Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Rowlandin hila ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
253
Rowlandin hila—Rubens
254
sesti tärkeän lain, että nopeasti pyörivän
staattisen sähkön magneettinen vaikutus on sama
kuin sähkövirran, joka samassa ajassa vie
johtonsa läpi mukanaan yhtäsuuren sähkömäärän.
R. on edelleen määrännyt sähkön
johteenvastus-tuksen absoluuttisen yksikön (1878). Lämpöopin
alalla hän määräsi lämmön mekaanisen
ekvivalentin (1879) ; valo-opin alalla hän teki tärkeitä,
tutkimuksia spektraalianalyysin alalla (v:sta
1881) ja keksi laajalti levinneen n. s. R:n hilan
(ks. V a 1 o n t a i p u m i n e n). Hänen on
erinomaisien tutkimusvälineidensä avulla myös
onnistunut valmistaa oiva auringonspektrin kartasto.
R:n kootut teokset: ,,Collected physical papers
of H. A. R." julkaistiin 1902. * U. 8:n.
Rowlandin hila ks. V a 1 o n t a i p u m i n e n.
Rowlandson [rölandsan], Thomas
(1756-1827), engl. pilakuvapiirustaja ja radeeraaja.
Hänen sekä taiteellisesti että varsinkin
kulttuurihistoriallisesti huomattavia pilakuviaan on
julkaistu kirjojen muodossa, esim. „The microcosm
of London" (1808) ja „The english dance of
death" (1816). R. toimi myös kirjojen
kuvittajana. [J. Grego, ,,R., the caricaturist" (1880).]
E. R-r.
Rovno, linnoitettu piirikunnankaupunki
Länsi-Venäjällä, Volynian kuvernementissa, Ustjin
varrella ratojen risteyksessä; 39,073 as. (1911).
— Vanha linna, muutamia oppilaitoksia. Vilja-,
karja-’ja puutavarakauppaa. — On XI :n
armeia-kunnan päällystön asunto. — R. on Volynian
vanhin kaupunki, per. 1200-luvulla; 1700-luvulla
Lubomirskis ruhtinaat R:ssa pitivät loistavaa
hovia.
Rovuma, joki Itä-Afrikassa, alkaa 87 km
Njassa-järven itäpuolella, virtaa itäistä
pääsuuntaa, muodostaen melkein kokonaan Saksan
Itä-Afrikan ja Portugalin Itä-Afrikan välisen rajan,
laskee suppilonmuotoisen, särkkien tukkeaman
suun kautta Intian valtamereen; n. 800 km.
Koskien takia se on vain paikoitellen
kuljettavaa. — Oikealta tulee iso lisäjoki Ludjenda.
Royal (ransk. [ruaja’l], engl. [rojal]),
kuninkaallinen.
Royal society [rojol sosa’ioti], täydellisellä
nimellä The Royal society of London for
impro-ving natural l’cnowledge, 1660 perustettu, 1663
varsinaisesti toimintansa aloittanut kuuluisa engl.
tieteellinen, etupäässä luonnontieteellinen ja
matemaattinen seura, jolla on takanaan
suurenmoinen työ näiden tieteiden alalla. Julkaisee
..Philosophical transactions" (v:sta 1664) ja
.jProceedings of the Royal Society" sarjoja;
molemmat jakautuvat nykyään
matemaattis-fysi-kaaliseen ja biologiseen osastoon. — R. s.
niminen seura on myös Edinburgh’ssä ja Dublinissa.
Royer-Collard [ruajö’-kolä’r], Pierre Paul
(1763-1845), ransk. valtio- ja tiedemies, synt.
Champagnessa, kasvatettiin jansenilaisuuden
ankaran uskonnollisessa hengessä, rupesi
asianajajaksi, herätti vallankumouksen puhjettua
huomiota kansanpuhujana, oli 1789-92 Pariisin
kun-nallisneuvoston jäsenenä ja sihteerinä, mutta
vastusti äärimäisyyksiä ja anarkiaa, jonka johdosta
liänen täytyi hirmuhallituksen aikana piileskellä
maaseuduilla. Oli 1797 „500:n neuvoston"
jäsenenä; vetäytyi taas syrjään Napoleonin päästyä
valtaan. Toimi 1811-14 filosofian professorina
Pariisin yliopistossa, pannen opetuksensa poh-
jaksi Th. Reidin perustaman skottilaisen
„com-mon sense"-filosofian sekä vastustaen
sensualis-mia ja materialismia; edisti täten suuresti
idea-listisemman filosofisen aatesuunnan
voitollepää-syä Ranskassa. Kutsuttiin v:sta 1814 alkaen
tärkeihin toimiin, m. m. julkisen opetuksen
neuvoston esimieheksi; puolusti samaan aikaan
eduskunnassa innokkaasti perustuslaillista
hallintojärjestelmää, jonka johdosta vähitellen taas
joutui epäsuosioon ja 1820 erotettiin viroistaan.
Katsottiin erikoisen vapaamielisen
(,,doktrinää-risen") puoluesuunnan perustajaksi. Oli 1828-30
eduskunnan esimiehenä ja antoi 1830 kuninkaalle
eduskunnan enemmistön laatiman vastauksen
uhkaavaan valtaistuinpuheeseen, vaikuttaen siten
vallankumoukseen, mutta ei hyväksynyt
kuninkaan erottamista; esiintyi v:n 1830 jälkeen vain
harvoin eduskunnassa. A. Gr.
Rozestvenskij
ve’-J, Zinovij [-Petro-vits (1848-1909), ven. amiraali; kunnostautui
tykkiveneen päällikkönä Turkin sodassa 1877-78.
toimi sen jälkeen m. m. merisotalaitoksen
järjestäjänä Bulgaariassa ja sotilasasiamiehenä
Lontoossa; oli 1903-04 meriyliesikunnan päällikkönä;
määrättiin Japanin sodan aikana sen laivaston
päälliköksi, joka lokak. 1904 lähti Itämereltä
Japanin vesille; pitkällisen ja vaikean matkan
jälkeen R. 27-28 p. toukok. 1905 kärsi
täydellisen tappion Tsusiman saaren kohdalla ja
antautui pahasti haavoitettuna vangiksi (ks.
Japanin sota). V. 1906 sotaoikeus vapautti hänet
vastuusta. J. F.
Rozsnyo [roznjö] (saks. Rosenau), kaupunki
Poh jois-Unkarissa, Gömörin komitaatissa
Saj6-joen ja rautatien varrella, Kassasta länteen;
5,198 as. (1901; enimmäkseen roomal.-katolisia
unkarilaisia). — Ylälukio, seminaari;
vuorikai-vosmuseo. Roomal.-katolisen ja evankelisen
piispan istuin. Harjoitetaan nahka-, rauta-,
paperi-v. m. teollisuutta, kaivostyötä. Maalaistuotteiden
kauppaa. Läheisyydessä R:n raudanpitoinen
terveyslähde, Berzéten rautatehdas ja Andrässyn
kreivien linna Kraszna Ilorka. — R ;n perustivat
maahan tulleet saksilaiset Andreas II :n aikana.
Rubato /-«’-/ (it., = ryöstetty) mus., tempo
r., vapaa aikamitan käyttö, jossa esiintyy
vuoroin kiiruhtamista ja hidastumista, niin että
ikäänkuin kiirehtimällä korvataan (ryöstetään),
mitä hidastumisen vuoksi on aikaa menetetty.
Täten pääsee kiihkoisissa huipennuskolulissa
huomattavasti ja voimakkaasti esille se alinomainen
aikamitan kimmoilu puoleen ja toiseen, joka
muuten huomaamattomana piilee kaiken
musiikkiesityksen pohjalla. Chopin oli ensimäinen, jonka
sävelteoksissa r.-esitys tuli laajemmassa
määrässä käytäntöön. /. K.
Ruben ks. R u u b e n.
Rubens f-ii-J, Peter Paul (1577-1640).
flaam. taidemaalari; synt. Siegenissä 29 p. kesäk.
1577, oli Antverpenissa Tobias Verhaechtin.
A. van Noortin ja Otto Vaeniuksen (van Veenin)
oppilas. R. lähti 1600 Italiaan, jossa
enimmäkseen oleskeli Mantovan herttuan hovissa sekä
myöskin Roomassa, Venetsiassa, Firenzessä ja
Genovassa tutkimassa renesanssin taidetta;
samalla matkallaan hän kävi myös Espanjassa.
V :sta 1608 R. asui Antverpenissa, tuli 1609
arkkiherttua Albrechtin hovimaalariksi, meni sam. v.
naimisiin Isabella Brandtin kanssa ja rakensi itsel-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
