Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Remburssi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1708
Remissi
Renan
nai
puu sakkipeli, joka jiiä ratkaisemat ta, kun
kumpikaan ei voi saada toista inutik»i.
Remissi lut. rtmi’llerr = lähettää takaisin),
. takiti-inlähet \ s"; rnliau. asiakirjain y. 111.
liilie-tjlii liete. Remissikeskustelu,
eväs-t\»keskustelu. lähetekeskustelu iks. t.l.
Remissioni liat. rrmi’<lü < remi’ttere
-lähettää takaisin), palautus; myönnytys,
lievennys.
Remitteerata lat remi’llere), palauttaa:
lähettää muksu saadusta tavarasta.
Remittentti ’lat. rcmi’/fen« < rfiiifierc =
lii tiet laa takaisin), ruhunliihettäjil; vekseliusiiaja.
Remittenttikuume ks. Kuu 111 e.
Remonstrantit ks. A r m i n i u a 11 i t.
Remonteerata 1 ransk. remonfer = varustaa),
uudelleen varustaa, korjata, puuna kuutoon,
uudistaa: hankkia hevosia armeinu varten.
Remontteri 1 ransk. remontoir), kelloon tehty
vetolaite. jrlla se voidaan vetiiii tarvitsematta
käyttää avaiuta. P-o P-o.
Remontti runsk. rcmonte < remonter =
varustaa). korjaus, uudistustyö; järjestetty toiminta
hevosten hankkimiseksi ratsu- ja tykkiväkeä
varten. Vuosittain liyljiitiiäu 9-10% armeinn
hevosista. mitkä tietenkin on korvattava uusilla.
Tavallisesti hevoset hankitaan aivan nuorina.
Hankinnan suorittaa r.-k o m i s s i o n i ja
hevoset elätetään ju harjoitetuiin r. v «rustoissa,
joissa ne pidetään n. 4 ’/j-5 v:n ikiiiin, minkii
jälkeen ne siirretään armeiaan. M. v. II.
Remscheid f-iäit], kaupunki Länsi-Saksassa.
Reinin-maakunnassa, Dusseldorf in liallitusulueessa,
Reinin oik. puolella. Rulirin teollisuusalueella,
rautateitten risteyksessä; 72.159 as. (1910). joista
n. ’/• katolisia. — Goottilaistyylinen luterilainen
kirkko. Reaalikoulu. reaalilukio. rauta- ja
teriis-tuvarateollisuiiskoulu. — Hurjoitetaan suurta
rauta- ja teriistavarateollisuutta (valmisteet
tunnettuja Rcmahcider Artikel nimellä): tuotteilla
käydään huomattavaa kuuppuu. — R:n
teollisuuden perustivat Ranskasta tulleet hugenotit.
E. E. K.
Remsen, Ira (s. 1846). amer. kemisti,
professorina Baltimoressa, on enimmin tunnettu
monelle kielelle käännetyistä oppikirjoistaan,
joista ..Introduetion to the study of Chemistry"
on ilmestynyt »uomeksi G. Kompan toimittamana
ja mukailemana Epäorganinen kemia
aloitteleville". 1906 : 2:nen puin. 1915). Edv. IIj.
Remus ks. R o m 111 u s.
Rémusat [tnytü’]. 1. Claire Elisabeth
Jeanne de R.. omaa sukua Gravier de
Vergennes (1780-1821). ransk. kirjailija;
oli 1802-14 keisarinna Josepliinen hovinaisena;
hänen muistelmansa ..Mémoires" (1879-80) on
tärkeä Napoleon I:n historian lähde.
2. Charles Francois Marie de R.,
kreivi H797-1875I. edellisen poika, valtiomies ja
filosofinen kirjailija, otti monipuolisesti osaa
valtiolliseen elämään 1830-52. Guizofn ja
sittemmin Thiers’in ystävänä ja hengenheimolaisena,
ollen 1H40 ministerinä. Palasi valtiolliseen
elämään 1871. oli uudelleen ministerinä 1871-73.
On jiilkai–ut lukuisia teoksin, jotka käsittelevät
filosofian historiaa tahi pohtivat filosofisia ja
sivistyskysymyk-iä Coiisinin perustaman
spiritualistisen ja valtiollise.ti liberaalisen oppikunnan
henkeen, m. m. tutkimuksia Ab£lardista, Anselm
funterburylaisestu ju Kr. Baconistu ynnä teokset
..Politique lihérale" (1800) ju ..Philosophie
reli-gieuse. De lu théologie naturelle en France et
en Angleterre" (1864). A. Or.
Ren /-(■/ (lal., mon. rèncx), munuainen, ks.
M 11 11 u 11 i s e t.
Renan /r.inä’/, Joseph Ernest (1823-92),
ransk. teologi, historioitsija ja filosofi, syntynyt
Trégierissil, Bretugnessa. Harjoittaessaan
opintoja 1’uriisissa St. Sulpieen pappisseminaarissa
hiin tutustui Buurin (ks. t.) edustamaan U:n T:n
kritiikkiin sekii Kuntin ja Hegelin teoksiin.
Epäilykset ja ajan vallankumouksellinen henki
pakottivat hänet 1848 luopumaan pappisurasta.
Suoritettuaan tutkintoja yliopistossa hiin
antautui tieteelliseen työhön tutkien kielen syntyä
1/origine du langage", 1858) sekii Averroëksen
iks. t.i filosofina (..Laverroisme", 1860). V. 1860
R. teki tutkimusmatkan Palestiinaan, lähinnä
Foinikiaan. Tällöin hänessä heräsi ujutus
kirjoittaa ..Jeesuksen elämä" („La vie de Jésus",
1863). Jeesuksen hän uskonnollista tunnetta
loukkaavasti kuvaa romanttiseksi sankariksi.
Kuvaus, jonka muodollisia ansioita 011
pai-kallis-itämaalainen väritys, 011 tieteellisessä
suhteessa hatara perustuen suuressa määrässä
mielikuvitukseen ja mielivaltaisiin
otaksumi-siin, jotka esitetään tosiasioina. R. jäi
Jeesuksen elämän kirjoittajana tieteellisessä
vakavuudessa edeltäjästään ja hengenheimolaisestaan
1>. E. Straussista jäljelle, mutta saavutti yhtä
kaikki maailmanmaineen. ..Jeesuksen elämä"
muodosti ensimäisen osan kristinuskon syntyä
käsittelevästä sarjateoksesta (..ltistoire des
ori-gines du eliristianisme"), jonka huomattavimpia
osia ovat ..Apostolit", ..Paavali" ja ..Markus
Aurelius". Teoksen kirjallis-esteettinen arvo 011
suuri, tieteellinen vähäinen. Samaa on sanottava
loistavasti kirjoitetusta ..Histoire du peuple
d’Israel" (1887-93). R. on loistavatyylinen
kaunokirjailija ja filosofi: myöskin aikansa poliittisiin
rientoihin hän otti vilkkaasti osaa. Kirjassaan
„L’avenir de la science", joka kirjoitettiin jo
1848. mutta ilmestyi vasta 1890, R. esittää
lempi-aatettaan tieteestä ihmiskunnan onnen tuojana;
hän erottaa ihmiskunnan kehityksessä kolme
ajanjaksoa, uskonnon, metafysiikan ja tieteen,
ja uskoo, että tieteen aikakauden koittaessa
kansat sauvat sen tyydytyksen, jota uskonto ja
kirkko eivät ole voineet hankkia. 1860-luvun
lopulla R. harrasti Ranskan ja Saksan
lähentämistä toivoen germaanilaisen tieteellisen hengen
vaikuttavan uudistavasti Ranskan siveelliseen ja
henkiseen elämään. Mutta näistä haaveista teki
lopun saks.-ransk. sota. Elämän kokemukset
antoivat inontn muutu kovaa kolausta R:n
pintapuolisen optimismin luomille unelmille. Hiin joutui
maailmankatsomuksessaan yhä enemmän
skeptisismin valtaan, mutta hänestä tuli
hyväntahtoinen skeptikko, joku leppeästi katseli ihmisiä ja
elämää valmiina ymmärtämään kaikki ja
unta-maun anteeksi kaikki. Sellaisena hän esiintyy
filosofisissa draamoissaan (,, Caliban", 1878,
,.1’Eau de Jouvence", 1881, ..Le PrPtre de Ntfmi",
1885, ,,1’Abesse de Jouarre", 1886). kootuissa
puheissaan ja kirjoitelmissaan („Feuilles
dtf-tachf-s", 1892) sekä viehättävissä ..Lapsuuden- ja
nuoruudenmuistoissaan" (..Souvenirs d’enfance
ef di- jeunesse", 1883). Kaunokirjallisten harras-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
