- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 7. Oulun tuomiokunta-Ribes /
1729-1730

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Retoromaanit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1729

Retoromaanit—Rettig

1730

Graubündenin r. k:tä (Diezin käyttämä nimitys:
C h u r tv ä 1 s c li) on kaksi päämuotoa: r
u-moutsch Reinin latvoilla ja engadiuin
kieli Inn-joen varsilla (ylä- ja a 1 a-e n g
a-din). Kaikille näille kielimuodoille ominaista
on alkukannaltaan kauas muuttunut vokalismi;
Polijois-ltalian murteista ne eroavat sangen
tuntuvasti. Kirjallista viljelyä on jossain määrin
saanut ainoastaan ala-engadinin kieli. Äskettäin
löydetty vanhin r. k:n muistomerkki on
1100-lu-vulta; muut tekstit (enimmäkseen
uskonpuhdistuksen aiheuttamaa hartauskirjallisuutta)
palautuvat enintään 1500-luvulle asti. V. 1857 alkoi
Ylä-Engadinissa ilmestyä valtiollinen lehti „Fogl
d’Engiadina". [Ascoli, i,Saggi ladini" (1872).
Paras yleisesitys: Gärtner, ..Gröbers Grundriss" I.
Decurtins’in „Rätoromanische Chrestomathie"
täyttää monta nidosta ..Roman. Forschungen"
sarjaa 1888-1907). Käytetyin sanakirja: Pallioppi.
„Dizionari dels idioms romauntschs d’Engiadin’ota
e bassa" (1893-95, retoromaanil.-saks.).]

Retoromaanit (joskus myös : 1 a d i i n i t),
ajanlaskumme alkupuolella rooinalaistuneet
reeti-läiset sveits. kanttoonissa Graubiindissä ja
Tirolissa. Heidän kielialansa ulottui kerran
pohjoisessa Boden-järvelle ja lännessä Glarukseeu,
idässä se käsitti nykyiset Itävallan maat
Yorarl-bergin ja Tirolin. 12:nnelta vuosis. alkaen on
saksalaisuus siirtänyt retoromaanilaisen
kielirajan yhä etelämmäksi ja etelästä päin on
italian kieli pienentänyt r:n aluetta. Jonkinlaista
kansallista elämää elävät vain Graubiindin r.
Heidän kielensä on tasa-arvoinen kanttoonin
muiden kielten, saksan ja italian kanssa, mutta siitä
huolimatta sen ala vähenee yhäti. R:n lukumäärä
on liika pieni eikä heillä ole vielä vakiintunutta
yhtenäistä kirjakieltä. Hajaannusta on
ylläpitänyt murteiden suuri eroavaisuus ja osaksi eri
uskonto. Yhteen aikaan oli neljäkin kirjakieltä,
myöhemmin kaksi, joista toista. Engadinissa
käytettyä nimitettiin 1 a d i n. toista rumontsc h.
V. 1885 uudestaan henkiin herätetty Societad
rætoromanscha on yrittänyt vakiinnuttaa
vhteistä kirjakieltä. Kirjallisuus on vähäpätöinen.

J. J. JJ.

Retorsioni (lat. retorqupre = taivuttaa
takaperin), kansainvälisessä oikeudessa
kohtuuttomuutta sisältävä toimenpide, johon valtio toista
valtiota vastaan ryhtyy siitä syystä, että se itse
ou saanut kokea kohtuuttomuutta tämän puolelta.
Tarkoituksena on silloin, että se valtio, joka
ensiksi on tehnyt itsensä syypääksi
kohtuuttomaan menettelyyn, siitä luopuisi. R. tapahtuu
tavallisesti niin. että sitä valtiota, johon se
kohdistuu. jossakin suhteessa kohdellaan huonommin
kuin muita valtioita. R.-toimenpide on esim.
n. s. tullisota, jolloin määrätystä valtiosta tulevia
tavaroita verotetaan tai muuten kohdellaan
anka-lämmin kuin muista maista tulevia. Jos käytetyt
pakkotoimenpiteet menevät niin pitkälle, että ne
sisältävät sellaista, joka itsessään on
oikeuden-vastaista. ei puhuta r:sta, vaan repressaaleista
(ks. t.). R. E.

Retorsionitulli, taistelutulli. ks. Erotus
tulli.

Retortti (lat. retorquè’rc = taivuttaa takaperin),
lasinen, metallinen, posliininen tai savinen
tis-lausastia. R :eja on monta eri kokoa ja muotoa
eri tarkoituksia varten. Laboratoreissa
käyte-55. VII. Painettu «/, 15.

Itään pieniä, 50-3,000 cm3:u vetoisia lasisia r:eja.
Kem. teollisuudessa taas suuria rautaisia, niin
esim. paloviinaa ja kivihiiltä tislattaessa. Puuta
tislattaessa käytetään usein 400:nkiu m*:n
vetoisia rauta-r :eja. S. S.

Retorttihiili ks. Hiili.

Retorttiuuni, uuni, jossa useita retortteja
(ks. t.) voidaan yhtaikaa kuumentaa valokaasua
valmistettaessa, puuta tislattaessa y. m. S. S.

Retour [ratii’r] (ransk.), paluu, palautus.

Retractor /-a’-] (lat.), ..takaisin vetäjä",
lukuisien lihaksien nimi.

Retraite [rotre’t] (ransk.) ks. Retretti.

Retraktsioni (lat. retra’here = vetää takaisin),
kutistuminen tai lyhentyminen, esim. ihon r.
laajan ihohaavan arpeutuessa.

Retretti (ransk. retraite, < lat. retractä’re =
vetää takaisin), paluu, pako.

Retroaktiivinen (lat. retröa’gere = vaikuttaa
takaisin) ks. Taannehtiva.

Äetrofleksioni (lat. reJrö - taaksepäin, ja
fle-xiö = taipuminen), taaksetaipuminen. esim. emän
r. vrt. N a i s t a u d i t.

Retrogradinen liike lat. retrögradus =
takaisinpäin kulkeva), tähtit. Auringon kohdalta
katsottuna kaikki kiertotähdet liikkuvat samaan
suuntaan. lännestä itään (suora
liikesuunta). Vastakkainen liikesuunta, idästä
länteen, on r. 1. Tämä liike on ominainen useille
pyrstötähdille. Jos katsoja sitävastoin on
jollain kiertotähdellä, on kuitenkin myöskin
pla-neettien näennäisissä radoissa havaittavissa r. 1..
mikä seikka johtuu auringonpuolisen planeetin
suuremmasta radannopeudesta. Niin on
sisä-planeeteilla. Merkuriuksella ja Venuksella, maasta
katsottuina, näennäinen r. 1., kun planeetti on
sillä puolella rataansa, missä alempi
konjunk-tsioni sattuu, siis auringon ja maan välillä,
tllko-planeeteilla ou taas r. 1. silloin, kun ne ovat
likellä oppositsionia. — Kiertotähtien näenniii
set r:t l:t olivat syynä Ptolemaioksen
episykkeli-järjestelmään. H. R.

Retrospektiivinen lat. retrö = takaisinpäin, ja
spicere = katsoa), taaksepäin katsova.

Retroversioni (lat. retrö = taaksepäin, ja
versio = käännös), taaksekallistuminen, esim. emän r.
vrt. Naistaudit.

Retsitsa. piirikunnan pääkaupunki
Länsi-Venäjällä, Minskin kuvernementin itärajalla,
Dneprin oik. rannalla. Varsovan-Moskovan radan
varrella ; 12,187 as. (1910), joista liki 60%
juutalaisia. — Harjoitetaan sekalaista teollisuutta,
puutavara- ja viljakauppaa.

Rettig. Pehr Fredric von 1843-1914),
liikemies, lahjoittaja; muutti 1867 Geflestä
Turkuun, missä sai toimen setänsä P. C. Rettigin
tupakkatehtaassa, jonka johtajaksi tuli 1871 :
tehtailijana hän harrasti työväen menestyslaitosten
perustamista; hänen aloitteestaan syntyivät:
Turun tehtaantyöväenyhdistys ja sen yhteydessä
oleva sairaus- ja hautauskassa ynnä lukusali
(1874), tämän yhdistyksen hajottua Turun
työväen sairaus- ja hautauskassa 11880) ja
työväen-asunto-osakeyhtiö (1884). Erityisesti R. tuli
tunnetuksi siitä runsaasta avustuksesta, jolla hän
kannatti Turun kaupunginkirjastoa ja
historiallista museota: kaupungin- ja kansankirjastoille
hän omalla kustannuksellaan rakennutti talon,
joka valmistui 1903; v. 1SS4 ruvettiin hänen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri Oct 18 16:51:45 2024 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/7/0921.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free