Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rhodes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1753
Rhodes—Rhodesia
1754
syntynyt ulkomailla (Kanadan ranskalaisia,
irlantilaisia, italialaisia y. m.), neekereitä oli 9.529,
intiaaneja 284; kirkkokuntien jäsenistä 1906
75% oli roomal.-katolisia Suomessa syntyneitä oli
1910 vain 297 ja Yhdysvalloissa suom.
vanhemmista syntyneitä 165 henkeä. — Kaupungeissa
asuu 92% valtion koko väestöstä. —
Elinkeinot. Maanviljelys vähänarvoinen ; maatiloja vain
5,200 (1910), niiden ala on tuntuvasti
vähentynyt. Viljellään vähän maissia, perunoita ja
kauraa. Karjanhoito jonkun verran tärkeämpi.
Kalastus tuottaa ostereita y. m. 9,i milj. mk:n
arvosta (1911). Mineraalikunnan tuotteita ovat
vain rakennus- y. m. kivet ja savet, arvoltaan
5,< milj. mk. (1911). Pääelinkeinona on kauan
aikaa ollut teollisuus. Teollisuuslaitoksissa
työskenteli 1909 113,538 henkeä 1. 21% koko
"valtion väestöstä. Teollisuuden tuotantoarvo
asukasmäärään verrattuna suurempi kuin missään
muussa valtiossa. Valmistusarvo 1909 oli 1.450
milj. mk. Tärkeimmät teollisuushaarat:
villa-teollisuus (386 milj. mk.), jossa R. I. on
Yhdysvaltain toinen valtio, puuvillateollisuus (261 milj.
mk.), jalokiviteollisuus (107 milj. mk.. R. I. siinä
Yhdysvaltain ensimäineni. rauta-, kone-, silkki-,
kumiteollisuus. Tärkein teollisuuskeskus on
pääkaupunki Provideuce, jossa asuu 41 % valtion
väestöstä; se on myös tärkein kauppakaupunki.
Ulkomaankauppa vähäinen, käsittäen etupäässä
tuontia. — Rautateitä 352 km. sähkörautateitä
768 km (1911). — Opetusolot hyvällä kannalla;
koulupakko. V. 1911 kansakouluissa oli 80,061
oppilasta; 2 korkeakoulua, joissa 1.023
ylioppilasta. — Perustuslaki on v:lta 1S42. Vuodeksi
valitulla kuvernöörillä on hyvin rajoitettu valta;
edustajakamariin kuuluu 72. senaattiin 38
jäsentä. Yhdysvaltain kongressiin R. I. lähettää
2 senaattoria ja 3 edustajaa. — Historia.
R. I":n ensimäiset asukkaat olivat 1636
Massachusettsista siirtyneet baptistit. V. 1644
uutisasutuk-set yhdistettiin siirtokunnaksi, joka 1663 sai
perustuslain. R. 1. liittyi vapautustaisteluun, ollen
yksi Yhdysvaltain 13 alkuvaltiosta E. E. K.
Rhodes /roudz]. Cecil (1853-1902). engl.
siirtomaiden perustaja: aikoi ensin papiksi, mutta
joutui aivan toiselle uralle sittenkuin hän 1870
terveytensä tähden oli lähtenyt Etelä-Afrikkaan.
Kataliin, missä vanhemman veljensä tilalla teki
onnistuneen kokeen puuvillan viljelemiseksi.
V. J871 R. siirtyi Kimberleyn kaupunkiin, jonka
timanttikaivoksissa yhden vuoden aikana kokosi
itselleen omaisuuden samalla kuin hän tutustui
Etelä-Afrikan oloihin ja
tulevaisuudenmahdolli-suuksiin; jatkoi kuitenkin edelleen
opintojaan-kiu saaden 18S1 oppiarvon Oxfordin yliopistossa.
Jo sitä ennen hän oli 1S80 saanut aikaan
ti-manttiyhtiöiden yhteensulautumisen ja lisännyt
suuresti omaisuuttaan voidakseen ryhtyä
toteuttamaan suurisuuntaisia suunnitelmiaan. V. 1881 R.
valittiin Kap-maan lakiasäätävään kokoukseen.
V. 1S84 hän saattoi osan Betsuana-maata
Englannin vallan alaiseksi ja 1888 hän laajensi tätä
aluetta tekemällä sopimuksen matabelien kanssa
ehkäisten täten buuritasavaltain leviämisen sekä
länteen että pohjoiseen päin. Perustettuaan 1889
Etelä-Afrikan Chartered companyn hän tuli sen
johtajaksi ja ulotti sen valtapiirin aina
Tangan-jika-järvelle asti luoden siten siirtomaa-alueen,
joka on alaltaan = a/4 Intiaa, ja joka hänestä sai |
nimen ..Rhodesia". Samalla kuin hän johti
Rhodesian hallintoa hän oli v:sta 1890 myöskin
Kap-maan pääministerinä; harrasti Etelä-Afrikan
yhdistämistä Englannin ylivallan alaiseksi
liittovaltioksi ja ajoi 1892 perille vaalilain, joka antoi
määrätyillä ehdoilla vaalioikeuden myöskin
alkuasukkaille. Pääministerin virasta R:n täytyi
luopua Jamesonin v. 1895 Transvaaliin tekemäu
hyökkäyksen johdosta, iosta hänellä oli ollut
edeltäpäin tieto. Keskittäen nyt kaikki voimansa
Rhodesian olojen kehittämiseen hän 1896 asetti
vaarallisen matabelien kapinan, rakennutti
rautatien Buluwayoon ja suunnitteli sen jatkamista
Tanganjika-järven eteläkärkeen. Buurisodan
sytyttyä 1899 hän johti taidolla ja tarmolla
Kimberleyn puolustusta, mutta kuoli jo ennen sodan
päättymistä 1902. Suurimman osan
omaisuuttaan hän lahjoitti Oxfordin yliopistolle m. m.
vapaapaikkojen perustamiseksi Englannin
siirtomaista. Pohjois-Ameriikasta ja Saksasta kotoisin
oleville nuorille miehille: hänen mielestään näet
maailmanrauhan ja sivistyksen edistymisen
pa-raiteu turvasivat hyvät suhteet Englannin ja
mainittujen maiden välillä. [Hensman, „CeciI R."]
J. F.
Rhodesia [roudVzia], Englannin etelä
afrikkalaiseen siirtomaavaltaan kuuluva alue Afrikan
sisäosassa, Sambesiii pohjois- iPolijois-R.) ja
eteläpuolella (Etelä-R.), saanut nimensä luojansa Cecil
Rhodesin kunniaksi; 1.138.450 km2, 1,592,589 as.
(1911), joista 25,103 valkoista (90% Englannin
alueelta tulleita). Pohjois-R. (v:een 1911
jaettuna Koillis- ja Luoteis-R :aan) käsittää
753.700 km2, 822.599 as. (vain 1,497 valkoista),
Etelä-R. 384.750 km2, 771,077 as. (23.606
valkoista). — R. on pääasiassa 900-1.200 m korkeaa
aaltoista ylätasankoa (korkeimmat kohdat 3.000
m yi. merenp.). Ilmasto viileämpää (varsinkin
yöllä) kuin samoilla leveysasteilla olevilla
alankomailla, talvella toisinaan pakkasiakin. Itäosissa
vuotuinen sademäärä n. 1.300 mm. keskiosissa ja
lännessä 500 mm. Useat joet ovat kuljettavia. —
Sadeaika on kesällä syysk.-huhtikuuhun.
Ilmanala eurooppalaisille yleensä hyvin terveellinen,
lukuunottamatta muutamia alavampia jokivarsia ja
notkoja. Kasvillisuus harvaa metsää ja
puusavannia. vuorten saderinteillä aarniometsää,
lännessä heinäaroa. Eläimistö alkuperäisen runsas:
antilooppeja, siraliveja, sebroja. elefantteja,
sarvikuonoja. virtahepoja, leijonia, leopardeja,
krokotiileja, jättiläiskäärmeitä. Termiitit ovat
maanvaivana hävittämällä rakennusten y. m.
puuaineen. — Alkuasukkaat ovat enimmäkseen
sotaisia. kyvykkäitä matabele-, masona-, barotse-, yao-,
angoni- y. m. neekereitä. Useilla heimoilla on
vielä omat päällikkönsä, jotka hallitsevat niitä
omien lakiensa mukaan. Pääelinkeinona niillä on
karjanhoito ja maanviljelys; ennen monet heimot
elivät ryöstösaaliista. — Metsistä saadaan
kaut-sukkia. Eurooppalaisten pelloilla ja plantaaseilla
viljellään tupakkaa, kahvia, puuvillaa, maissia
y. m. viljakasveja; karjanhoito voi kehittyä
pääelinkeinoksi. Nykyään vuorityöhön kiinnitetään
eniten huomiota. Se tuottaa kultaa Salisbury^
ympäriltä v. m. 73,i milj. mk:n arvosta 11913;
1900 7.s milj. mk:n arvosta), hopeaa,
kromimal-mia, lyijyä, timantteja ja kivihiiltä (243.300 ton.
1913) Wankie’n kaivoksista Viktoria-putouksen
läheltä. — Kap-kaupungista Kairoon rakennet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
