuluu Kalajokeen kappelina, per. 1849;
määrätty erotettavaksi omaksi khrakunnaksi sen.
päät. 5 p:Itä syysk. 1894. — Kirkko puusta, rak.
1800, korj. 188l". L. U-nen.
Rautio. 1. Aleksis R. (s. 1857), näyttelijä.
Kansallisteatterin jäsen v:sta 1882. R. on
humoristi ja parhaiten hän ehkä on onnistunut
kotimaisissa kappaleissa. Hoppulaisena
..Murtovarkaudessa", Toppona ..Työmiehen vaimossa",
Aapelina ..Kihlauksessa", Topiaana
..Nummisuutareissa", Bertelinä ..Regina v. Emmeritzissä",
rovastina ..Elinan surmassa". Lauluäänensä
vuoksi R. on ollut myös usein käytetty kyky
laulunäytelmissä ja opereteissa.
2. Katri R. (s. 18641, omaa sukua
Bengs-s o n. edellisen puoliso. Nimellä Katri
Aaltola hän tuli 1880 Suomalaisen teatterin
oppilaaksi ja on siitä saakka ollut Kan-allisteatterin
jäsenenä ollen sen kyvvkkilimpiä voimia. Ida
Aalbergin jälkeen on hänelle uskottu
vaativim-mat naisosat ja hänen ohjelmistonsa on ollut
hyvin monipuolinen. Hänen sopusointuisa
taiteili jatemperamenttinsa soveltuu varsinkin
klassillisiin osiin, sellaisiin kuin Antigonen.
Yasan-ta-enan. Ofelian. Cordelian. Desdemonan, Portian,
joissa hänen pitkälle kehittynyt plastiikkansa ja
syvä, sointuva äänensä on ollut hänelle
erinomaisena apukeinona: samoin hän on etevästi
esittänyt uudenaikaisia, sielukkaita naisia.
Hänen realistisista luonnekuvauksistaan ovat
varsinkin monet venäläiset osat mainittavat, joihin
hänen on onnistunut saada tyypillistä,
kansanomaista leimaa. U. Kr-n.
Rautjarvi. 1. Kunta, Viipurin I.. Jääsken
kihlak.. Rautjärven Ilmeen nimismiesp.: kirkolle
Vuoksenniskan rautatieasemalta 27 km. Pinta-ala
402.7 km2, josta viljeltyä maata (1910) 5.065 ha
-iinä luvussa luonnonniityt 1.695 ha.
viljnakas-vava kaskimaa 118,7 ha). Manttaalimäärä 30,»>,
tiilon«avuja 654. torpan-avuja 62 ja muita savuja
179 (1907). 5,138 aa. (1913) ; 756 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitta-
via 682 (1901). 695 hevosta. 2.685 nautaa (1912).
Kansakouluja 1914)5. Säästöpankki. Apteekki.
— 2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Jääsken rovastik.; kuulunut
Ruokolah-teen kappelina, mainitaan sellaisena ainakin
jo-1693, erotettiin omaksi khrakunnaksi keis.
käsky-kirj. 31 p-.ltä lokak. 1859 (ensimiiinen khra
v:sta 1861). liittolasta siirrettiin R :een
kuuluvaksi Ilmeen rukoushuonekunta (ennen
kappeli sen. päät. 16 p:ltii kesiik. 1897. — Kirkko
puusta, rak. 1881. L. H-ncn.
Rautu, purololii, ks. Lohi.
Rautu (ruots. Rautus). 1. Kunta,
Viipurin 1., Äyräpään kihlak.. Raudun nimismiesp.;
kirkolle 5 km Ruudun rautatieasemalta
Hiitolan-Raasulin radalla; Riiskan laivalaiturilta 10 km.
Kiviniemen laivalaiturilta 22 km. Pinta-ala
336.. km®, josta viljeltyä maata (1910) 7.093 ha
isiinä luvussa luonnonniityt 2.474 ha.
puutarha-ala 12 ha). Manttaalimäärä 27,»o«. talonsavuja
645. torpansavuja 37 ja muita savuja 325 (1907).
N. ........ as. 11914), joista 5.221 luterilaisia
(jäännös kreik.-katolisia). 993 ruokakuntaa, joista
maanviljelys pääelinkeinona 852:11a (1901). 838
hevosta. 2,860 nautaa (1912). — Kansakouluja
7 il915). Säästöpankki. Kunnanlääkäri,
haara-apteekki (Sakkulan päiiapteekin), eläinlääkäri
i väliaikainen, yhteinen Sakkulan ja
Metsäpirtin kanssa). — Teollisuuslaitoksia: Korleen
höyrysaha ja mylly; Sumpulan saha. mylly,
konepaja ja valimo; Liipuan mylly ja saha;
Anttolan mylly ja saha; Viisjoeu ja
Kylmän-ojan myllyt. — Vanhoja kartanoita: Korle,
Suin-pula. Potkela, Vehmainen. Leinikkälä (1.
Leini-kylä), Maanselkä, Huttula, Miettilä ja Vepsän
hovi. — Kirkonkylän nimitys V a r i k s e 1 a. —
Kunnan alueella on kaksi tulliasemaa, Raasuli
■ 15 km kirkolta) ja Sirkiänsaari (23 km
kirkolta). — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Savonlinnan hiippak., Käkisalmen rovastik.;
muodostettu luterilaiseksi seurakunnaksi
Stolbo-van rauhan (1617) jälkeen R:n kreik.-katolisesta
pitäjästä (oma luteril. khra ainakin v:stal625).
— Kirkko puusta, rak. 1822-23. — (Kreik.
katolinen kirkko Palkealan [ks. t.] kylässä.)
[„Rau-duu numero" (Karjalan lehti 1914 n :o 105).]
L. U-nen.
Rautunselkä, Vanaja n selän (ks. t.)
länsiosan nimi.
Raututunturit, tuntureita Inarin ja
Sodankylän rajalla, Saariselän tunturien luoteis- ja
länsipuolella; korkeimmat huiput n. 500 m.
Rawa ks. R a vv k a.
Ravaillac [-vaja"k], Francois (1578-1610),
Ranskan kuninkaan Henrik IV:n murhaaja;
toimi ensin kirjurina, sitten koulumestarina;
kuninkaanmurhaan yllyttävien kirjoitusten
kiihottamana hän katolisessa uskoninnossaan 14 p.
toukok. 1610 surmasi Henrik IV :n väkipuukolln
kuninkaan vaunujen pysähtyessä eräällä Pariisin
kadulla: jätettiin hevosten rikki revittäväksi.
Rawalpindi, lujasti linnoitettu, divisionin ja
piirikunnan pääkaupunki Etu-Intian
luoteisosassa, Punjabissa: 86,483 as. (1911). — R. on
Etu-Intian luoteisrintaman puolustusjärjestelmän
avuin. Intiun suurin sotilasaseina. Veturi- ja
telttatehtaita, rautavalimo, kaasutehdas,
olutpanimo.
Ravaninkylä (R a g v a I d « b y), kylä Ulvilan
Rauuainen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
