Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Romanttinen ... - Rooma
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
151
Rona—
Rooma
15L>
ensimäisen kuninkaan ja ensimäisen keisarin
nimet; pääsi (475) 15-vuotiaana isänsä Oresteen
toimesta valtaistuimelle, mutta jo 476 Odovakar
(ks. t.) kukisti hänet.
Röna, J 6 z s e f [röna jözef] (s. 1861), unk.
kuvanveistäjä, opiskeli Budapestissä ja
llellme-rin ja Zumbuschin johdolla Wienissä;
kuuluisimmat teokset: „Fauni pulassa" (1891),
..Viimeinen rakkaus" (1894) sekä Klapkan, EugC-ne
Savojilaisen, L. Kossutkin ja Zrinyi’n
kuvapatsaat.
Roncesvalles [ro n pesva’ljes ] (ransk.
Ronce-vaux), kylä Pohjois-Espanjassa, Navarran
provinssissa. Pyreneitten etelärinteellä Urrobi’n
laaksossa ; luostari, pyhiinvaelluskirkko. Kylän
pohjoispuolella R:n sola (1.207 m yi. merenp.) vie
Ibanetan kautta Pyreneitten yli. — R:n luona
taru kertoo Rolandin (ks. t.) 778 kaatuneen
puolustaessaan Kaarle Suuren jälkijoukkoa baskeja
vastaan.
Rondeau [röd<7J (ransk., aiemmin rondel,
myöhemmin myös triolet ksi nimitetty), piirilaulu,
merkitsi keskiajalla Ranskassa lyhyttä, tanssiin
liittyvää laulua, jota esitanssija ja kuoro
vuoroin esittivät. Alkujaan siinä oli vain yksi
säkeistö, joka oli muodostettu 8, 11, 13, 16
sä-keestä monine laulukertoineen. Uudenaikaiseen
muotoon sisältyy enimmäkseen 13 säkeistöä ja
ensimäisen säkeistön sanat toistuvat osittain tai
kokonaan laulukertona 9:nnessä tai 13:nnassa
säkeistössä. n. Kr-n.
Rondi (ransk. ronde), kiertokävely, kiertäen
suoritettu tarkastusretki (esim. sotaväessä ja
sairashuoneissa).
Rondo (it., = piiri, ransk. rondeau, ks. t.).
1. Keskiaikainen tanssilaulu, jossa vaihtuvien
soolosäkeistöjen lomissa kuoron kertaussäkeistö
(ritornello) uudistuu aina samana. — 2.
Edellisestä arvattavasti vähitellen kehittynyt
soitin-sävellysmuoto (ks. Musiikki), joka pääsi
parhaaseen kukoistukseensa 18:nnella vuosis.,
etenkin Haydnin sävellyksissä. /. K.
Ronge, Johannes (1813-87), saks.
katolinen pappi, toimi Sleesiassa, esiintyi Trierin
pyhän hameen palvontaa vastaan, menetti virkansa
ja joutui kirkonkiroukseen 1844. Tämän jälkeen
hän ryhtyi perustamaan saksalais-katolista
kirkkoa, jolla ei kuitenkaan ollut menestystä.
Levottoman elämän jälkeen hän kuoli unohdettuna
Wienissä. vrt. Saksa] a i s-k .a t o 1 i n e n
liike. E. K-a.
Roninmäki (väärin R onni n m ä k i), 227 in
yi. merenp. kohoava vuori n. 3 km Jyväskylän
kaupungista lounaaseen, Keski-Suomen
korkeimpia vuoria. R:n rinteellä on nähtävänä selvä,
todennäköisesti Yoldia-meren aikuinen,
rantatörmä (n. 200 m vi. merenp.).
L. H-nen.
Ronkaaliset kentät, tasanko lähellä R o
n-caglian kylää, Piacenzan itäpuolella
Pohjois-Italiassa; tunnetut valtiopäivistä, joita Saksan
hallitsijat (Otto IIT, Henrik V. Fredrik I)
siinä pitivät.
Ronneby [-by], kaupunki Etelä-Ruotsissa,
Ble-kingessä, luonnonkauniissa ympäristössä R
Iijoen varrella 4 km Itämerestä; 3,503 as. (1911).
— R:n kuuluisa terveyslälulekylpylä hieman
eteläpuolella kaupunkia. Ensimäinen
terveyslähde löydettiin 1705: myöhemmin keksittiin
useita. Lähteiden vesi sisältää suuret määrät
(0.8-2,5 °/oo) mineraaleja, etupäässä
rautasulfaattia. Kylpylä on Ruotsin suosituimpia. — R:n
kaupunki on Blekingen vanhin.
Ronninmäki ks. R o n i n m ä k i.
Ronsard [rösd’r], Pierre de (1524-85), ransk.
runoilija, antautui aluksi diplomaattiselle uralle,
mutta erosi siitä kuuroutensa vuoksi ja
työskenteli humanististen tutkimusten alalla. Ranskan
klassillisen kir jallisuussuunnan perustaja,
,,PleI-ade" (Otava) nimisen runoili jakoulun päämies.
Yritti uudistaa ranskan kieltä, mutta meni
kreik-kalaistuttamis- ja lat inalaistut ta misin ilossaan
liian pitkälle. Jäljitteli oodeissaan Pindarosta,
Anakreonia ja Horatiusta, hymneissään
Kalli-makliosta, soneteissaan („Amours de Cassandre"
ja ,,Amours de Marie") it. runoilijoita ja
suuressa sankarirunoelmassaan „La Franciade"
(1572) Vergiliusta. Lyyrikkona R. 011 asetettava
hyvin korkealle. Hänen lyyrillisissä tuotteissaan
vallitsee voimakas runohenki, sointuisuus ja
hämmästyttävä poljennollinen rikkaus.
Rood of land [rud ov land], engl. pintamitta.
= 1/4 aerea = 1,011,« m2.
Rooma (lat. Ronia). 1. Rooman valtakunnan
pääkaupunki, Latiumissa Sabiinilaisvuorten ja
Tyrrhenan-meren välissä Tiber-joen varrella,
nykyään 27 km sen suusta, epäterveellisessä seu
dussa.
K a u p u n g i n s y n t y ja a 1 k u
vaiheet. Jo esihistoriallisella ajalla vesirikas
Tiber-joki (ks. t.) houkutteli s"sämaan asukkaita kul
keniaan aina merelle asti. Mutta vasta sittenkuin
liike Tyrrhenan-merellä kreikkalaisten ja
etruskien toimesta vilkastui, muodostui kaupunki joen
viereisille karstakivikukkuloille, jotka tarjos;vat
asukkaille verrattain terveelliset ja helposti
puolustettavat olinpaikat. Tiber-joki näet tulvi
useasti ja muutti kukkulain väliset laaksot
epäterveellisiksi soiksi, joitten yli oli vaikea, päästä
kulkemaan. Useasti on väitetty, että juuri
etruskit ovat yhdistäneet kukkulain asutukset
kaupungiksi ja että R:n ifmi on etruskilaista
alkuperää, mutta näitä väitteitä ei ole voitu
todistaa oikeiksi. R. on aina ollut
latinalainen kaupunki. Minä vuonna R. perustettiin,
on edelleen yhtä ratkaisematta, kuin se oli
muinoin R:n suuruuden aikana; tavallisesti
mainitaan v. 753 e. Kr. roomalaisen oppineen M. Teren
tius Varron laskelnren perusteella.
Perustamispäivänä on vanhastaan pidetty hulitjk. 21 p., joi
loin R :ssa vietettiin P a 1 i 1 i a 1. P a r i 1 i a
(ks. P a 1 e s) nimistä juhlaa. Muinaistarut ja
-löydöt osoittavat, että vanhin kaupunki, jolle
toisinaan annetaan nimi R o m a q u a d r a t a.
si’aitsi Pai a t i u millä 1. Pai a ti n u s-kukku
la 11a (ks. t.). Tämä oli todennäköisesti niuodol
taan ja rakenteeltaan samanlainen kuin ne
pienet yhteiskunnat, joitten jäännöksiä on tavattu
etupäässä Po-joen tienoilta : asunnot olivat pieniä,
puusta ja savesta rakennettuja mökkejä, ja
asukkaat raakoja paimenia ja maanviljelijöitä.
Muistona R:n alkuajoilta on se vanha liautuupaikka.
joka v. 1902 löydettiin muinaisen torin (Forumin)
pinnan alta n. s. Faustina n temppelin
vierestä.
Kehitys, rakennushistori a.
topografia. Palatinus-kukkulalta asutus vähitellen
levisi läheisille kukkuloille, joten kaikki joen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
