Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruotsin suomalaiset - Ruotsin tiedeakatemia (Kongliga svenska vetenskapsakademien)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
353
Ruotsila—Ruotsin kieli ja kirjallisuus
374
Pohjoisempana tavataan yleisesti valkoista
karja-rotua, tunturi rotua, Norrbottenin suom.
talollisen tärkein kesätoimi on rehunliankinta. Jos tarve
vaatii, ollaan heinänkorjuussa aina lumentuloon
saakka. Monet suomalaisistakin omistavat
muutaman kymmenen poroa, jotka kuitenkin
annetaan lappalaisille paimennettaviksi.
Suomalaisseutujen pohjoisosissa on erikoisen kalarikkaita
tienoita; onpa esimerkkejä että kokonainen
kyläkunta elää kalastuksella, joka muillakin seuduin
011 tärkeä elämisen apu. Metsä- ja kaivostöissä
suomalaisia on paljon. Norrbottenin
suomalaisten elinkeinoista ja oloista Ruotsin tilasto
ilmeisesti karttaa erikoistietojen antamista,
Nykyajan edistysriennot ovat jättäneet
Poli-jois-Ruotsin suomalaiset jotakuinkin
koskemattomiksi. Haaparannalla tosin on ollut
suomalaisten raittiusseura ja osuuskauppa, mutta ne ovat
lopettaneet toimintansa, — maaseudulla yhteisiä
pyrintöjä on tuskin nimeksikään. Yllykettä ei
tule ulkoapäin, eikä kernaasti suoda suomalaisia
sivistysrientoja nousevankaan: kaikki julkinen
elämä on oleva ruotsalaista. Kirjallisuutta
viljellään perin vähän: talon kirjaston muodostaa
joku hengellinen teos ja almanakka, joskus tilataan
Haaparannan lehteä ja ehkä jotakuta hengellistä
aikakauslehteä. Maanviljelyksen edistämiseksi ja
ruotsin kielen taidon kartuttamiseksi
Norrbottenin talousseura on saanut avustusta
maanviljelystä koskevain kirjain julkaisemiseksi
suomalaisin ja ruotsalaisin rinnakkaistekstein. —
Ollen kulttuurin vaikutuksista erillään suomalainen
hakee tyydytystä hengelleen uskonnollisten
kysymysten pohdinnasta. Hänen ajatustapansa
kulkee yhä vieläkin Laestadiuksen viittomaa
suuntaa, häntä ja hänen oppilaitaan mainitaan
syvimmällä kunnioituksella. Riitaisuuksia ja eri
suuntia on kuitenkin päässyt valtaan
voimakkaan johtajan puuttuessa. Valtiokirkon hoivissa
ei suomalaisen hengellinen elämä viihdy; useissa
kylissä on omat seurat, joissa Læstadiusta
luetaan ja, jos mahdollista, saarnamies esiintyy.
Mikäli nuorempi polvi, kuten varsinkin
liikepaikoissa on laita, luopuu vanhempain uskosta, se
helposti joutuu tuuliajolle. Suomalaista työväestöä
on usein moitittu huonotapaiseksi ja juoppouteen
meneväksi. — tätä pahetta ei lestadiolaisissa
tavata,
Pohjois-Ruotsin erämaita ensimäiseksi
viljelykselle valloittanut suomalaisväestö, joka
suoranaisena jatkona liittyy rajantakaiseen asutukseen
ollen rajaseudulla vilkkaassa yhteydessä tämän
kanssa, on ollut pahinna haittana kansallisesti ja
kielellisesti eheälle Ruotsille. Silleen jätettynä
suomen kieli ei näyttänyt väistyvän valtakunnan
kielen tieltä, vaan valloittavan tämän
kustannuksella lisää jalansijaa sulattamalla sekä sen
keskuudessa asuvaa ruotsalaista väestöä että
jossakussa kohden pyrkimällä työntämään kielirajaa
kauemmaksi. Oskar II :n alettua kiinnittää
huomiota Pohjois-Ruotsin kansallisuuskysymykseen
tuli ruotsin kielen taidon levittämisen
välikappaleeksi kansakoulu (ynnä pikkukoulut), jossa
opetusta alusta alkaen annettiin ruotsin kielellä ja
suomen kieleen turvauduttiin vain hätätilassa.
Tuloksena opetuksesta kansakoulussa, joka näin
muuttui tietokoulusta kielikouluksi, on, että
nuorempi polvi ymmärtää ruotsia ja kykenee sitä
käyttämään, joskin vaillinaisesti. Ruots. kansa-
koulun kintereillä seuraa ruots. rippikoulu. Kun
kansakoulu yksin ei näyttänyt taatusti vievän
perille, ryhdyttiin korkeimpain paikallisten
viranomaisten ehdotuksesta lisätoimenpiteihin. Niinpä
kesäksi 1915 myönnettiin toistamiseen 6,000
kruunun määräraha suomalaisten lasten lähettämistä
varten etelämpään ruots. perheisiin enintään 3
kuukauden ajaksi, toimenpide, joka ei ole saanut
kaikkialla lasten vanhempain puolelta suopeata
vastaanottoa, Ruotsalaistuttamistyön palvelukseen
on myös otettu 1902-03 vallinneen nälänhädän
ja työnpuutteen lievittämiseksi alkuaan
perustetut työtuvat, joiden tarkoitukseksi asetettiin
taitavan ruots. ja ruotsinmielisen rahvaan
luominen. V. 1914 oli kaikkiaan n. 650 lasta ollut
näissä valtion avustusta nauttivissa työtuvissa
hoidettavana. Luku-v. 1912-13 oli niissä 189 suom.
lasta, joista 83 sanotaan edistyneen ruotsin kie
Ien taidossa. Vielä on koettu huolehtia ruots.
kyläkurssien toimeenpanemisesta, kiertävien
kirjastojen perustamisesta ja ruots. sanomalehtien
,ja aikakauskirjain levittämisestä. V. 1899
perustettiin Matarenkiin kansanopisto avaamaan
suomalaisseutuja ruots. sivistykselle ja hävittämään
kielimuuria. Ja Haaparannan seminaari, jossa
alkuaan suomi oli opetuskielenä (lienee tätä
nykyä oppiaineistakin pois suljettu), on
saanut erikoistehtäväkseen valmistaa
suomalaisseutujen nuorisosta tarmokkaita ruots. sivistyksen ja
ruotsin kielen levittäjiä. Pohjois-Ruotsin
suomalaisten opetuksen edistämiseksi on v:ksi 1915
anottu kaikkiaan 46.141 : 70 kruunua. — Yleinen
käsitys lienee Ruotsissa se, että Pohjois-Ruotsin
kansallisuuskysymys nyt jo 011 voittanut
suurimmat vaikeudet. Miten tärkeänä sitä pidetään,
todistaa vielä se. että ruotsalais-kansallisten ja
strategisten näkökohtain joutuessa Tornion joki
laakson ratakysymyksessä vastakkain edelliset
voittivat : väestön ruotsalaistuttaminen oli
sittenkin tärkeämpi kuin strategia. — Suomalaiset
suhtautuvat enimmäkseen passiivisesti
ruotsalais-tuttamispyrintöihin. Monestakin syystä: 1) Kansa
ei ole niin valveutunutta, että käsittäisi oman
kielen ja kansallisuuden merkitystä, ja
ulkoapäin se ei saa vaikutelmia. Onpa ainoa
suomenkielinen lehti, Haaparannan lehti,
ruotsalaistuttamistyön palveluksessa. 2) Opettajien, pappien
ja muiden virkamiesten painostus kieliasiassa on
tuntuva, ja suomalaisissa on koetettu synnyttää
käsitys, että kaikki ruotsalainen on kulttuuria,
ylemmyyttä. Siksi moni vanhempi ylpeilee lap
sensa ruotsin kielen taidosta. Saattaa kuitenkin
syvemmällä piillä tieto omasta arvosta ja joskus
voi pulpahtaa pureva sana ruotsalaisesta herrasta.
3) On uskoteltu suomalaisille venäläis vaaraa
uhkaavammaksi, jos he pysyvät puhtaina
suomalaisina. 4) Ruotsin kielen taito tuottaa ilmeisesti
käytännöllistä hyötyä: suomalainen 011 tuntenut
itsensä kielensä takia eristetyksi lapsipuolen
asemaan, ks. myös Ruija ja
Skandinaavi a n metsäsuomalaiset. M. A.
Ruotsin tiedeakatemia (Kongliga svenska
vetenskapsakademien) perustettiin 1739 m. m.
J. Alströmerin ja K. v. Linnén aloitteesta mate
maattisten ja luonnontieteellisten tieteiden
edistämiseksi. Nykyään voimassa olevien, 1850 vah
vistettujen sääntöjen mukaan akatemian
tarkoituksena on ,,edistää tieteitä, seurata niiden kehi
tystä sekä julkaisujen kautta levittää niiden
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
