Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Root ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
213
innokkaasti Haagiu toisen rauliakonferenssin
aikaansaamiseksi. Sisällisessä hallinnossaan hän
ryhtyi pontevaan taisteluun trustien
väärinkäyttöjä ja nylkemisiä vastaan, saavuttamatta
kuitenkaan sanottavia tuloksia; kannatti
tulli-suojelusjärjestelmää, mutta ei vastustanut tullien
alentamista vastavuoroisuussopimuksilla; ei
sallinut kovin tuntuvasti rajoittaa maahanmuuttoa
ja pakotti 1907 Kalifornian valtion luopumaan
loukkaavasta menettelystään maahanmuuttaneita
japanilaisia kohtaan; huolimatta etelävaltioiden
yleisestä mielipiteestä hän osoitti suurta
suosiollisuutta myöskin neekerejä kohtaan m. m.
asettamalla heitä tärkeihin virkoihin. Toisen
presidenttikautensa loputtua K. lähti 1909 pitkälle
metsästysretkelie Itä-Af rikkaan ja kävi
paluumatkalla 1910 useissa Euroopan pääkaupungeissa,
saaden kaikkialla loistavan vastaanoton; asettui
1912 jälleen presidenttiehdokkaaksi, mutta ei
saavuttanut tarpeeksi kannatusta;
vaaliagitatsio-nin aikana häntä vastaan tehtiin murhayritys;
julkaissut m. m. »American Ideals" (1897),
,,Strenuous life" (1901), ,,Hero tales f rom
American history" (1905), ,,Outdoor pasttimes of an
american hunter" (1906). J. F.
Root [riit 1. rut], Eli hu (s. 1845),
pohjois-amer. valtiomies; rupesi 1867 asianajajaksi; oli
1899-1904 sota-asiain valtiosihteerinä; 1905-08
ulkoasiainministerinä Rooseveltin toisena
presidenttikautena. J. F.
Rooteli (lat. rotulus = pieni pyörä), pinkka
samaan juttuun kuuluvia
oikeudenkäyntiasiakirjoja: luettelo niistä jutuista, jotka kunkin
virkamiehen on esiteltävä.
Ropola, maatila Rautalammilla kauniilla
paikalla Aijäveden rannalla. Omistaja (v:sta 1890;
1915) presidentti Isak Fellman. Näkötorni R:n
vuorella.
Ropp, Goswin von der (s. 1850),
vapaaherra. saks. historiantutkija, v:sta 1891
professorina Marburgissa; julkaissut m. m. ,,Zur
deutsch-skandinavischen Geschichte des 15. Jahrhunderts"
(1876), »Hanserezesse 1431-1476" (1876-92).
Rops, F é 1 i c i e n (1833-98), belg. taidemaalari,
radeeraaja ja kivenpiirtäjä. Tuhlattuaan suuren
perintönsä R. alkoi Brysselissä hankkia
elatustaan kuvitustyöllä tehden m. m. kivipiirroksia
sikäläiseen »Uylenspiegel" nimiseen pilalehteen.
Siellä hän myös perusti lyhytaikaisen
kansainvälisen etsaajain yhdistyksen. Jälkeen v:n 1874
R. asui Pariisissa, jossa hän maalasi öljy- ja
vesiväritauluja, teki paljon kirjojen kuvituksia
ja tapasi radeeraajana oman erikoisalansa, millä
saavutti suurimman maineensa. R. on tuotan
tonsa epätasaisuudesta huolimatta nykyaikaisen
taiteen mielikuvitusrikkaimpia ja taitavimpia pii
-rustajia sekä suurimpia graafillisen tekniikan
mestareita, jonka esitystapa tekee taiteellisesti
mielenkiintoisiksi useimmat hänen sangen
kyy-nilliset aiheensa, joissa epäterve aistillisuus,
paheet, himo, tuska ja kauhu ovat
pääsisällyk-senä. Niinkuin Goya 1800-luvun alussa oli R.
sen lopussa hirtehispilan etevin edustaja. [Eug.
Ramiro, „Catalogue descriptif et analytique de
1’æuvre gravé de Félicien R." (2:nen pain., 1894,
liite 1895) ja »Félicien R., graveur" (1905),
Huysmans, Péladan y. m., „F. R. et son æuvre"
(1896), Blei, „Félicien R." (1906), Kalin, ,.F. R."
(1912) ja Klein, „F. R." (1913).] E. Ii-r.
214
Roquefort /rokfö’r], kylä Etelä-Ranskassa,
Guyennen maakunnassa, Ranskan keskusylängöllä,
lähellä Causses’in kalkkiylätasangon länsireunaa;
kuuluisa juustoistaan joita valmistetaan joko
pelkästä lampaanmaidosta tai lisäämällä jonkun
verran vuohenmaitoa. Valmistaessa sirotellaan
kerroksittain jonkunlaista leivänhometta. Juustot
kypsytetään viileissä kalkkivuoriluolakellareissa,
joita on rakennettu kaupungin lähistöön.
Roquette [-Jce’t], Otto (1824-96), saks.
kirjailija. Aloitti uransa lyyrillisillä runoilla ja
teki nimensä tunnetuksi saturunoelmillaan
„Wald-meisters Brautfahrt" (1851) ja »Orion" (s. v.).
V:sta 1869 R. toimi kirjallisuuden ja
historian professorina Darmstadtin polyteknillisessä
opistossa. Julkaissut kirjallis-historiallisen
teoksen »Geschichte der deutschen Litteratur" (2 os..
1862-63), lyyrillisen runokokoelman »Liederbuch"
(1852), kertomarunon »Hans Heidekukuk"
(1855), novellikokoelmat »Luginsland" (1867),
»Novellen" (1870), »Welt und Haus" (1871-75)
ja runoelman »Gevatter Tod" (1873). Myöskin
hänen romaaninsa ovat suosittuja: »Das
Buch-stabierbuch der Leidenschaft" (2 nid. 1878), »Die
Prophetenschule" (2 nid. 1879), »Krethi und
Plethi" (1895). Itse kirjoittamansa elämäkerran
»Siebzig Jahre" (2 nid.)’ R. julkaisi 1894.
Suomeksi »Odenwaldin tammi" (1882). H. Kr-v.
Rosa (lat.) ks. R u u s u.
Rosa [rö-], Salvator (1615-73), it. taide
maalari ja vaskenpiirtäjä; synt. lähellä Napoli’a.
jonka koulukuntaan hän kuuluu. R. opiskeli
ensin eräässä Napoli’n hengellisessä seminaarissa,
siirtyi pian maalaustaiteeseen, jossa hänen
opet-tajikseen mainitaan Ribera ja sotakuvaaja
Fal-cone. vietti sitten pitkät ajat seikkailevaa
kiertolaiselämää m. m. Napoli’ssa ja sen lähettyvillä,
kunnes vihdoin varakkaana ja kunnioitettuna
miehenä työskenteli Firenzessä ja varsinkin
Roomassa. Aikaisin hän herätti huomiota
monipuolisella lahjakkuudellaan etenkin satiirisena
runoilijana ja säveltaiteilijana. Maalarina R. kuuluu
aikansa naturalistiseen suuntaan, mutta hänen
esitystapansa on vähemmän plastillista kuin esim.
Riberan ja osoittaa kauttaaltaan enemmän
maalauksellista käsitystä, niin himmentyneitä ja
mustanvoittoisia kuin hänen värinsä muuten
ovatkin. Erityisen tunnusomaista on hänelle
mielikuvituksen vilkkaus ja luonteen
intohimoinen rajuus ja fantastinen romanttisuus. R. on
maalannut raamatullisia ja historiallisia tauluja
(esim. pohjoismaisen aavemainen »Endorin
noita-akka näyttää Saulille Samuelin hengen",
Pariisin Louvressa, ja ..Catilinan salaliitto". Firenzen
Pitti-galleriassa), joukon muotokuvia (esim. oma
kuva, Firenzen Uffizi-galleriassa), eloisasti
sommiteltuja taistelukuvia ja ennenkaikkea
maisemia, joihin hänen maineensa varsinaisesti perustuu
ja joissa hän on esittänyt aitoromanttisia,
synkän rauhattomia luonnontunnelmia, lopulta myös
Claude Lorrain’in vaikutuksenalaisia hillitympiä
rannikkokuvia. Varmasti ja vapaasti tekemissään
vaskipiirroksissa R. esittää yksinomaan
henkilökuvia: antiikkisia ja mytologisia aiheita sekä
talonpoikia ja rosvoja, joita hän eniten käyttää
maalausten sakin tävtekuvina. [Salvini, »Satire
e vita di Salvator R." (1833) ja Regnet.
»Salvator R." (1877).] E. R-r.
Rosaceæ ks. Ruusukasvit.
Root—Rosaceæ
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
