Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reumaattinen kuume ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1733
Reumaattinen
kuume—Reuss
1734
käsittävänä teoksena ja on käännetty ranskan,
englannin, venäjän ja ruotsin kielelle; vielä ,,Die
Kinematik" (I os. 1875, II os. 1900). R:n
vaikutus opettajana ja konstruktöörinä oli hyvin suuri,
ja etenkin 80-luvulla hän oli tunnustettu
johtaja korkeamman teknillisen opetuksen alalla. R;n
yksipuolisesti teoreettisilla sekä käytännöllisiä
tosioloja liiaksi syrjäyttävillä aatteilla ei nykyään
enää puhtaan konerakennuksen alalla ole paljon
jalansijaa. Mutta pysyvä merkitys on hänen
kinematiikkaa koskevilla teoksillaan, joissa hän
on luokitellut ja tieteellisesti „analyseerannut"
koneet ja niiden liikkeet, ja hänen hankkimansa
kinemaattinen mallikokoelma Berliinin
Teknillisessä korkeakoulussa on ensiluokkainen. E. S-a.
Reumaattinen kuume, äkillistä reumatismia
1. leiniä seuraava kuume. vrt. Leini.
Reumatismi (kreik. rlieuma = vuoto) ks.
Leini.
Reumont [röi-/. Alfred von (1808-87),
saks. diplomaatti ja historioitsija; toimi
preussilaisena diplomaattina etupäässä Italiassa,
viimeksi (v:een 1860) lähettiläänä Firenzessä ja
antautui sittemmin kirjalliseen työhön; teoksia:
..Beitriige zur italienischen Oeschichte" (1853-57).
„Geschiclite der Stadt Rom" i 1867-70), ..Lorenzo
de’Medici il Magnifico" (1874), ..Geschichte
Tos-kanas" (1876-77). ..Charakterhilder aus der
neue-reu Geschichte Italiens" (1886), ..Aus König
Friedrich Wilhelms IV. gesunden und kränken
Tagen" (1885). " ,/. F.
Reunamoreeni ks. Moreeni.
Reunavuori, vuorijono tasankomaan. tav.
ylä-tasangon reunalla. Esim. Himalaja on r. Tibetin
ylänköön nähden.
Réunion [reyniö’] (Ile de ta ennen
Ranskan vallankumousta ja 1814-48 Ile Bourbon,
1809-14 Ile Bonaparte), Ranskan omistama
Mascaren-has-saaristoon kuuluva saari Intian valtameressä
Madagaskarista 780 km itään, Mauritiuksesta
185 km lounaiseen: 71 km pitkä, 51 km leveä,
1.980 km2. 173.822 as. (1911), 88 km2;llä. —
I?. on kokonaan tuliperäistä syntyä. Kapealta,
pitkät matkat koralliriuttojen reunustamalta,
huonosatamaiselta rannikkokaistaleelta maa
kohoaa 800-1,200 m korkealla olevan
sokeriruoko-vyöhykkeen ja sitä seuraavan metsävyöhykkeen
kautta euroop. kasvien viljelykseen soveliaaseen
ylätasankoalueeseen (n. 1.600 m yi. merenp.).
jonka yli kohoavat kahteen ryhmään,
kaakkoiseen (korkein huippu yhä toimiva tulivuori
Vol-cau de la Fournai.se 2.625 m yi. merenp.) ja
luoteiseen (sammuneitten tulivuorenaukkojen
ympäröimä Piton des Neiges 3.069 m yi. merenp.)
jakaantuneet vuoret. Nämä ja niiden väliset
selänteet jakavat R:n saderikkaaseen koillisosaan.
Arrondissement du Yent (sademäärä paikoitellen
4.000 mm), ja väliäsateisempaan lounaisosaan,
Arrondissement sous le Yent (v:n sademäärä n.
1,300 mm. Ilmasto yleensä terveellinen, paitsi
rannikkotasangolla, muistuttaa suuresti
Mauritiuksen ilmastoa. Mauritius-orkaanit ovat tehneet
suuria tuhoja varsinkin 1879 ja 1904. —
Lukuisat joet liikenteelle arvottomia. — Eläimistö
on samanlainen kuin Mauritiuksella. K a s v u
1-lisuus samoin, mutta metsät R:lla ovat
paremmin säilyneet, peittäen n. 1/3 pinta-alasta. —
Väestön pääaineksena ovat neekeri- v. m.
verellä vahvasti sekoittuneet kreolit, joita 1911
oli 159,218 henkeä. Ile puhuvat ranskan kieltä,
johon on sekoittunut paljon madagassilaisia
sanoja; ovat roomal.-katolisia. Neekeriorjuuden
lakkauttamisen jälkeen 1848 tuotiin Etu-Intiasta
paljon hinduja (1870 väkiluku nousi 212,000
henkeen), kunnes Intian hallitus 1882 kielsi kulien
viennin sinne. Vielä R:lla on 8.341 etuiutialaista.
Muita: 2,927 neekeriä, 1,868 madagassia, 884
kiinalaista, 5S4 arabialaista. — Y. 1911 oli 165
koulua, joissa 15,051 oppilasta. Kirkollisesti R. on
yhtenä hiippakuntana. —Pääelinkeinona on
maanviljelys, tuottaen ruokosokeria (vienti 1912
26,676 ton.), kahvia, vaniljaa, maissia, maniokkia
y. m. Karjanhoito on vähemmän tärkeä.
Teollisuutta edustavat sokeri- ja rommitehtaat.
Ulkomaankauppa on viime vuosisadan
keskivaiheilta (1860 kauppavaihto oli 112.4 milj. mk.)
lukien tuntuvasti vähentynyt, johon etupäässä on
syynä sokerin alentunut hinta. V. 1911
tuontilisiä, muuta viljaa y. m.) oli arvoltaan 22.» milj. mk.
(siitä Ranskasta 10,» milj. mk:u arvosta), vienti
(sokeria, kahvia, vaniljaa, rommia y. m.) 25,»
milj. mk. (Ranskaan 23.» milj. mk:n arvosta).
Tärkein satamakaupunki Pointe des Galets
luoteisrannikolla. V. 1912 satamissa selvitettiin 0,5
milj. rek.-ton. — Merenalainen kaapeli
Mauritiukselle ja Madagaskariin. — Rautatie (126 km)
kulkee pitkin rannikkoa. Sälikölennätinlinjoja
320 km; postitoimistoja 29 (1911). — Rahana
ovat R:n pankin setelit (sen pääoma
vararahas-toineen 4,s milj. mk. 1913). — Hallinnon
etunenässä on kuvernööri, jonka rinnalla on valittu
pääneuvosto. Pääkaupunki St.-D e n i s. Ranskan
pa rlamenttiin R. lähettää 1 senaattorin ja 2
edustajaa. Tulo- ja menoarvio v :lle 1912 päättyi 5,i
milj. mk:aan; emämaan menot R:n hyväksi 1914
nousivat 2,i milj. mk:aan. — Historia. R:n
löysi port. Mascareuhas 1505. Ranskalaiset ottivat
1643 sen haltuunsa; 1664-1774 se cli Itä-Intian
komppanialla. 1810-15 Englannilla. E. E. K.
Reunionikamarit ks. Reunionit.
Reunionit (ransk. réunion = jälleen
yhdistäminen) . Tätä nimitystä käytetään niistä
anastuksista, joita Ludvik XIV teki niiden lausuntojen
perusteella, joita hänelle olivat antaneet n. s.
reunionikamarit. Nämä olivat,
tuomioistuimia, jotka hän oli 1679 ja 1680 asettanut
tutkimaan, mitkä paikkakunnat ennen olivat
olleet jonkinlaisessa yhteydessä Ranskalle vv :n
1648 ja 1679 välillä tehdyissä rauhoissa
luovutettujen alueiden kanssa; nämä paikkakunnat hän
katsoi olevansa oikeutettu yhdistämään näihin
alueisiin. Saksassa ja Espanjan Alankomaissa
toimeenpanemistaan r:eista Ludvik sittemmin sai
pitää useat. m. m. Strassburgin. •/. F.
Reunustuskone ks.
Levysepänteolli-s u u s.
Reus (lat.), asianosainen, syytetty.
Reusch [röis], Franz Heinrich
(1825-1900). saks. vanhakatoliuen teologi. Vatikaanin
vastustajana R. julistettiin pannaan ja menetti
virkansa, minkä jälkeen hän siirtyi
vanhakatoli-seen kirkkoon ja tuli professoriksi Bonnin
yliopistoon. Hänen teoksensa ovat
vanhatestamentillista ja apologeettista laatua. E. K-a.
Reuss [röisj. maant. kahteen kappaleeseen
jakaantunut alue Saksan keisarikunnassa,
Thiiriu-genin itäosassa Saksin kuningaskunnan rajalla,
muodostaa v:sta 1616 kaksi ruhtinaskuntaa: R.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
