Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Redigeerata ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1649
Redigeerata— Reduktsioni
1650
Redigeerata 1, redizeerata (ks. R e d a
k-t s ioni), toimittaa (sanomalehteä,
aikakauskirjaa, sanakirjaa j. n. e.).
Redikyli (ransk. réticule, < lat. riti’oulum
-pieni verkko), käsitvölaukku.
Redingote [rodägo’tl (ransk., < engl.
riding-coal = ratsastustakki), ruumiinmyötäinen
pitkäliepeinen takki.
Rediskonteerata, jälleen, uudelleen
diskontee-rata ks. Diskontto.
Rediskontto ks. Rediskonteerata.
Redivivus /-fi’-/ (lat., < re = jälleen, ja vivus
= elävä), jälleen eloon herätetty, uudistettu.
Redmond [-månd], John Edward (s. 1856),
irl. politikko: tuli 1886 asianajajaksi; vista 1881
alihuoneen jäsen; kuului Parnellin kannattajiin
ja tuli tämän kuoleman jälkeen parnellilaisen
ryhmän johtajaksi; v:sta 1900 yhdistyneitten
natsionalistien johtaja: ajanut pitkin matkaa
jyrkkää homerule-politiikkaa; v:sta 1910
vaikuttanut huomattavasti vapaamielisen Asquithin
johtaman ministeristön politiikkaan. J. F.
Redondilla [-di’ljaj. vanhemmassa esp. ja port.
runoudessa säkeistö, jossa on neljä 8-, välistä
6-tavuista säettä. loppusoinnut tai -assonanssit
kaavassa: abba; merkitsee sittemmin myös itse
8- ja 6-tavuista säettä (r. mayor ja r. menor).
Red river [-va]. 1. Joki Pohjois-Ameriikassa,
Yhdysvalloissa. Mississippi’n lisäjoki
(vesimäärältään kolmas) oik.. alkaa Pohjois-Texasissa
Llano Estaeadon itärinteeltä 750 m yi. merenp..
virtaa aluksi Canonissa, sitten leveässä uomassa
puolikuivien tasankojen halki itäistä, lopulta
kaakkoista pääsuuntaa muodostaen osittain
Oklahoma- ja Arkansas-valtioiden rajan Texasta
vastaan: 1.900 km. vesialue 235.000 km2; suurimmat
lisäjoet South förk, Big Wiehita (oik.), North
förk. Ouachita (vas.). R. r. on kuljettava 820 km
1 m syvällä kulkevilla aluksilla; patolaitteet,
väylän perkaus y. m. vaativat suuria kustannuksia,
jotka eivät vastaa joen liikennemerkitystä.
Vesimäärä on tavattoman vaihteleva (100-5,100 m3
sek:ssa). Tulvaveden kuljettamat puunrungot
y. m. tukkivat viime vuosis :11a (viimeksi 1872)
väylän kokonaan. — 2. Joki Yhdysvalloissa ja
Kanadassa, alkaa Minnesotassa Elbow-järvestä,
virtaa vehnäseutujen halki pohjoista pääsuuntaa
muodostaen rajan Pohjois-Dakotan ja Minnesotan
välillä. laskee Winnipeg-järven eteläpäähän;
1,200 km. Kuljettava Breckenridgeen asti.
E. E. K.
Reduit [-dyV] (ransk.), kaikilta sivuilta
suljettu linnoitusvarustus suuremman varustuksen
sisällä. Sen tehtävänä on olla viimeisenä ja
lujimpana puolustusasemana ja helpottaa
linnoituksen jälleen valtaamista, jos ulommat
varustukset jo ovat joutuneet vihollisen käsiin. R:n
rintamukset, joiden tulee olla erittäin
vastustuskykyisiä, ovat tavallisesti panssaroidut. m. v. n.
Reduktsioni (lat. redu’ctiö < rediToere = pa
lauttaa), peruutus, vähennys. 1. Sellaisten
kruunun tilojen ja verojen kruunulle palauttaminen,
jotka läänittämällä tai muulla tavoin oli
luovutettu hengelliselle tai maalliselle rälssille.
Ruotsin valtakunnassa tapahtuneet r :t tai
reduktsioni-yritykset ovat seuraavat:
1) Maunu Eerikinpoika kielsi n. 1350
aatelia ostamasta lisää verotaloja ja käski, että
kaikki sellaiset tilat, jotka oli verotiloista muu-
tettu rälssitiloiksi, oli merkittävä kirjaan ja
niiden tuotto pantava takavarikkoon, siksi kunnes
oli selvitetty, mitenkä ne olivat joutuneet
rälssi-mielien haltuun ja voitiinko niistä suorittaa
ratsupalvelusta. liimä toimenpide koski myöskin
hengellistä rälssiä (kirkkoa) ja sen
tarkoituksena oli ehkä pikemmin rälssivapauden
väärinkäyttöjen lopettaminen kuin varsinainen r.
2) Albrekt Mecklenburgilainen
koetti mahtavan ylimyksen Bo Joninpojan
kuoltua 1386 päästä hänen perillistensä holhoojaksi
luultavasti sitä varten, että saisi takaisin osan
hänen tilojansa ja suuria läänityksiänsä
(joukossa myöskin Suomi), mutta aiheutti siten
Margareetan kutsumisen Ruotsin
kuningattareksi; epätietoista sensijaan on, aikoiko hän,
niinkuin kerrotaan, panna toimeen yleisemmän
rälssimiesten anastamien tilojen peruutuksen.
3) Margareeta sai Nyköpingin
herrainpäivillä 1396 aikaan reduktsionipäätöksen. jonka
mukaan oli palattava niihin oloihin, jotka olivat
vallalla silloin, kun Albrekt tuli kuninkaaksi
1363. Kaikki kruunun- ja verotilat, jotka tämän
vuoden jälkeen olivat joutuneet hengellisen ja
maallisen rälssin haltuun, oli palautettava
niiden entisille omistajille tai näiden perillisille, ja
jälleen tehtävä entisenluontoisiksi; kaikki
sillävälin rakennetut linnat oli purettava ja kaikki
laittomasti saavutetut rälssioikeudet
lakkautettava. Tämä r., joka näyttää tulleen hyvin
perinpohjaisesti toimeenpannuksi, ulotettiin myöskin
Suomeen ja päättyi lopullisesti vasta 1414.
Tulevaisuuteen nähden sen suurin merkitys oli siinä,
että se vahvisti sen säännön, että rälssimies ei
saattanut muuttaa ostamaansa verotilaa
rälssi-maaksi ilman kuninkaan suostumusta, ja siinä,
että vero- ja rälssimaan välille tuli vedetyksi
tarkka raja.
4) Kaarle Knuutinpoika antoi 1454
pitää etsikkökäräjiä sen maan peruuttamiseksi
kruunulle, joka oli siltä riistetty: peruutus koski
myös kirkollisia alueita, mutta ei ulottunut yhtä
laajalle kuin Margareetan toimeenpanema r.
5) Kustaa Vaasan
kirkkoreduk-t s i o n i ks. Kirkkoreduktsioni.
6) Kaarle X Kustaan r., n. b.
neljänneksen korjaus (ruots.
fjärdepartsriif-sten). Vaasa-kuninkaiden aikana, varsinkin
Kristiina kuningattaren hallitessa,
läänitettiin aatelistolle joukoittain kruunun tiloja ja
veroja, josta oli seurauksena, että kruunun
tulot tuntuvasti vähenivät samalla kuin
aatelit-tomain säätyjen rasitukset lisääntyivät ja että
talonpoikain vapaus ja omistusoikeus tiloihinsa
joutui vaaran alaiseksi (ks. Lääni ty s
laitos). Jo Kristiina kuningattaren aikana
aatelittomat säädyt vaativat peruutusta, mutta vasta
Kaarle X Kustaan hallitessa r. saatiin
alullepannuksi, ja Tukholman valtiopäivillä 1655
tehtiin m. m. seuraavat päätökset: kaikki n. s.
kielletyllä alueella olevat, sotajoukon, hovin ynnä
vuorilaitosten ylläpitämiseksi määrätyt
läänitys-tilat oli heti luovutettava kruunulle: kaikista
muista Kustaa II Aadolfin kuoleman jälkeen
pois annetuista, läänityksistä oli neljäsosa
peruutettava ja siksi, kunnes tämä oli tapahtunut,
neljäsosa [äänitysten tuloista maksettava
kruunulle: ikuisiksi ajoiksi annetut
allodiaalilääni-tykset oli muutettava Norrköpingin päätöksen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
