Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Runeberg, 5. Johan Wilhelm - Runeberg, 6. Hjalmar Johannes - Runge ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
293
Runge—Runnari
294
toi aloitteen sarjalle veritauteja koskevia
tutkimuksia. Ii. ou lisäksi ensimäisenä esittänyt
menetelmän mahalaukun ja paksunsuolen
tutkimiseksi pumppuamalla niihin ilmaa, kirjoittanut
perkussorisesta trànssonanssista ja julkaissut
useita tutkimuksia märkivän
keuhkopussintuleh-(luksen operatiivisesta käsittelystä.
Henkivakuutusyhtiö Kalevan ylilääkärinä (33 vuotta) R. on
lulkaissut teokset: ,.0m syfilis inflytande på
död-ligheten af de försäkrade" ja „Dödsorsaken i
lifförsäkringsbolaget Kaleva 1875-1907. R. oli
yliopiston edustajana 8 :illa säätyvaltiopäivillä (1882,
1885, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904-05, 1905-06)
«:ekä Pohjanmaan pohj. vaalipiirin edustajana
(ruots. kansanpuolueesta) eduskunnassa 1907.
6. Hjalmar Johannes R. (s. 1874),
K. 4:n poika, fil. kand. 1897, fil. lis. 1905,
julkaissut nimimerkeillä A 1 c e s t e ja N i n o
Runeberg runokokoelmia (,,Dikter", 1899; „Nya
dikter", 1902; „Dikter", tredje samlingen, 1908;
käännöksen „Bhagavad-Gita", 1910) sekä
näytelmän „Maximiliano, Kejsare af Mexico" (1913).
Runge, Philipp Otto (1777-1810), saks.
taidemaalari; opiskellut Kööpenhaminassa ja
Dresdenissä, työskennellyt Hampurissa. R., joka
on maalannut enimmäkseen muotokuvia, on
Bie-dermaier-suunnan mestareita ja realistisen ja
romanttisen suunnan välittäjiä. Hänen taiteensa on
naiivia, mutta ilmehikästä; erityisesti hän
onnistui luonteenkuvauksessa ja valon ja ilman
esityksessä. Teoksia Hampurin taidehallissa. R. toimi
myös taidekirjailijana. [A. Aubert, „R. und die
Romantik" (1909, norj. 1911).] E. R-r.
Runhultti ks. Pyöröpuu.
Runius [rü-J, J o li a n (1679-1713), ruots.
runoilija, suositfu tilapäärunojen sepittäjä,
sukkela ja iloinen laulaja, joka tavattoman kevyesti
leikki sanoin ja ajatuksin, runomitoin ja
loppusoinnuin. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin
hänen runonsa eri kokoelmana nimellä ,,Dudaim"
(1 :nen os. ,,Andelige" blommor", 2:nen os.
„Werldzlige lillior", 1714-15; 2:nen painos sekä
3:s osa ,,Sinnekryddor", 1733). 11. Kr-n.
Runkoanalyysi (ks. Analyysi), metsänh.,
puiden kasvun ja kehityksen y. m. olosuhteiden
tarkoin selville saamiseksi
niiden kehitysjakson eri
aikakausina toimitettava
analyysi, jolloin tutkittava
puunrunko katkotaan 1 m:n
pituisiin kappaleisiin tai
sahataan siitä aina 1 ni:n
välimatkalta tyvestä latvaan
kiekkoja 1. leikkeleitä, joista
rungon paksuusläpimitat sekä
poikkileikkauspinta-alat sen
eri ikävuosilta helposti ovat
mitattavissa. Laskemalla
yhteen mainittujen eri
poikkileikkauspintojen alat samalta
ikävuodelta saadaan tietää
rungon kuutiomäärä
vastaavalta ajalta. Myös puun
korkeus sen eri ikäisenä
ollessa käy tällöin helposti
selville, ja jos senlisäksi on
analyseerattu rinnan
korkeudelta (1,3 m:n päästä maasta) tehty leikkaus,
voidaan myös määrätä, millaiset rinnankorkeus-,
Evon
kruununpuistosta otettu kuusi.
Ikä 101 v., korkeus
30 m.
runko- t. järeänpuun muotoluvut puulla on tai
eri aikoina on ollut. (vrt. Muotoluku ja
Näyttäjämenettely.) O. Lth.
Runkokunta (cormus, saks. Tierstoclc), eläint.,
eläinyhdyskunta, joka on syntynyt jatkuvan
su-vuttoman lisääntymisen (jakautumisen,
silmikoi-misen) kautta yhdestä alkuperäisestä
emovksi-löstä siten, että uudet yksilöt aina jäävät
elimelliseen yhteyteen entisten kanssa.
Yksinkertaisimmassa tapauksessa eri yksilöt ovat kaikki
samanlaisia ja siksi itsenäisiä toisiinsa nähden, että
kukin yksilö kokonaisuudesta irroitettuna on
kykenevä omintakeiseen elämään» ja lisääntymiseen
(esim. lukuisat k o r a 1 1 i e 1 ä i m e t, eräät
vaippaeläimet). Toisissa tapauksissa (esim.
lukuisilla liydrozooeilla ja
sammaleläi-millä) huomataan r:n eri jäsenten kesken
alkavaa työnjakoa ja siis erilaistumista; tämän
kehittyessä pitemmälle eri yksilöt tulevat yhä
riippuvaisemmiksi kokonaisuudesta, menettävät
yhä enemmän itsenäisyyttään ja tulevat
äärimäi-sissä tapauksissa melkein samanlaiseen asemaan
kokonaisuuteen nähden kuin korkeampien
eläinten elimet. Ne eivät siis enää irroitettuina
kykene itsenäiseen elämään, mikä riippuu siitä, että
ne rakenteeltaan surkastuvat muissa suhteissa
paitsi siinä, mikä koskee niiden erikoistehtävää
kokonaisuuden palveluksessa. Tällaisista p o 1
y-m or f isistä r:ista ovat parhaana esimerk
lcinä uimapolyypit (ks. t. ja Poly m o
r-f i s m i). Paitsi edellämainituissa ryhmissä
tavataan r:iksi käsitettäviä pysyviä t, väliaikaisia
yhdyskuntia m. m. matojen joukossa, esim.
eräillä merisukamadoilla v. m.; selitetäänpä
joskus heisimatojenkin ketjut tähän kuuluviksi: pää
käsitetään tällöin emoeläimeksi, sukupuolinivelet
tästä kuroutumalla syntyneiksi tytäryksilöiksi
(vrt, Heifei madot). Myös yksisoluisten
eläinten joukossa tavataan vastaavia yhtymiä, esim.
sellaiset siima- ja ripsilikoeläimet, jotka ovat
kiinni yhteisessä kontraktiilisessa varressa;
samoin johtavat varsinaisiin r:iin sellaiset kolo
niat, joiden solut (yksilöt) jäävät toistensa
yhteyteen alkulimasäikeiden välityksellä (esim.
Vol-vox). — Kuten edellämainituista
rvhmäesimer-keistä käy selville, voivat r:t olla sekä alustaan
kiinnittyneitä että vapaina eläviä. R. nimitys
johtuu siitä, että useat (esim. monet korallieläin
r:t) voivat muistuttaa haaraista puunrunkoa,
samoinkuin monisoluisten eläinten r :ien
tyypillinen syntymätapa muistuttaa kasvin kasvua.
/. y-s.
Runkoluvun käyrät osoittavat erilaatuisella
maaperällä tai kasvupaikoilla säännöllisesti
kasvaneiden puhtaiden (samaa puulajia käsittävien)
metsiköiden puuyksilöiden lukumäärän
pinta-alayksikköä kohti metsän eri-ikäisenä ollessa.
Vaakasuoralle abskissa-akselille on merkitty metsikön
eri ikävuodet ja kohtisuoraan tätä vastaan
piirretyille ordinaatoille vastaavat puiden
luku-määräluvut. Viimemainittujen ordinaattapisteiden
kautta vapaalla kädellä piirretty käyrä osoittaa
runkolukumäärän vähenemisen metsikön iän
karttuessa. O. Lth.
Runkoparlamentti ks. Pitkä
parlamentti.
Runnari (amer. suom., < engl. ruvner oik. =
juoksija), ulkomaalaisissa satamissa liikuskeleva,
hotellien, yhtiöiden v. m. s. palkkaama henkilö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
