Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rengasankkuri ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1709
tarkoituksessa tapahtuva kauppiaitten yhtyminen
(vrt. Corner), mutta tätä sanaa käytetään
usein myöskin (Suomessa aivan säännöllisesti)
niistä pysyväisemmistä tuottajain välisistä
suur-kapitalistisen kansantalouden synnyttämistä
sopimuksista. joita taloustieteellisessä kielessä
sanotaan kartelleiksi (ks. t.). J. F.
Rengasankkuri ks. Sähkökoneet.
Rengashyrrä 1. gyroskooppi ks.
Hyrräliike.
Rengaspanssari ks. Panssaripaita ja
Panssari.
Rengon kieli ks. Salakielet.
Renhorn [rënhürn], Olof Bidenius
(1706 64). ruots. politikko, tuli 1730-luvulla ensin
tulli-inspehtoriksi, sittemmin pormestariksi
Helsinkiin; edusti Helsinkiä vv. 1738 ja 1740-41
valtiopäivillä, myöhemmin Arbogaa, jonka
pormestariksi tuli 1747. R., joka oli liittynyt
hattuihin, oli vapaudenajan kiivaimpia
puoluemie-hiä: valittiin salavaliokuntaan ja muihin
tärkeisiin luottamustoimiin ollen m. m. syyttäjänä
siinä säätyjen komissionissa, jonka tuli tutkia
ja tuomita 1756 ilmitulleeseen
vallankumoushankkeeseen sekaantuneita henkilöitä, joille vaati
mitä ankarinta rangaistusta; vv:n 1760-62
valtiopäivillä, joilla R. valittiin porvarissäädyn
varapuhemieheksi, hän puolusti aatelittomain
säätyjen oikeuksia aatelissäätyä vastaan; nimitettiin
1762 pankin komisariukseksi. mutta otti heti
eron. J. F.
Renhufvud [ren]iüvudj, Henrik
Stenin-poika (k. 1522), suom. aatelismies. Piikkiön
kihlakunnan tuomarin Sten Henrikinpojan poika,
oli 1503 voutina Hämeenlinnassa. 1507-22
Pohjoissuomen laamannina. Teki 1513 matkan
Venäjälle rauhan vahvistamista varten. Mestattiin
1522 Turussa junkkeri Tuomaan toimesta.
Sukunimensä hän on saanut myöhemmiltä tutkijoilta
vaakunansa mukaan; tämä taas siirtyi P. :n
lapsettomana kuollessa hänen sisarensa pojalle Sten
Ilenrikinpojalle, joka käytti Finne nimeä ja
oli Maskun kihlakunnan tuomarina (k. 15391.
K. G.
Reni
ë-[. Guido 1575-1642). it. [-taidemaalari ja radeeraaja; työskenteli Bolognassa, jossa
oli Carracei’en taidekoulun etevin oppilas, sekä
Roomassa, jossa Rafaelin ja antiikin taide olivat
hänen esikuvinaan. R. oli aikanaan hyvin
suosittu ja arvossapidetty taiteilija, erittäin
tuottelias ja lahjakas, vaikka epätasainen. Alettuaan
naturalistina hän kuitenkin pääasiallisesti on
ihannoivan suunuan kannattaja, omistaa
luistavan teknillisen taitavuuden ja muotokauniin
som-mittelukyvyn, mutta on usein sentimentaalinen
ja lopulta itseään laimeasti toistava. Hänen
pääteoksensa on iso ja koristeellisen viehättävä
mytologinen kattomaalaus ..Aurora" 1609.
Rooman Palazzo Kospigliosi’ssa). Lukuisista
uskonnollisista maalauksista mainittakoon Caravaggion
naturalistiseen tyyliin tehty ..Paavali ja
Antonius" (Berliinin Kaiser-Friedrich museossa),
kuuluisat ..Ecee homo" 1. orjantappurakruunulla
seppelöidyn Kristuksen päätä esittävät kuvat esim.
Dresdenin galleriassa). ..Pyhän Dominikuksen
taivaaseen-astuminen" i fresko Bolognan S.
Domenico-kirkossa). ..Marian taivaaseen-astuminen"
(alttaritaulu Genovan S. Ambrogio-kirkossa) ja
monet „Mater dolorosat", Magdalenat y. m.
1710
Näytteen hänen naistyypistään antaa myös n. s.
„Beatriee Cenci" (ks. t., Rooman Palazzo
Barbe-rini’ssa). E. R-r.
Renko (ruots. Rengo). 1. Kunta. Hämeen
1., Hauhon kihlak., Lopen-Rengon nimismiesp.;
kirkolle Hämeenlinnasta 16 km. Pinta-ala 201,o
km’-’, josta viljeltyä maata (1910) 3,295 ha (siinä
luvussa luonnonniityt 906 ha, puutarha-ala 10,7
ha). Manttaalimäärä 25.o», talonsavuja 123,
torpansavuja 51 ja muita savuja 218 (1907).
2,854 as. (1913); 631 ruokakuntaa, niistä
maanviljelys pääelinkeinona 380:11a (1901). 440 hevosta,
1,369~ nautaa (1912). — Kansakouluja 3 (1914).
Säästöpankki. Eläinlääkäri yhteinen
Janakkalan kanssa, — Teollisuuslaitoksia: Kaloisten
saha ja myllv; Hinkaloisten saha ja mylly;
Kuittilan mylly; Kuittilan tiilitehdas; Sulajan
osuusmeijeri. — Vanhoja kartanoita: Löfkulla.
— Luonnonnähtävyyksiä: Kuittilan harju. —
2. Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiippak., Hämeenlinnan rovastik.; Vanajaan
kuulunut kappeli luultavasti jo 1200-luvulta, oli
eri pitäjänä jo 1536, mutta v:sta 1552
mainitaan taas Vanajan anneksina, sai 1700-luvulla
oman kappalaisen; R. joutui yhdessä Vanajan
emäseurakunnan kanssa Hämeenlinnan
aunek-siksi 1812 ja määrättiin vihdoin erotettavaksi
omaksi khrakunnaksi keis. käskykirj. 24 p:ltä
marrask. 1S79 (eroaminen tapahtui v. 1900).
— Kirkko harmaasta kivestä, rak. jo keskiajalla,
viimeksi korj. 1895. [F. O. Rapola, „Hänie".
sivv. 327-29.] L. H-nen.
Renkonen ks. F i n c k e-s u k u.
Renlund [ë-]. Karl Herman (1850-1908),
liikemies; toimittuansa v:sta 1874
kauppaliikkeessä Parviainen & Winter R. 1884 otti yksin
haltuunsa liikkeen rautakaupan; oli mukana
useiden muiden suurten liikeyritysten
perustamisessa ja johdossa; edusti v:n 1888 valtiopäivillä
Helsinkiä, myöhemmin Kokkolaa; teki suuria
lahjoituksia m. m. Helsingin ja Kokkolan
kaupungeille eri tarkoituksia varten. Suomen
käytän-nöllis-geologista tutkimusta varten (500,000 mk.),
lastenhoitoyhdistyksen tehtäviä ja ruotsinkielistä
opetusta nauttivien kansakoululasten
ravitsemista varten (n. 2 milj. mk.). [Emil
Schyberg-son, „K. H. R."]
Rennes [ren], kaupunki Ranskassa, Bretagnen
itäosassa, Ille-et-Vilainen departementin
pääkaupunki Vilainen varrella Illen suussa, monen
radan risteyksessä; 79,372 as. (1911). — R. on
v:n 1720 tulipalon jälkeen suurimmaksi osaksi
uudestaan rakennettu. Huomattavia rakennuksia :
tuomiokirkko St.-Pierre i uudestaan rak.
17S7-1844), Ste.-Melaine-ki rkko (osittain
1000-1200-luvuilta). St.-Aubin-kirkko (ihmeitätekevä
Marian-kuva), arkkipiispan palatsi, ent. Bretagnen
par-lamentintalo. nyk. oikeuspalatsi 11618-55),
kaupungintalo. yliopistorakennus. Mordelaise-portti
(1400-luvulta). jonka kautta Bretagnen herttuat
ratsastivat R:iin kruunattaviksi. Duguesclin’in
muistopatsas. — Yliopisto (kolme tiedekuntaa ja
lääket-.-farmaseuttinen opisto, kasvit, puutarha,
kokoelmia, m. m. taidemuseo, jossa Paolo
Vero-nesen ..Perseus ja Andromeda"). lyseo,
pappisseminaari. opettaja- ja opettajatarseminaari,
musiikkikonservatori, useita ammattikouluja,
kirjasto: teatteri. Arkkipiispanistuin (v:sta 1859,
piispanistuin 400-luvulta alkaen). — Sekalainen
Rengasankkuri—Rennes
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
