Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Reuter ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1737
Reuter—Reuterholm
1738
teki opintomatkan Euroopan eri maihin,
tutustuen tiillöin mieskoktaisesti silloisiin etevimpiin
nivelkiirsiiiserikoistutkijoihin. Ennen pitkää hän
ryhtyi kirjoittamaan koko Euroopan
Heteroptera-ryhmää käsittelevää suurteosta ..Hemiptera
Gvm-nocerata Europa;", johon hän sai aineksia useista
museoista ja monilta yksityisiltäkin henkilöiltä
eri maista. Etupäässä tiiliä loistoteoksella (5 os.,
1885-90 Suomen tiedeseuran Acta-sarjassa) R.
saavutti maineensa aikansa etevimpänä mainitun
hyönteisryhmiin erikoistutkijana. Suuri osa R:n
julkaisuista, joiden lukumäärä nousee n. 500:aan,
käsittelee Capsida-heimoa. Kaikkiaan R. on
systemaattisissa teoksissaan nivelkärsäisistä
selittänyt yli 1,500 tieteelle uutta lajia maapallon eri
osista. Hänen järjestelmänsä on yleisesti
omaksuttu. — Elämänsä viime vuosina, etenkin
näkönsä menetettyään. R. siirtyi pohtimaan
ryhmän fylogeniaa kiinnittäen myöskin biologisiin
kysymyksiin enemmän huomiota. — Harvinaisen
työkykyisenä ja uutterana R. sai aikaa
tutkimuksiin entomologian muillakin aloilla.
Ensi-mäisenii meillä R. on alkanut tutkia m. m.
Neuroptera-, Thysanoptera-, Corrodentia (Psoeidæ)- ja
Apterygota-ryhmiä, julkaisten niistä perusteokset
kotimaisen faunan alalla, ja on rikastuttanut
runsailla lisätiedoilla maamme kovakuoriais-,
perhos-ja rauurahaiseläimistön tutkimusta. Myöskin
Suomen kaloja R. on kirjoituksissaan käsitellyt.
— Yleistajuisia, etenkin liyönteiselämää
kuvaavia teoksia R. on julkaissut useita. Erittäin
mainittakoon laajaksi suunniteltu perustava teos
tältä alalta: „Insekternas levnadsvanor och
instinkter", josta vain 1 :nen osa ehti juuri
ennen tekijän kuolemaa (1913) ilmestyä
(suomennettuna ..Hyönteisten elintavat ja vaistot"). —
Kirjailijana ammattialansa ulkopuolella R. on
enimmin tunnettu teoksensa: ..Finland i ord och
bild" („Suomea samoilemassa") kautta. Sitäpaitsi
hän kirjoitti uutterasti sanomalehtiin ja on
julkaissut muutamia runokokoelmiakin. IV. .1/. L.
3. Julio N at a n a e 1 R. (s. 1863). edellisen
veli. kielentutkija, yliopp. 1880, fil. kand. 1885,
fil. lis. 1891, v:sta 1891 sanskriitin ja vertailevan
indoeurooppalaisen kielitieteen dosenttina sekä
v:sta 1906 saman aineen ylimäär. professorina
yliopistossamme. Julkaisuista mainittakoon: ..Die
altindischen Nominalcomposita ihrer Betonung
nach untersueht" 1 (1891), ..The srauta-sütra of
Drähyäyana, with the Commentary of Dhanvin" I
(1904), „Den nyare agrarlagstiftningen i
Stor-britannien och Irland" (1907, myös suom.).
4. Enzio Rafael R. (s. 1867), edellisen
veli. eläintieteilijä, yliopp. 1885. fil. kand. 1889.
fil. lis. 1896, tuli eläintieteen dosentiksi 1897,
entomologian apulaiseksi ja valtion entomologiksi
1901, eläintieteen professoriksi 1910. R:n
lukuisista tutkimuksista ovat erityisesti huomattavia
perhosten fylogeniaa, punkkien morfologiaa ja
ontogeniaa sekä sukupuolenmääräystä ja
solutuman jakautumista käsittelevät. Sitäpaitsi hän
on toimittanut maanviljelvshallituksen vuotuiset
kertomukset tuhohyönteisten esiintymisestä
maassamme 1894-1912 sekä käsitellyt lukuisissa
kirjoitelmissa eri tuhohyönteislajeja ja keinoja
niiden vastustamiseksi, johtaen myös koetoimintaa
tällä alalla. Julkaisuja: ..Bidrag tili känne
dömen om Macrolepidopterfaunan i Ålands och
Abo skärgårdar" (1890), ..Förteckning af macro-
lepidoptera funna i Finland efter är 1869" (1893),
,,über die Palpen der Rhopaloceren. Ein Beitrag
zur Erkenntniss der verwandschaftlichen
Bezie-liungen unter den Tagfalteru" (1896, osa tästä
väitöskirjana), „Bidrag tili kiinnedomen om
Microlepidopterfaunan i Ålands och Aho
skärgårdar" I (1899), II (1904), „t’ber die
Weiss-ährigkeit der VViesengriiser in Finnland" (1900),
„über die Eibildung hei der Milbe Pediculopsis
graminum (E. Reuter)" (19074. „Zur
Morpho-logie und Ontogenie der Acariden" (1909),
„Mero-kinesis, ein neuer Kernteilungsmodus" (1009),
y. m.
Reuter /röifar/, Fritz (1810-74). alasaks.
kirjailija. Opiskeli aluksi lakitiedettä, mutta
syytettynä valtiopetoksesta tuomittiin vankeuteen.
Päästyään vapaaksi hän toimi maanviljelijänä
kotiseudullaan Mecklenburgissa, oli jonkun aikaa
opettajana, mutta viimeisinä 20 elinvuotenansa
hän antautui yksinomaan kirjallisiin töihin.
R:n tuotannolle ominaista on mitä puhtain
huumori ja tuorein elämänilo, ja hänen luontevalle
kertomakyvyllensä antaa parhaimman höysteen
hänen kotiseutunsa murre, jonka kirjallinen
viljely onkin erottamattomasti yhdistynyt hänen
nimeensä. Hänen pääteoksensa on „011e
Kamelien" (7 os.. 1860-68), joka sisältää m. m. hänen
verrattomat kertomuksensa ..Ut de Franzosentid",
„Ut mine Festungstid" ja ennen kaikkea ,,Ut
mine Stromtid" (suom. „Maamiesajoiltani"
1913-14), joka on Saksan uudemman
kirjallisuuden omaperäisimpiä ja taiteellisesti
arvokkaimpia tuotteita. R :n muista teoksista mainittakoon :
„Läuschen un Rimels" (1853-59), ..Kein Htisung"
(1858), ,,Hanne Niite" (1860), ..Schurr Murr"
(1861). R:n kootut teokset ilmestyivät 13 nid.
1863-68 ja hänen jälkeenjääneet teoksensa sekä
elämäkerta 1875. //. Kr-n.
Reuterdahl [rihterdäl], Henrik (1795-1870),
ruots. teologi. R. tuli 1833 Lundin yliopiston
kirjastonhoitajaksi. 1844 teol. professoriksi,
kutsuttiin 1852 kirkollisasiain ministeriksi, valittiin
1855 Lundin piispaksi ja 1856 arkkipiispaksi.
R., joka oli Schleiermacherin oppilas, puolusti
etevästi teologisen tieteen vapautta niin hyvin
lentokirjassa ..Om det theologiska studium" 1832)
kuin julkaisemassaan ..Theologisk Qvartalskrift".
Hänen pääteoksensa on ..Svenska kyrkans
historia" I-IV (1838-66). — [G. Aulén. ,,H. R:s
teo-logiska äskådning med särskildt hänsyn tili hans
ställning tili Schleiermacher". E. K-a.
Reuterholm fröiter-J. ruots. vapaaherrasuku,
polveutui eräästä kalastajasta, jonka sanotaan
olleen peräisin Ahvenanmaalta. Kantaisä oli
maaherra Nils R.. joka sai 1735 vapaaherran arvon.
1. Esbjörn Christer R. (1710-73).
vapaaherra. valtiomies. Nils R:n poika, tuli
kanslistiksi sotakollegiin 1728. toimi kuitenkin
pääasiallisesti hovin taloudenhoitajana. Otti 1744
eron valtionpalveluksesta saaden liovimarsalkan
arvon. Antautui senjiilkeen maanviljelyksen
harjoittamiseen. Kun R. myssynä ei ollut suosittu
Ruotsin aatelisten keskuudessa, niin hän muutti
Suomeen ostettuaan 1754 Syrjän ja Pikkalan tilat
Siuntiossa. Valtiopäiväedustajana hän esiintyi
uskonnonvapauden puoltajana ja kannatti
palkollisten tilan parantamista. v:n 1760 valtiopäivillä
hän oli myssyjen etevimpiä miehiä. Hattujen
tuhlailevaisuuden ja liimailevan politiikan hän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
