Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
neilla. Tulokset olivat niin hyvät, että 1912 niitä
jo oli käynnissä 4 ja ylitä monta rakenteilla
(vrt. Rauta). Kaikissa masuuneissa
jalostettiin 1912 099,800 ton. raakarautaa
(sähkömasuu-neissa 17,600 ton.). Melkein kaikki masuunit
ovat Keski-R:n rautamalmialueella. Samoilla
seuduilla ovat R:n takorautatehtaat. V. 1912
R:ssa valmistettiin 148.800 ton. keittorautaa,
107,300 ton. bessemer-metallia (menetelmä
toteutettiin käytännössä ensin Ruotsissa), 404,100 ton.
martin-metallia. V:sta 1900 R:ssa on kokeiltu
sähköteräksen valmistuksella (1912 2,034 ton.).
— Rautamalmin rinnalla muilla
mineraalituotteilla on verraten vähäinen merkitys, eikä
kotimainen tuotanto tyydytä tarvetta. V. 1912
saatiin 50,036 ton. sinkkimalmia (tärkein kaivos
Åmmeberg), 3,059 ton. vaskimalmia (Falun),
2,877 ton. lyijy- ja hopeamalmia (Sala),
31,835 ton. rikkikiisua (Falun), 360,300 ton.
kivihiiltä (ruskohiiltä Helsingborgin lähellä;
kivihiilen tuonti ulkomailta 1911 oli 4.₃ milj. ton.),
maasälpää, savea y. m. Kaikkien yllämainittujen
mineraalituotteiden (rautamalmi lukuunotettuna)
raaka-ainearvo 1912 oli 79,₈ milj. mk.
Kiviteollisuuden tuotteet on jätetty lukuunottamatta. —
Kaivoksissa ja kaivosteollisuudessa 1912
työskenteli 31,921 henkeä. — Vaikka R:n
teollisuudella onkin ollut voitettavana kivihiilen ja
osaksi raaka-aineen puute, on se kuitenkin
päässyt ihmeteltäviin tuloksiin. Siihen on
vaikuttanut maan koski- ja rautamalmirikkauden
ohella ruotsalaisten harvinainen teknillinen
kyvykkäisyys, joka selvästi ilmenee m. m. heidän
monissa keksinnöissään. Tunnetuimmista
ruotsalaisista keksijöistä mainittakoon vain John
Ericsson. L. M. Ericsson, A. ja I. Nobel, G. Dalen,
J. A. Dahlgren. G. E. Pasch, J. E. Lundström,
G. de Laval, G. F. Göransson, C. D. Ekman.
Seurauksena kivihiilen ja useiden raaka-aineiden
puutteesta R:n teollisuus on (puuteollisuutta
y. m. s. lukuunottamatta) etupäässä vähää
raaka-ainesmäärää, mutta suurta ja taitavaa työtä
vaativaa kvaliteeteollisuutta, jonka tuotteet
kykenevät kilpailussa Länsi-Euroopankin markkinoilla
puolensa pitämään. — V. 1911 R:n
teollisuuslaitosten valmistusarvo oli 2,290 milj. mk. ja koko
kaivosteollisuus lukuunotettuna 2,778 milj. mk.,
l. 500 mk. as. kohden (Suomessa vastaavat
luvut olivat 552 milj. mk. ja 172 mk.).
Tuotantoarvonsa puolesta ensimäisinä ovat
Malmöhusin (408 milj.), Gööteporin ynnä Bohusin
läänit (245 milj.) sekä Tukholman kaupunki
(240 milj. mk.). As. kohden Malmöhusin
läänissä tulee 905 mk., Tukholmassa 699 mk.,
Västernorrlands läänissä 685 mk., Gööteporin
ynnä Bohusin läänissä 638 mk. Kaupungeista
Tukholman jälkeen seuraavat Göötepori, Malmö,
Norrköping, Helsingborg, Borås, Gefle,
Landskrona ja Eskilstuna (28 milj. mk.). Suomessa vain
kolmen kaupungin teollisuuden tuotantoarvo
nousee yli 25 milj. mk. — Teollisuustyöväestöön
kuului 339.321 henkeä. — Pääteollisuusryhmäin
valmistusarvo oli : ravinto- ja
nautintoaineteollisuuden 779.₈ milj., puuteollisuuden 460 milj.,
metalli-, laiva- ja koneteollisuuden 386 milj.,
kutomateollisuuden 286 milj., masuunien v. m. s.
274 milj., kivi-, savi-y. m. s. teollisuuden 139 milj.,
nahkateollisuuden 98 milj., paperiteollisuuden
97 milj.. kaivostvön 75 milj., kemiallisen
teollisuuden 55 milj. sekä öljy-, kumi-, terva- y. m. s.
teollisuuden 53 milj. mk. —
Nautintoaineteollisuuden eri haaroista mainittakoon nopeasti
kehittynyt myllyteollisuus (valmistusarvo 152 milj. mk.:
pääpaikat Etelä-R:ssa ja Tukholmassa),
suojelustullin tukema sokeriteollisuus (raakasokeria
127.400 ton., arvoltaan 77,₃ milj. mk.,
puhdistettua sokeria arvoltaan 98 milj. mk.; useimmat
tehtaat Skånessa), viina- ja olutteollisuus
(100 milj. mk.), tupakkateollisuus (31 milj. mk.;
ollut suureksi osaksi suomalaisten käsissä:
v:sta 1915 monopoliyhtiöllä). Kutomateollisuus
on suhteellisen kehittymätöntä, eikä tyydytä
läheskään tarvetta. Päinvastoin kuin meillä on
R:ssa villateollisuus etualalla (103 milj. mk.,
Norrköping pääpesänä). puuvillateollisuuden
ollessa toisella sijalla (86 milj. mk., kaikkiaan
550.000 kehrää 1914; keskittynyt Gööteporiin
ympäristöineen). Pellava-, juutti- ja
hampputeollisuus on edellisiin verraten vähänarvoinen
(29 milj. mk.; Göötepori ympäristöineen).
Nahkateollisuutta edustavat jalkine- (47 milj.) ja
nahkuritehtaat (44 milj. mk.). öljy- ja
kumiteollisuuslaitoksista mainittakoon
kumitavaratehtaat Etelä-R:ssa (Helsingborgissa suuri) sekä
kynttilä- ja saippuateollisuus (Tukholmassa y. m.).
Puutavarateollisuuden pesäpaikat ovat Pohjois-R:n
suurten jokien suilla; tärkeimmistä
sahauskeskuksista mainittakoon Sundsvall (suuret Skönvikin.
Vivstan ja Svartvikin yhtiöt), Härnösand ja
Gefle (Korsnäsin ja Skutskärin yhtiöt, sahat
Euroopan suurimpia). Koko sahateollisuuden
valmistusarvo oli 246 milj. mk., ja kaikenlaisten
puutavarain vientiarvo 381 milj. mk.
(Yhdysvalloissa vain suurempi). Puumassa- ja
selluloosatehtaissa valmistettiin 1,₃ milj. ton.
puuvanuketta ja selluloosaa (arvoltaan 117 milj. mk.).
Paperitehtaissa, jotka melkein kaikki ovat
Keski-ja Etelä-R:ssa, valmistettiin 79 milj. mk:n
arvosta paperia. Tulitikkuteollisuus on
maailmanmainio (valmistusarvo 21 milj. mk.); keskustana
on Jönköping (ks. t.). Huonekaluteollisuus on
paljon kehittyneempää kuin meillä, samoin
kivi-ja saviteollisuus. Kiveä (etupäässä Etelä-R:sta)
vietiin ulkomaille 19 milj. mk:n arvosta ja
sementtiteollisuus (m. m. Lomman tehdas
Skånessa) on muutamassa v:ssa kehittynyt niinikään
huomattavaksi vientiteollisuudeksi. Lasiteollisuus
on keskittynyt Kronobergin lääniin.
Turveteollisuudessa R:ssa, varsinkin eteläosissa, on ehditty
pitkälle (turvepulveri veturien lämmitykseksi).
Kemiallisen teollisuuden tuotteista mainittakoon
lannoitusaineet (suuri tehdas m. m.
Helsingborgissa) ja räjähdysaineet (Nobelin perustama
Vintervikenin dynamiittitehdas on maailman
vanhin). — Mainioimmat tuloksensa ruots. tekniikka
on saavuttanut metalli- ja koneteollisuudessa.
Kehitys on mennyt niin pitkälle, että kaikenlaisia
koneita ja kojeita R:sta vietiin ulkomaille 67
milj. mk:n arvosta koko 158 milj. mk:n
arvoisesta valmistuksesta. Mainitsemista ansaitsee
varsinkin sähkökoneiden (26 milj. mk.), moottorien
(18 milj.), alusten (18 milj.), meijerikoneiden (18
milj.), polttoöljykeittiöiden („Primus" y. m.; 12
milj.), raitio- ja rautatievaunujen (11 milj.) sekä
kylvö- ja korjuukoneiden (11 milj. mk.)
valmistus. Tunnetuimmat yksityisistä tehtaista ovat:
de Lavalin perustama Separator Tukholmassa
(valmistaa vuosittain 130.000 separaattoria;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
