Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ruuhka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
401
vesikulkuneuvo, jonka sisus kivikaudella (vielä
tuonnoin muutamien luonnonkansojen
keskuudessa) koverrettiin tulella ja kivikirveellä.
Viimeisellä valmistusasteella levitetään valmiiksi
muodosteltu puu tulella paahtamalla tai kuumaa
vettä käyttämällä, jotta se paremmin pysyisi
pystyssä (sellaisia r:ia vielä ostjaakeilla,
voguleilla, syrjääneillä y. m.). Ruuhesta muodostetaan
vene ompelemalla siilien laitalautoja lisäksi,
jolloin varsinainen ruuhiosa vähitellen supistuu
emäpuuksi, ks. Vene. U. T. S.
Ruuhka, lautattavien puiden säännötön
kasautuminen uittoväylään, niin että puiden kulku es-
Ruuhka.
tyy. R. purkaantuu tavallisesti, kun ensimäisen
esteen aikaansaanut puu hakataan poikki tai
muulla tavoin poistetaan; r. voidaan usein myös
saada liikkeelle kohottamalla vettä väylässä.
O. Lth.
Ruukin pitäjä ^Ruotsinpyhtää (ks. t.).
Ruukki (ruots. brulc). 1. Tehdas, eritoten
rautatehdas. — 2. Muurilaasti, ks. Laasti.
Ruukki. 1. Rautatieasema (V 1.)
Seinäjoen-Oulun rataosalla, Paavolan pitäjässä, Lapin ja
Limingan asemien välillä, 287 km Seinäjoelta,
48 km Ouluun; etäisyys Helsingistä 706 km. —
2. Maatila, saha, tiilitehdas, kalja- ja
virvoitusjuomatehdas (omistaa L. Pentzin); R:ii
höyrysaha (omistaa Raahen puutavara-o.-y.) R:n
aseman läheisyydessä. L. K-nen.
Ruukku (ruots. krulca) ks. S a v i t e o 1 1
i-s u u s.
Ruuma, lastiruuma (ruots. lastrum), aluksen
kannen alla oleva ontto tila, jossa lastia
säilytetään. F. W. L.
Ruumenet, viljaa puitaessa muodostuvat oljen
ja tähkäin sirpaleet, akanat y. m. pienet ja ohuet
puintijätteet. Käytetään silpun 1. appeen
sekoituksina karjan ja hevosten ruokinnassa. U. B.
Ruumiinavaus, kuolleen ruumiin
lääkeopilli-nen tarkastus ja tutkimus kuolemansyyn tai
muun kysymyksenalaisessa henkilössä, hänen
eläessään, havaitun sairaloisen tilan
selvillesaami-seksi, mikäli sillä saattaa olla merkitystä lääket.
tutkimukselle. Toiselta puolen voi olla kysymys
vain »luonnollisen", tautien aiheuttaman
kuoleman syiden toteamisesta, jolloin r:n avulla
pyritään varmentamaan käsitystä, mikä lääkäreillä
on ollut vainajan taudista. Tässä suhteessa
käytännöllisellä lääketieteellä on ollut erittäin
paljon opittavaa r:ien antamista tuloksista. Toiselta
puolen r. on otettu oikeuslääketieteen (ks. t.)
palvelukseen, missä sen tehtävänä on saattaa
ilmi kuolemansyy, milloin arvellaan jonkin
rikoksen tapahtuneen ja oikeudenkäyntiä varten
402
tarvitaan asiantuntevan lääkärin lausunto. Niinpä
lääkärin tutkittavaksi saattaa tulla, onko esim.
jokin järvestä löydetty kuollut ihminen
todellakin hukkunut, vai onko hän mahdollisesti
ollut kuollut jo ennen veteen joutumistaan; onko
hirtettynä tavattu itse hirttäytynyt vai onko
henki ollut poissa jo ennenkuin ruumis joutui
hirteen; onko kuolleena tavattu sikiö syntynyt
elollisena vai elottomana, tai onko sitä miten
muuten väkivaltaisesti pidelty; onko jossakin
tapauksessa kuolema aiheutunut jostakin myrkystä ja
mistä j. n. e. Muutamia myrkkyjä, varsinkin
epäorgaanisia, niinkuin esim. arsenikkia,
voidaan vielä monien vuosien jälkeen todeta
esiiu-kaivetussa ruumiissa; orgaaniset myrkyt,
morfiini, strykniini, sinihappo y. m., hajoavat
jonkun ajan kuluttua tuntemattomiin, vaikeuttaen
usein kuoleman todellisen syyn selvillesaamista.
M. 0-B.
Ruumiin karkaiseminen. Ihmisen terveys
riippuu suuresti ihon verisuonien
toimintakyvystä. Monet taudit ovat n. s.
vilustumistauteja, jotka aiheutuvat siitä, että iho ei kykene
vastustamaan kylmän haitallista vaikutusta ja
ehkäisemään ruumiin tai jonkun sen osan
kylmettymistä. Toinen, hemmoteltu, ihminen on
yien herkkä tällaisista vaikutuksista kärsimään;
toinen taas, karaistu, torjuu suuremmalla
menestyksellä niistä terveydelle koituvat vaarat.
Ruumiin karkaisemisella on niinmuodoin suuri
merkitys terveyden säilyttämisessä ja
vahvistamisessa. Pääasiallisina karkaisukeinoina esiintyy
kylmän veden ja raittiin ulkoilman
tarkoituksenmukainen käyttäminen. Kesäiseen aikaan on
eduksi käydä joka päivä uimassa. Raitis ja
vilpoinen vesi virkistää ihon hermostoa kehittäen
terveydelle otollista joustavuutta ihon
verisuonissa, niin että ne tarpeen vaatimusten mukaan
toimivat täsmällisesti. Sääntönä olkoon, että
uidaan kerta päivässä; kovin helteisinä
päivinä uitakoon kahdesti, korkeintaan kolmasti.
Veden ollessa kylmänpuoleista se tietenkin
tuntuu ensin kylmältä pintaamme, jonka verisuonet,
s. o. niitten seinissä olevat pienet lihassäikeet
y. m. ihossa olevat hienot lihassäikeet,
supistuvat; iho kalpenee ja nousee n. s. »kananlihalle".
Kotvan kuluttua seuraa tätä tilaa samojen
lihas-säikeitten höltyminen, verisuonet laajenevat, iho
punoittuu lisääntyneestä verekkyydestä ja
läm-pimäntunne herää pinnassamme. Tämä tila.
joka on merkkinä siitä, että vesi on tehnyt
terveyttä edistävän vaikutuksensa, saattaa
olosuhteitten mukaan kestää pitemmän tai lyhyemmän
ajan. Mutta jos vedessä viivytään liian kauan,
niin verisuonet supistuvat uudelleen eivätkä
enää jaksa laajeta; iho käy kalpeaksi ja
viluiseksi, huulet sinertäviksi, ja väristys tapaa.
Silloin on uinnin tai kylvyn terveellinen vaikutus
mennyttä, jopa pahemminkin: se on muuttunut
epäterveelliseksi, ja seurauksena on milloin mikin
vilustumistauti. Uintia tai kylmää kylpyä yleensä
ei siis pidä koskaan pitkittää niin kauan, että
jo kadonnut kylmäntunne palaa uudelleen. Sopiva
uintiaika riippuu tietenkin paljon veden
lämmöstä sekä myöskin tottumuksesta, s. o. siitä,
kuinka karaistu kukin on. Kylmempinä
vuodenaikoina on uintitilaisuuden puutteessa hyvä
karkaista ruumistaan muulla tavoin kylmällä
vedellä. Tähän tarkoitukseen soveltuvat lyhyet
Ruuhka—Ruumiin karkaiseminen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
