Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reservibrigadi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1721
Reservibrigadi—Resipientti
1722
Reservibrigadi (ks. Reservi ja B r i g a d i).
Venäjällä on rauhan aikana n. 124
reservipatal-joonaa, jotka ovat yhdistetyt 31
reservijalka-väkibrigadiksi. 4 pataljoonaa kussakin. Rauhan
aikana nämä ovat linnaväkien osia, mutta jäävät
sota-aikana asemapaikkoihinsa ja muodostetaan
siten, että kukin reservipataljoona
muunnetaan reservijalkaväkirvkmentiksi, johon kuuluu
4 pataljoonaa. 4 rykmenttiä yhdistetään
reservi-jalka väkidi visioonaksi. Näitä
reservijalkaväki-brigadeja varten on rauhan aikana olemassa myös
oma tykistö, reservitykistöpattereita. jotka
sota-aikana muodostetaan yhtä moneksi
reservitykistö-brigadiksi. M. v. H.
Reservikomppania iks. Reservi ja Iv o m
p-paui.i), v. 1878 asevelvollisuuslaissamme
säädetyn varaväen harjoituskomppaniat, joita oli 32,
4 kussakin läänissä, ks. Suomen
sotalaitos. SI. v. II.
Reservikyyti ks. K y y d i t y s.
Reservilääkäri vrt. S o t a 1 ä ä k i n t ä t o i m i.
Reservoaari (ransk. réservoir), säiliö.
Resessi (lat. rcce’ssus = takaisin astuminen,
poistuminen, saks. Abschied), neuvottelujen tulos,
päätös, sopimus: pöytäkirja. Pohjoismaissa
r. nimitystä käytettiin 15-17:imellä vuosis.
eräistä välipuheista ja sopimuksista sekä
valtiopäivillä säädetyistä laajemmalle ulottuvista
laeista. Ruotsin historiassa ovat erityisesti
huomattavat Kalmarin, Malmön ja Vesterås:n r:t
(ks. n.). J. F.
Resetti i ransk. recette, < lat. reci’pere = ottaa
vastaan), lahjanäytäntö. tulot teatterinäytännöstä
y. m. s., kun se on luovutettu jonkun esiintyjän
hyväksi.
Resht /restj. Gilanin maakunnan pääkaupunki
Pohjois-Persiassa. epäterveellisellä tasangolla
Sefid-rud-joen suistamossa Siali-rudin varrella
23 km :n päässä Kaspian-meren rannalla olevasta
Enzeli nimisestä satamakaupungistaan: 42.000 as.
Tärkeä kauppakaupunki: viedään riisiä,
raaka-silkkiä. kuivattuja hedelmiä, kalaa, karjaa, villaa,
puuvillaa, tuodaan sokeria, puuvillatavaroita,
silkkiperhosenmunia, polttoöljyä y. m.
Kauppavaihto arvoltaan n. 50 milj. mk. Hyvä.
venäläisten rakentama maantie (valmis 1899)
yhdistää R :n Teheraniin. — Satamakaupunki Enzeli
(n. 4.000 as.) on höyrylaivayliteydessä ven.
Kaspianmeren satamien kanssa. E. E. K.
Resiczabänya / räHtsa bii n ja 1 (saks. Reschitza),
kaupunki Kaakkois-Unkarissa, Krass6-Szörény’in
komitaatissa. Berzavan rannalla keskellä
Baanaa-tin rautamalmi- ja kivihiilirikasta vuoristoa:
11.770 as. (1901: enimmäkseen saksalaisia).
—-Suurenmoisia rauta- ja terästehtaita, konepaja,
lähellä suuret kivihiilikaivokset. Vuorityö on
enimmäkseen itäv.-unk. valtiorautatieyhtiön hallussa,
jolla R :ssa myös on vuori- ja domeenihallinto.
Resideerata (lat. residè’re = istua paikallaan),
asua, pitää asuntoa.
Residenssi (ransk. résidence), ruhtinaan tai
maaherran asuinpaikka, hallituspaikka,
pääkaupunki.
Residentti (lat. rcst’dere = asettua asumaan),
valtuutettu. = ministeriresidentti (ks. t.) ;
Hollannin int. alusmaissa piirihallituksen
esimiehen (kuvernöörin) nimitys.
Residiivi (lat. reci’derc = pudota takaisin),
taudin uudistuminen.
Resid pasa (1802-58), turk. valtiomies; tuli
1837 ulkoasiainministeriksi ja edisti Mahmud
II :n reformeja; sai eron 1838, mutta pääsi 1839
Äbdul Medsidin valtaistuimelle noustua jälleen
ulkoasiainministeriksi ja harrasti edelleen
uudistusten aikaansaamista: syrjäytettiin 1841. mutta
oli v:sta 1845 jälleen ulkoasiainministerinä,
1846-52 ja 1856-57 suurvisiirinä; ajoi Krimin sodan
aikana ja sen jälkeen veniiläisvastaista
politiikkaa. J. F.
Residuum [-si’du’um] (lat. jäännös, jäte).
1. Fys. Leidenin pullon sähkövarausta ei voida
kerralla täydellisesti purkauttaa, sillä lasin
sisässä oleva sähkö ei seuraa purkausta, vaan
nousee vasta vähitellen pinnalle ja
tinapaperipääl-lykselle. Tätä sähköjäännöstä. joka hetken
kuluttua ensimäisestä purkauksesta voi aiheuttaa
uuden heikomman kipinän, sanotaan r:ksi. —
2. Kern. Ainetta hehkuttaessa tai liuennettaessa
syntynyt jäte.
Resignatsioni (lat. resignä’re = murtaa auki,
erittäinkin sinetti), luopuminen (esim. virasta):
uhrautuminen, alistuminen, kohtaloon
tyytyminen. Sielutieteellisenii ja siveysopillisena
käsite-sanana se tarkoittaa sitä mielentilaa, jossa
henkilö tyynesti luopuu turhaksi ymmärretystä
toiveesta ja alttiisti tyytyy välttämättömyyteen. Se
että toiveesta luopuminen tapahtuu tyynesti,
erottaa r:n epätoivosta. Tyypillinen r:n filosofi
on Spinoza. Hänestä tyytyminen maailmankulun
lainmukaiseen välttämättömyyteen voi olla iloista
antautumista erittäinkin sen vuoksi, että
ajatteleva ihminen tuntee tyydytystä, kun hän
järjellään käsittää kaikkeuden järkähtämättömät lait.
Surun syyn ymmärtäminen poistaa tai lieventää
surun antaen järjellisen tiedon iloa. Z. (’.
Resigneerata (ks. Resignatsioni),
luopua jostakin (esim. virasta) ; tyytyä ja alistua
välttämättömyyteen tai siihen, mikä käsitetään
välttämättömäksi. — Resigneerau tunnt,
kohtaloonsa tyytynyt.
Resiina (ransk. draisine) 1. rullavaunu, keveä
avonainen rautatiekulkuneuvo. jota
ratahenkilö-kunta käyttää radalla liikkuessaan.
Yksinkertaisin r. on sellainen r.-vaunu, jota pitkillä tangoilla
työnnetään eteenpäin. Tavallisessa r:ssa on istuin
ja viputanko, josta vaunua joko käsin tai jaloin
tai molemmilla yhtaikaa väännetään eteenpäin.
Viputangosta liike siirtyy pyöriin. Moottori
r:aa käyttävät Suomessa rata-insinöörit
jyrkkä-nousuisilla radoilla. V. L.
Resiiniöljy ks. Risiiniöljy.
Resina j-zV-j. kaupunki Italiassa.
Napoli’n-lah-den rannalla, Vesuviuksen juurella Napoli’sta
kaakkoon Torre del Grecoon vievän
sähköraitio-tien varrella, kasvanut yhteen Portici’n kanssa;
20.508 as. (1911: kuntana). — Harjoitetaan
viininviljelystä (Lacrimæ Christi), laavanlouhintaa.
nahka-, lasi-, silkkiteollisuutta. Kaakkoon R:sta
on kunink. linna Favorita. — R. on rakennettu
osaksi Vesuviuksen purkauksen 79 j. Kr.
hautaaman Herculaneumin päälle. R. itse kärsi vaurioita
Vesuviuksen purkauksissa 1631 ja 1906. —
Etelään R :sta oli vanhalla ajalla Retinä niminen
Herculaneumin satamakaupunki, joka tuhoutui
samassa purkauksessa kuin Hereulaneum.
(E. E. K.)
Resinosis ks. Lylymuodostu s.
Resipientti (lat. reci’piens = vastaanottava).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
