Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Romaania
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
Romaania
134
hevosenkengän muotoisen alueen Ivarpaattien
(Transsylvanian alppien) ja Tonavan-Prutin
välissä sekä siilien idässä liittyvän Tonavan
suiston ja sen eteläpuolella olevan rannikkoalueen,
s. o. V a 1 a k i a n ent. ruhtinaskunnan Tonavan ja
Ivarpaattien välissä (Pieni-Valakia Alutan länsi-,
Iso-Valakia ben itäpuolella), Ivarpaattien
jaPru-tin välissä olevan osan Moldovan ent.
ruhtinaskuntaa, sekä Tonavan itä- ja eteläpuolella
olevan D o h r u d z a n (ks. t.), johon 1913 liitettiin
Bulgaarialta anastettu 8,340 km2|:n suuruinen
alue; 137,902 km2, 7.508,009 as., 54 km2:llä
(1913). — Pinnanmuodostukseltaan
R., Dobrudzaa lukuunottamatta, jakaantuu
kolmeen vyöhykkeeseen. Lähinnä Tonavaa on
tasainen, alava arovyöhyke, joka paikoitellen 011
viljavaa, paikoitellen korkeata heinää,
pensaikkoa y. m. s. kasvavaa aroa (esim. Bäraganin aro
vastapäätä Dobrudzaa). Tonavan rannat ovat
enimmäkseen rämeistä ruoikkoa, taajassa on
uoman siirtymisestä syntyneitä jätejärviä ja
-lampia. Arovyöhykettä seuraa kumpuinen,
hedelmällinen n. s. viiniköynnösvyöhyke, joka täyttää
suurimman osan Moldovaa, jossa arovyöhyke
supistuu eteläosaan. Unkarin rajalla vihdoin
on Ivarpaattien metsärikas vuorivyöhyke;
korkein huippu on Negoi (2,544 m yi. merenp.).
Solista mainittakoon Punaisen tornin sola
(365 m yi. merenp.), jonka kautta Aluta
juoksee, sekä Tömös (1,051 m yi. merenp.).
Tasanko ja suurin osa kumpualuetta on syntynyt
kvartäärisistä ja tertiäärisistä aineksista.
Kar-paateissa tavataan kiteisiä liuskeita ja
me-sozooisia kerrostumia. -—- Ilmasto on
mantereinen, varsinkin talvella Etelä-Venäjän
ilmanpaine- ja tuulisuhteiden vaikutuksen
alainen. Bukarestissa lämpömittari keskikesällä
säännöllisesti nousee -(-35° :een C, talvella taas
alenee —21°:een C. Tonava 011 pari kuukautta
jäässä. Sademäärä, joka tasangolla on alhainen
(v: n sademäärä Sulinassa 370 111111, Bukarestissa
580 111111), vuoristossa korkeampi (Sinaiassa 800
111111, Piatran lähellä Moldovassa 1,320 mm),
vaihtelee suuresti eri vuosina, aiheuttaen
vähyydellään usein tuhoisia katovuosia; onneksi suuri
osa sateesta tulee kesällä. — Vesistöt. Kaikki
R:n monet joet laskevat Tonavaan; suurimmat
ovat (lännestä lukien) Jiulu, Aluta, Vede,
Ar-ges-Dimbovitsa, Ialomitsa, Sereth, Prut.
Yläjuoksussaan ne ovat vuolaita vuoristojokia,
tasangolle tultuaan, hitaita arovirtoja. Järviä 011
pitkin Tonavan vartta, rannikkolaguuneja
Dobrud-zassa. — Kasvisto tasangon aroilla
Kaakkois-Euroopan tavallista arokasvillisuutta;
rämeseutu-jen puukasvillisuutta edustavat poppelit ja pajut.
Kumpuvyöhykkeessä 011 tammi-, pyökki-, jalava-,
saarni- y. m. s. metsiä, vuoristovyöhykkeen
juurella 011 koivu- ja saksankuusi-, ylempänä
laajoja havumetsiä, jotka huipuilla vaihtuvat
alppi-kasvillisuuteen. — Eläimistön puolesta
Valakia liittyy Tonavan etelänpuolisiin maihin,
Moldova Etelä-Venäjään. Vuoriston metsissä tapaa
metsäkauriita, kettuja, susia, karhuja,
alppialueella vuorivuohiakin. — Väestöstä
romaa-nialaisia (ks. Romaanialaiset) on n. 6,5
milj.; juutalaisia yli 300,000, unkarilaisia,
bul-gaarialaisia, mustalaisia kutakin yli 100,000,
lisäksi 011 saksalaisia, tataareja, turkkilaisia,
kreikkalaisia, armeenialaisia y. m. Juutalaiset
asuvat etenkin Moldovassa, monessa Pohjois-Mol
dovan kaupungissa enemmistönä. Heillä ei ole
täysiä kansalaisoikeuksia, he eivät m. m. saa
omistaa maata, mutta siitä huolimatta he
maan-vuokraajina ja välittäjinä, koronkiskureina,
pikkukauppiaina ja kapakoitsijoina ovat
saavuttaneet sangen suuren ja turmiollisen
vaikutusvallan. Heitä vihataankin katkerasti.
Siebenbür-genistä lähteneet unkarilaiset (ks.
Csängö-magyaarit) asuvat Moldovassa, etenkin
Romanin ja Bacäun kaupunkien tienoilla,
bulgaaria-laisia, turkkilaisia ja tataareja Dobrudzassa,
en-sinmainittuja myös pitkin Tonavaa. Mustalaiset
olivat 1860 v:n seuduille asti melkein orjain
asemassa, kasteihin jakaantuneina; he toimivat
soittoniekkoina, käsityöläisinä y. m. ja alkavat
osittain sulautua romaanialaisiin. Saksalaiset ovat
maanviljelijöinä Pienen Valakian vuoristossa;
viime aikoina heitä lisäksi on kutsuttu maahan
teollisuuden elvyttämiseksi. Kreikkalaiset ovat
enimmäkseen kauppiaita. — Uskonnoltaan n.
87% väestöstä kuuluu kreik.-katoliseen
valtiokirkkoon. V. 1864 R:n kirkko julistautui
riippumattomaksi Konstantinopolin kreik.
patriarkasta, joka oli aina käyttänyt asemaansa
kreikkalaisten suosimiseksi R:ssa. Kirkon etunenässä
on pyhä synodi, kaksi arkkipiispaa
(Bukarestissa ja Jassyssa, molemmat metropoliitan
arvoisia, edellinen lisäksi R:n kirkon primas) ja 6
piispaa. Roomal.-katolisilla 011 arkkipiispa
(Bukarestissa) ja piispa. — Kirkkojen ja
luostareiden maaomaisuudet peruutettiin 1864 kruunulle.
Opetuslaitosta 011 paljon parannettu ja
koulunkäynti 011 pakollinen siellä, missä kouluja
on. Lukutaidottomuus kaikesta huolimatta yhä
tavattoman suuri. V. 1909 7 v. täyttäneistä
60,2% ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Koulu-v.
1909-10 oli 7,780 kansakoulua, joissa 584,963
oppilasta (vain 62% kouluikäisistä) ; 1907-08 oli
57 keskikoulua, joissa 15,711 opp.,
ammattikouluissa oli 9,585 opp. Bukarestin yliopistossa
1909-10 oli 3,398 yliopp., Jassyn yliopistossa 920
yliopp. — Väestönlisääntyminen on hyvin nopea:
syntyneisyys 1912 oli 43.4 °/00 (vain Venäjällä
suurempi), kuolleisuuden ollessa 22,9°/oo
(useimmissa Kaakkois- ja Itä-Euroopan maissa
suurempi), joten ylisyntyneisyys oli 20,5 °/oo
(suurempi kuin missään muualla). Siirtolaisuus 011
verraten pieni (4.000-5,000 henkeä vuosittain
Ameriikkaan).
Elinkeinot. Pääelinkeinona 011 maatalous;
siihen perustuu kokonaan sekä yksityisten että
valtion talous. Maa on hyvin vil javaa, mutta
viljelystavat, maanmuokkaus, työkalut y. m. yleensä
perin alkuperäiset. Lisäksi maanomistusolot ovat
vielä, parannuksista huolimatta, sangen
epätyydyttävällä kannalla. Vasta 1S64 talonpojat
vapautettiin maaorjuudesta, mutta he saivat
tällöin aivan riittämättömästi omaa maata. Vaikka
hallituksen pääpyrkimyksiä on ollut parantaa
talonpoikain tilaa m. 111. myömällä heille maata
edullisilla ehdoilla, ei heillä sittenkään ole sitä
läheskään tarpeeksi; kaiken lisäksi he joutuivat
tunnottomien juutalaisten koronkiskurien käsiin.
Seurauksia oli veriin tukahdutettu
talonpoikaiskapina 1907. — Nvk. R :n 1.058,172
maanomistajasta 1,015,302 omistaa 10 ha tai alle (kaikkiaan
vain 41,7% R:n koko pelto- ja niittymaasta),
4.471 omistaa 100 ha tai yli (47.s% R:n pelto-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
