Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rochefoucauld ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115 Rockhill—
joen varrella 70 km sen suusta; 20,915 as. (1911).
— Teurastuslaitoksia, lihan säilyketehtaita; suuri
maataloustuotteiden, jäädytetyn lihan,
vuori-työntuotteiden kauppa. Ulkosatamiin (Alma ja
Broadmount) pääsevät valtamerialukset.
Queenslandin sisämaanradan lähtökohta.
Rockhill [rok-J, William Wood wille
(s. 1854), amer. diplomaatti ja
tutkimusmatkailija, oli v :sta 1884 alkaen useampaan kertaan
Yhdysvaltain lähetystön sihteerinä ja
lähettiläänä Itä-Aasiassa ja Balkanilla (1897-99),
tehden Pekingistä käsin useita tutkimusmatkoja
Kiinan sisäosiin ja Tibetiin, saapuen retkellään
1891-92 lähelle Lhasaa. Allekirjoitti Pekingissä
1901 Yhdysvaltain puolesta suurvaltain
rauhan-päätöksen, oli 1899-1905 amer. tasavaltojen
kansainvälisen toimiston johtajana Washingtonissa. —
Julkaissut m. m. „The land of the Lamas" (1891).
Rockingham [rokir\am], Charles W e n
t-worth (1730-82), markiisi, engl. valtiomies;
tuli 1765 pääministeriksi ja sai peruutetuksi
leimapaperilain, joka oli herättänyt suurta
suuttumusta Pohjois-Ameriikassa, mutta oli pakotettu
luopumaan jo seur. v., koska ei alistunut
kuningas Yrjö TII:n persoonalliseen politiikkaan;
puhui jo 1778 Polijois-Ameriikan
riippumattomuuden puolesta; tuli 1782 jälleen
ministeristöön Foxin ja Burken mukana. J. F.
Rock Island frok ailatid], kauntin
pääkaupunki Yhdysvalloissa, Illinoisin valtion
länsirajalla, Mississippi’n vas. rannalla vastapäätä
Davenportia (jonne kaksi siltaa), vähän
yläpuolella Rock river-joen (jossa olevasta saaresta
R. T :n nimi) ja Illinoisin-Mississippi’n kanavan
suuta; 24,335 as. (1910; n. Vs ulkomailla
syntyneitä). — Ameriikan ruotsalaisten
Augustana-opisto ynnä jumaluusopillinen seminaari (perust.
Augustana-seminaari nimisenä 1860 Chicagossa,
siirretty 1863 Paxtoniin ja 1875 R. Itiin),
Mo-dern woodmen of the world-liiton (jäseniä
220.000 1909) päätoimistot, Rock
islandin-saa-rella on sotavarikko ja asetehdas. Harjoitetaan
saha-, maanvil jelyskone-, lasi-, uuni-,
mylly-y. m. teollisuutta, vilkasta kauppaa. (E. E. K.)
Rockiin [rok-J, kaupunki Yhdysvalloissa,
Kaliforniassa, lähellä San Franciscoa.
Kivilouhi-moita. Suomalaisten vanhimpia asumapaikkoja
Kaliforniassa.
Rockport [rokpöi], kaupunki Yhdysvalloissa,
Massachusettsin valtiossa, Atlantin valtameren
rannalla Cape Annin, suomalaisten
Kiipinnie-men koillispäässä, Gloucesterista koilliseen;
4.211 as. (1910). — Harjoitetaan sekalaista
teollisuutta ja huomattavaa graniitinlouhintaa.
Kesänviettopaikka. Suomalaisten vanhimpia
asuntopaikkoja Massachusettsissa. Suomalaisia
seurakuntia ja yhdistyksiä.
Rock Springs [rok sprirjz]. kaupunki
Yhdysvalloissa, Wyoniingin valtion eteläosassa, Bitter
creek-ioen ja Union pacific-radan varrella-, 4.363
as. (1900). Kivihiilikaivoksia. Wyomingin
suomalaisten vanhimpia pesäpaikkoja. Suomalaisia
kirkkoia. seurakuntia, raittiusseuroja,
työväenyhdistyksiä v. m. yhteispyrintöjä.
Rocky mountains ks. Kalliovuoret,
K o r d i 1 1 i e e r i t.
Rococo ks. R o k o k o.
Rocoux [-lev’], Belgiassa, Liittichin
maakunnassa oleva kylä, jonka luona lokak. 11 p. 1746
Rodbertus 116
Moritz Saksilaisen johtamat ranskalaiset
(110,000) voittivat Lothringenin Kaarlen
johtamat englantilaiset, itävaltalaiset ja
hollantilaiset (75,000). Voittajain mieshukka 3,7 %,
voitettujen 13,4 %. Taktillinen arvo 0,7. -Iskm-.
Rocroi [rokrutV] (Rocroy), kaupunki ja
kolmannen luokan linnoitus Koillis-Ranskassa,
Ar-dennes’in departementissa 21/2 km Belgian
rajalta; 796 as. (1906). — R:n perusti Frans I
rajan suojaksi. Ludvik Condé voitti 1643 R:n
luona esp. armeian, ja 1658 Espanjan
palveluksessa ollen hän valloitti linnoituksen.
Saksalaiset valloittivat R:n 1871 ja 1914.
Linnoituslait-teet alkuaan Vauban’in suunnittelemat.
Rod, Édouard (1857-1910), sveits.-ransk.
kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija. Oli aluksi
Schopenhauerin filosofian vaikutuksen alainen,
liittyi sittemmin Zolan naturalistiseen kouluun,
mutta teki täyden käänteen
psykologis-filosofi-sella teoksellaan ,,La course ä la mort" (1885),
joka raskaudestaan ja pessimismistään
huolimatta tuotti hänelle suuren menestyksen.
Edellisen jatkona seurasi valoisampaa
elämänkäsitystä edustava romaani ,.Le sens de la vie"
(1888). Hänen myöhemmistä romaaneistaan on
mainittava varsinkin ,,La vie privée de Michel
Teissier" (1893) ja ,,La seconde vie de Michel
Teissier" (1894), joissa hän kuvaa valtiollisen
ja yksityiselämän vuorovaikutuksia nykyisessä
Ranskassa. Etevin R:n kriitillisistä teoksista on
,,Les idées morales du temps présent" (1891),
jossa hän m. m. käsittelee Renan’ia.
Erikois-tutkielmia hän on julkaissut Leopardista,
Dan-testa, Stendahlista, Lamartinesta, Goethestä
y. m. Hän ensimäisenä teki Ibsenin Ranskassa
tutuksi. 77. Kr-n.
Rodaani, rikkisyaani, radikaali, joka sisältää
hiiltä, typpeä ja rikkiä (CNS). Sen
metallivhdis-tykset ovat suoloja, rodaniideja. Tärkein on r
o-dankaliu m i (CNSK), jota käytetään moniin
teknillisiin tarkoituksiin ja myöskin kem.
rea-genssina. Rautaliuokset (ferrisuolat) muuttuvat
sen vaikutuksesta verenpunaisiksi. Edv. IIj.
Rodamiini, väriaine, iota saadaan
ftaalihappo-anhydridista ja meta-amidofenolista. Värjää
villan, silkin ja puuvillan ruusunväriseksi.
Rodbertus /-e’-], Karl Johann (1805-75),
saks. taloustieteilijä; toimittuaan jonkun aikaa
virka-alalla Preussissa ja sen jälkeen
oleskel-tuaan ulkomailla R. asettui 1837 ostamalleen
Jagetzowin ritaritilalle Pommeriin; valittiin
1847 Pommerin maakuntapäiville ja sittemmin
toisille yhdistyneille valtiopäiville ja 1848
Preussin perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen;
oli kesällä 1848 toista viikkoa kultusministerinä
ja valittiin 1849 toiseen kamariin; tämän tultua
hajoitetuksi R. ei enää ottanut osaa valtiolliseen
elämään, vaan antautui kokonaan
yhteiskuntatieteellisiin tutkimuksiinsa. — R. lähtee siitä
käsityksestä, että taloudellisten hyödykkeiden
arvon määrää se työ, mikä niiden tuottamiseksi
on välttämätön, ja että tämä arvo on
mitattavissa työajalla. Itsekullekin tuleva osa
kansallis-tuloista olisi siis tämän mukaan määrättävä
jokaisen työnsuoritusten mukaan. Mutta
todellisuudessa ei näin tapahdu. Työntekijät saavat vain
osan kansallistuloja ja ainoastaan niin paljon
kuin he välttämättömästi tarvitsevat
ylläpidok-seen, eikä tämä osuus lisäänny siinäkään tapauk-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
