Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ristiriitaisuuden laki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
87
Ristiside—Ritari
88
dictionis), log.. se yleinen, yhtä ajattelemisen
perusominaisuutta ilmaiseva ajatuslaki, ettei saa
omistaa millekään käsitteelle ristiriitaisia
määräyksiä. vrt. Ajatuslait. A. Gr.
Ristiside (saks. Slreifband, ransk. sous-bande),
a.vonainen postilähetys, joko päällystetty sillä
tavoin, että sisällyksen saattaa helposti
tarkastaa tahi ilman päällystä. Ristisiteissä
lähetettävät asiakirjat, käsikirjoitukset,
sanomalehdet ja painotuotteet
yleensä saavat painaa korkeintaan 2 kg,
tavara-näytteet korkeintaan 350 g, kuljetetaan
alennetusta maksusta ja ovat ainakin osaksi
frank-keerattavat. Niitä saattaa merkitä kirjoihin,
mutta ei vakuuttaa. — ks. myös Postilaitos
palstat 917-919.
Ristisiitos, hybridisatsioni, b a s t a
r-deeraus käsitetään yleensä siitokseksi kahden
eri muunnokseen, rotuun, lajiin t.
systemaattisesti vielä kaukaisempaan ryhmään kuuluvan
kasvi- t. eläinyksilön välillä. Tämä määritelmä
ei kuitenkaan sellaisenaan ole tyydyttävä, sillä
systemaattiset käsitteet ovat kaikki enemmän t.
vähemmän epämääräisiä. Niinpä on monen
Linnén lajin piirissä voitu todeta lukuisia,
puhdassiitoksessa pysyviä ,,pikkulajeja" (vrt.
esim. Johannsenin tutkimuksista art.
Perinnöllisyys), ja ,.muunnokset" voivat olla sekä
tilapäisiä että perinnöllisiä (vrt. Muuntelu).
Oikeammin lienee r. senvuoksi määriteltävä
siitokseksi kahden perinnöllisiltä
ominaisuuksiltaan olennaisesti erilaisen
eliön välillä. Koska ominaisuuksien
perinnöllisyyttä on mahdoton ilman muuta joka
tapauksessa ratkaista, on käytännössä vaikea päättää,
milloin todellinen r. on kysymyksessä. — R:n
mahdollisuus riippuu suurin piirtein katsoen
sukulaisuusasteesta. Lähisukulaisten kesken se
yleensä on mahdollinen, ja mahdollisuus vähenee,
kuta kaukaisempaa sukua eliöt ovat. Saman
Linnén lajin piirissä r. yleensä ori aina
mahdollinen, eri lajien väliseen r:een nähden on
asianlaita hyvin erilainen, eikä sukulaisuusaste joka
tapauksessa ole ainoa määräävä tekijä. R:n
mahdollisuudesta sekä seikoista, jotka sen estävät
ks. lähemmin Siitos. R:n tuloksina
syntyneet yksilöt ovat sekasikiöitä (sekalajeja,
sekamuotoja), hybridejä 1. bastardeja.
Näiden ominaisuuksista ks. Sekasikiö ja
Perinnöllisyys. — R.-tutkimukset ovat
Gr. Mendelin kokeiden tultua tunnetuiksi
saaneet erinomaisen suuren merkityksen
perinnölli-syyssääntöjen selville saamiseksi (vrt.
Perinnöllisyys). Käytännöllisessä kasvien ja
eläinten jalostustyössä r. jo kauan on ollut
tärkeimpiä tekijöitä, etenkin sen tarjoaman
valinta-aineksen tavattoman runsauden vuoksi,
sekasikiöissä ja niiden jälkeläisissä kun saattaa
esiintyä mitä erilaisimpia ominaisuuksien
yhdistelmiä. Nykyaikaiset perinnöllisyystutkimukset
puolestaan ovat tässä suhteessa jo suuressa
määrin ehtineet avustaa käytäntöäkin (ks.
Kasvinjalostus, Perinnöllisyys ja
Siitos-tavat). 7. F-s.
Ristisorsa (Vulpavser tadorna) kuuluu
hanhien heimoon. R. on suurempi kuin sinisorsa,
mutta hoikempi. Koiras hääpuvussa on
omituisen koreankirjava: pää ja kaulan yläosa
mustan-vihreät, kaulan alaosa valkea, rinta ja etuselkä
punaisen ruskeat, takaselkä ja kupeet valkoiset,
vatsan keskusta musta, siipipeili vihreä,
punaisen ja mustan rajoittama. Otsassa, leveän,
punaisen nokan tyvessä suuri heleänpunainen kyhmy.
Naaras muuten samanvärinen, mutta haalakampi,
nokka kyhmytön. Levinnyt suurimpaan osaan
palearktista aluetta; Suomessa harvinainen,
pesivänä tunnettu vain lounaisesta saaristostamme.
Pesä maassa, rantatörmässä, kiven tahi
puunjuurien alla y. m. Munia 10-16, kellanvalkeita.
E. W. S.
Ristisuuntimat ks. Purjehdus (VII, palsta
1141).
Ristitaipale ks. Ivorsnääsi.
Ristituli, jonkun paikan tai alueen
ampuminen kahdelta tai useammalta taholta samalla
kertaa. M. v. II.
Ristiäiset, perhejuhla, mikä pidetään
lapsen-kasteen yhteydessä. Nimensä se on saanut
kaste-liturgiaan kuuluvasta ristinmerkillä
merkitsemisestä. E. K-a
Ristori [-ö’-], Adelaide (1822-1906), it.
näyttelijätär. Nuoruudessa olivat koomilliset
osat hänen loistoroolejaan, sittemmin hän siirtyi
murhenäytelmän alalle. jolla hän saavutti
maailmanmaineen esiintyen Euroopan ja
Amerii-kan suurilla näyttämöillä. Hänen parhaita osiaan
oli Lady Macbeth. II. Kr-n.
Ristorno [o’r-] (it.). kanp., takaisinmaksu,
väärin kirjaan pannun erän oikaisu
(ristor-n e e r a t a); (vakuutuksen) peruutus.
Ristretto [-e’t-] (it.), lyhyt ote. tilin
pää-sisällys.
Ristseppälä, entinen lahjoitusmaan kantatila
Heinjoen pitäjässä 25 km Kämärän
rautatieasemalta koilliseen. R:n lahjoitusmaa on osa
siitä alueesta, joka 1726 lahjoitettiin
kenraalimajuri Ivan Suvaloville, ja joka Suvalov-suvulta
1803 oston kautta siirtyi Öleiiineille. Vv. 1837-40
tämä alue hajaantui ostojen kautta eri
omistajille. Kolleginasessori Reinhold Grotenfelt osti
tällöin 8 tilaa R :ssä ja perusti R :n hovin. Hänen
perillisiltään valtio lunasti 1890 R:n
lahjoitusmaan, joka silloin käsitti 4 5/f, manttaalia,
10.239 ha, 600.000 mk:n hinnasta. Se oli
viimeinen isompi valtion lunastama lahjoitusmaa.
Lampuotitilat saataneen v:n 1915 kuluessa verolle
myydyiksi. Kantatilan omistaa nyk. (1915)
T.’ Hollming. ’ A. Es.
Risukarhi, eräs kansanomaisen äkeen laji,
ks. Ä e s.
Risunki ks. F a s i n i.
Risuoja ks. Salaojitus.
Risuäes = risukarhi.
Rita ks. Metsästys, palsta 425.
Ritala (R i d da r 1 a), ratsutila Kiikan
pitäjässä Kokemäenjoen rannalla 2 km Kiikan
rautatieasemalta itäkoilliseen, käsittää nvk. 1 ?/3
manttaalia. 863,5 ha. Mylly. — R. on ollut
talonpoikaisissa käsissä v:sta 1827. Sitä ennen se oli
m. m. von Pfaler- ja Krook-suvuilla. A. Es.
Ritardando [-da’n-] (it.. = hidastuen), mns., lyh.
r i t a r d. t. r i t., osoittaa aikamitan tilapäistä
muuttumista suhteellisesti hitaammaksi. 1. K.
Ritari (ruots. riddare, saks. Fitter), ratsumies,
ratsusotilas. — Ateenassa ja Roomassa syntyi
ratsusotilaista erityinen r.-sääty.
Ensinmainitussa valtiossa ratsupalveluksen suorittaminen oli
toisen varallisuusluokan velvollisuutena. Roo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
