Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reinin liuskevuoret ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1689
— 2. Tunnetumpi on se R. I., jonka 16 Etelä- ja
Länsi-Saksan ruhtinasta lieinäk. 1806 teki
keskenään ja Ranskan kanssa. He julistivat eroavansa
Saksan valtakunnasta ja tunnustivat Napoleonin
..suojelijaksensa". R. l:n valtiot tulivat,
todenteolla olemaan Ranskan vasallivaltioita. Liittoon
yhtyivät seur. vuosina melkein kaikki Saksan
valtiot; v. 1811 sen sotavoima oli 119.180 miestä.
Napoleonin jouduttua tappiolle 1813 R. 1. hajosi.
[Bilterauf. .,Geschichte des Kheinbuudes".] J. F.
Reinin liuskevuoret (saks. Rheinischea
Schie-fergebirge), ylätasangon luontoinen (450-500 m
yi. mereup.) vuoristomaa Länsi-Saksassa (osia
ulottuu Belgiaan ja Ranskaan), Reinin
ympärillä Nahen. Mainin ja Niddan pohjoispuolella,
täyttää n. 300 km pitkän. 150 m leveän alan.
R. 1. ovat muodostuneet lounaasta koilliseen
kulkevista, devonisista liuske-, kalkkikivi-,
kvartsigt i- y. m. kerroksista syntyneistä poimuista;
lisäksi tavataan siluurisia ja kambrisia
kerrostumia sekä nuorvulkaanisia aineksia. Vuoriston
reunalla esiintyy kivihiilikerrostumia.
Rein-vir-ran syvälle uurtunut kapea laakso jakaa R. 1.
kahteen osaan; joen länsipuolella ovat Hunsriick.
Eifel. Ardeuuit. Hohes Venn, itäpuolella Taunus,
Westerwald, Siebengebirge, Ruhr-alue,
Rothaarge-birge y. m. (E. E. K.)
Reinin-maakunta (saks. Rheinland,
Rhein-provinzI, provinssi Preussin länsiosassa,
Alanko-maitten, Belgian ja Luxemburgin rajalla,
käsittää lisäksi pienen Wetzlar nimisen alueen
Hessenin ja Hessen-Nassaun välissä; 27,000 km2,
7,121.140 as. (1910; Preussin väkirikkain ja
taa-jimmin asuttu provinssi, 264 as. km2:11a.), joista
71,695 puolalaista; uskonnoltaan 69% on
roomal.-katolisia. 29.5% evankelisia (1910). —
Pinnanmuodostukseltaan R. jakaantuu matalaan
vuorimaahan (Reinin liuskevuoret, korkein huippu
R :ssa Erbeskopf 816 m yi. mereup.) etelä-ja
keskiosissa sekä viljavaan alankomaahan pohjoisessa.
Ainoa järvi (n. s. maareja 1. kraaterijärviä
lukuunottamatta) on Laacher See Eifelillä.
Pää-joki ja tärkein kulkuväylä on Rein, jolla lisäksi
R:ssa on 5 kuljettavaa sivujokea. Ilmasto
alangolla ja vuoriston laaksoissa lauhkea (v:n
keskilämpö + 9°-+ll° C), vuoristossa koleampi
(Ei-felin ja Hohes Vennin yläosissa +5°–|-60C). —
Metsät peittivät 1900 31% pinta-alasta; Hohes
Vennillä on laajoja rämeitä. — V. 1900 peltoa ja
puutarhaa oli 46%, niittyä ja laidunta 16%
pinta-alasta; maatalous ei lainkaan tyydytä
tarvetta. Maanviljelys tuottaa (milj. ton.) : ruista
O.s». kauraa O.e. vehnää O.55, perunoita 2,si
(1912), viiniä, sokerijuurikkaita, tupakkaa y. 111.
Nautakarjaa (1912) 1,173,700, hevosia 211,300.
sikoja 1,034,300. lampaita ja vuohia 1,338.100,
siipikarjaa 5.657.100 kpl. — Teollisuudessa ja
vuorityössä R. on Saksan tärkein alue.
Vuori-työ tuottaa kivihiiltä (Ruhrin, Saarin ja
Aache-nin alueilta). ruskohiiltä, rautamalmia
(Ivoblen-zin hallitusalueessa). sinkkimalmia. lyijymalmia
y. m. Vuorityöntuotteisiin perustuva rauta-,
te-räs-, lyijy-, sinkki-, lasi-, kemiallinen y. m. s.
teollisuus on suurenmoinen (Essen, Dusseldorf,
Duis-burg, Eschvveiler, Neunkirchen. Köln, Remscheid,
Solingen. Aachen y. m.), samoinkuin puuvilla-
(El-berfeld-Barmen), villa- (Aachen), silkki- (Krefeld)
ja pellavateollisuus. Lisäksi on sokeri-, saippua-,
viinitehtaita, olutpanimoita, viinapolttimoita v. m.
1690
Suurimmat teollisuusalueet ovat keskittyneet
ki-vihiiliseuduille. Kaivoksissa ja
teollisuuslaitoksissa 1907 työskenteli 1,451,523 henkeä
(maataloudessa 653,155), enemmän kuin missään
muussa Preussin provinssissa tai Saksan valtiossa.
- Kauppa kukoistava. Sitä edistävät joet ja
kanavat sekä taaja rautatieverkko. 4,704 km
nor-maaliraiteisia ja 2,145 km paikallisia ja
kaupunkiratoja (1912). — Hallinnollisesti R. jaetaan
Koblenzin, Dusseldorf in. Kölnin, Trierin ja
Aache-nin hallitusalueisiin. Pääkaupunki Koblenz. —
Saksan valtiopäiville R. lähettää 35, Preussin
eduskuntaan 62 edustajaa. — Vaakuna:
hopeisella pohjalla kruunattu musta kotka, jonka
rinnassa olevassa vihreässä kilvessä vino hopeinen
virta. — R. muodostettiin 1824 yhdistämällä
Kleve-Berg ja Niederrhein nimiset provinssit. Se
käsitti silloin ent. Kleven, Geldernin, JUlichin
ja Bergin herttuakunnat, Mörsin ja Lichtenbergin
ruhtinaskunnat, Kölnin arkkihiippakunnan
keski-ja pohjoisosat, Homburgin, Neustadtin,
Gimbor-nin, Neuwiedin, Solmsin ja Wildenburgin
herra-kunnat, Wetzlarin ja Aaelienin
valtakunnankau-pungit. Nassaulta vaihdetut alueet, muutamat
Limburgin ja ransk. departementtien osat; 1866
siihen vielä liitettiin HessenilUi saatu
Meisen-heim. E. E. K.
Reinin viinit, laajimmassa merkityksessä
kaikki Reinin laakson viinit Pfalzista
Siebenge-birgeen saakka, ahtaammassa merkityksessä vain
Rheingaun ja siihen liittyvän Reinin laakson
(Lorchhauseniin saakka) viinit. Viininviljelys on
näillä seuduin ikivanha ja nämä viinit luetaan
jaloimpiiu viinilajeihin. Pääasiallisesti
valmistetaan vain valkoviinejä (punaviinejä viljellään
Assmannshausenissa ja Lorchhausenissa). Viinejä
nimitetään kasvupaikkojensa mukaan:
Johannisberg, Steinberg, Rauenthal, Marcobrunnen,
RU-desheim, Geisenheim. Gräfenberg. Yleensä luetaan
myös Hochheimin ja sen ympäristön viinit R:hin.
Kauppapaikkoja: Mainz, Bingen, Eltville,
RU-desheim. Frankfurt a. M., Köln.
Reinisch [riiinisj, Leo (s. 1832), itäv.
egyptologi ja haamilaisten kielten tuntija, egyptologian
prof.’ Wienissä vv. 1868-1903. Matkusti 1865-66
Egyptissä, 1S66-67 Meksikossa ollen keisari
Mak-similianin sihteerinä, 1S75-76 ja 1879-80
Abes-siiniassa. R:n lukuisat julkaisut koskevat
etupäässä egyptin, abessiinian ja somalin kieliä.
K. T-t.
Reinius, Israel (1699-1771), suom. pappi:
tuli ylioppilaaksi Upsalassa 1718, Laihian
kappalaiseksi 1724: valmisti Mathesiuksen
väitöskirjaa ..De Ostrobothnia" varten lyhyen
kertomuksen Laihian pitäjästä: hänen muistiinpanojansa
Pohjanmaan tilasta 1700-luvun alkupuolella on
Porthan käyttänyt hyväkseen; julkaisi painosta
..Yxinkertaiset kvsymvxet juopumisesta" (1756).
,/. F.
Reinke [räi-J, Johannes (s. 1849), saks.
kasvitieteilijä, tuli 1873 kasvitieteen
professoriksi Göttingeuiin, 1885 Kieliin, tutkinut m. m.
Itämeren merileväkasvullisuutta. Julkaisuja :
„A1-genflora der westlichen Ostsee" (1889). ..Atlas
deutscher Meeresalgen" (1889), ..Die
Entwieke-lung der Naturvvissenschaften, insbes. der
Bio-logie im 19. Jahr. (1900), „Einleitung
indietheo-retische Biologie" (1901), ..Philosophie der
Bota-nik" (1905).
Reinin liuskevuoret—Reinke
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
