Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sade ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
533
vässä. Jos otetaan eri kuukaudet huomioon, niin
selviää, että heinäkuun kosteussadon keskimäärä
päivää kohti on sama kuin elokuun, nimittäin
5 mm, mutta suurempi kuin minkään muun
kuukauden. Suurimmat tunnetut vuotui s-s a d
e-m iiii r ii t ovat Suomessa hieman 1,000 mm:iä
pienemmät, nimittäin: 988 mm Lohjalla 1903,
987 mm Loviisassa 1904, 970 mm Orimattilassa
1866. Suurin kuukausisumma on tav. n. 150 mm.
Poikkeuksellisia ovat 200 mm:iä lähentelevät
kuukausisummat, kuten esim. 186 mm
Kiskossa lieinäk. 1862, 187 mm Sulkavalla elok.
1904, 198 mm Loviisassa elok. 1904. Runsaimmat
tunnetut vuorokausi-s a d e m ä ä r ä t
mitattiin Mäntyharjulla heinäk. 15 p. 1906, jolloin
satoi 93 mm ja Kajaanissa heinäk. 28 p. 1905,
jolloin havaittiin 95 mm. (P a s s a d i- ja
Monsuunisateet vrt. Passadituulet ja
M o n s u u n i). U. S:n.
Sade [sad], Donatien Alphonse
Francois de (1740-1814), kreivi, ransk. kirjailija
ja erotomaani, jonka nimestä sana sadismi (ks. t.)
on johtunut. S. tuomittiin siveellisyysrikoksista
ja. myrkyn valmistamisesta, kuoli
mielisairaalassa. Hänen sepittämiään ovat m. m. „Justine
ou les malheurs de la vertu", »Juliette ou les
prospérités du vice", ,,Les crimes de l’amour".
H. Kr-n.
Sadejoki (väärin Sääjoki, paikkakunnan
murteessa Saaejoki, kartoilla Saijan joki), Vuokseen
Kiviniemen kosken yläpuolella etelästä päin
laskeva pikkujoki, jonka yläjuoksua myöten
Suomen ja Venäjän välinen raja kulkee kappaleen
matkaa ja joka alempana pitkin pituuttaan on
pitäjien rajana siten, että Kivennapa ja
Valkjärvi jäävät joen länsi-, Rautu ja Sakkola sen
itäpuolelle. Jo Pähkinäsaaren rauhassa 1323 S.
(„ampnis Zav", ven. Saja reka) määrättiin
pitkin pituuttaan Ruotsin ja Venäjän väliseksi
rajajoeksi. A. Es.
Sademetsä ks. M e t s ä.
Sademittari, hyëtometri, p 1 u v i
o-metri, ombrometri 1. u dome tri,
kosteussadon, etenkin vesi- ja lumisateen
paljouden mittaamiseksi käytetty, silinterinmuotoinen,
yläpäästään avonainen astia. ks.
Ilmatieteelliset k o j e e t ja S a d e. U. 8:n.
Sademäärä ks. Sade.
Sadepilvi 1. n i m b u s ks. Pilvet.
Sadesuoja. Kun vuorijonoa vastaan puhaltaa
kostea tuuli ja ilma kohoaa ylös vuoren
tuulenpuolista rinnettä myöten, niin syntyy tällä
puolella sadetta. Vuoren vastaisella puolella, missä
ilma laskee alaspäin, sataa vähemmän ja sen
puolen sanotaan sentähden olevan s:ssa. vrt.. Sade.
77. S:n.
Sadetuuliruusu ks. Tuuliruus u.
Sadeviivat, kostealla säällä taivasta kohti
suunnatussa spektroskoopissa C ja D viivojen
yälissä näkyvät, sadetta ennustavat juovat.
Sadi ks. S a a d i.
Sadin ks. Metsästys, palsta 425.
Sadismi, ransk. romaaninkirjoittajan d e
S a d e n mukaan nimensä saanut
seksuaali-patologinen mielihalu, jonka tyydyttämiseksi
rakastaja koettaa kiusata ja kiduttaa
rakastettuansa. ks. Sukupuolipsykologia.
Sadowa ks. Königgrätz.
Sadukealaiset 1. saddukealaiset, evan-
269
keliumeissa farisealaisten rinnalla usein mainittu
juutalainen puolue, johtaa, samoin kuin
fari-sealaispuoluekin, jolle se monissa tärkeissä
kysymyksissä oli jyrkästi vastainen, alkujuurensa
Babylonin vankeuden ajoilta saakka, vaikka he
vasta makkabealaisajalla muodostuivat
varsinaisiksi puolueiksi. Saddukealaiset olivat
ylimystö-puolue, kun taas farisealaisten kantajoukon
muodostivat kirjanoppineet. M. m. kuuluivat
ylimmäispapilliset suvut yleensä saddukealaisia.
Kansallisilta ja uskonnollisilta mielipiteiltään he olivat
vapaamielisempiä kuin farisealaiset, menivätpä
toisinaan varsin pitkällekin muukalaisten
aatteiden ja tapojeu noudattamisessa. V:aan T:iinkin
nähden he asettuivat vapaammalle kannalle ja
varsinkin jyrkästi hylkäsivät n. s. »vanhinten
säännöt". — Nimi »saddukealaiset" johtuu
todennäköisesti Davidin ja Salomonin aikuisesta
ylimmäisestä papista Saddukista (1. S a d o k ista
1 Kun. 235, Mat. li4), jonka jälkeläisiä
myöhemminkin useita oli ylimmäisinä pappeina, joten
tämä nimitys siis merkitsisi nimenomaan
ylimmäispapillista puoluetta. A. F. P.
Sæculum [së-] (lat.), vuosisata.
Sælan [selä’n], Anders T li i o d o 1 f (s. 1834),
suom. psykiaatteri ja kasvitieteilijä. Yliopp.
1856, lääket, lis. 1865, lääket. toht. 1865, sai
professorin arvon 1877. Oli v:sta 1865
Lapinlahden keskuslaitoksen alilääkärinä ja 1868-1904
saman laitoksen ylilääkärinä. S. oli pitkän aikaa
maamme ainoa psykiaatteri ja hänen
kokemustaan ja kykyään käytettiin monenlaisiin
mielisairaanhoitoa koskeviin tehtäviin. Hän oli
jäsenenä 1873 asetetussa komiteassa, jonka tehtävänä
oli laatia ehdotus mielisairaanhoidon
järjestämiseksi maassamme, ja puheenjohtajana v:nl881
komiteassa, joka valmisti ehdotuksen
mielisairaiden hoitoa koskevaksi asetukseksi. Sitä paitsi
hän on ollut mukana uudempia valtion
mielisairaaloita perustettaessa. Hänen aikanaan (1893)
ruvettiin myös antamaan säännöllistä opetusta
lääket. kandidaateille heidän palvellessaan
Lapinlahden sairaalassa. — Paitsi väitöskirjaansa
tohtorin arvoa varten: ,,0m själfmordet i Finland
i statistikt och rättsmedicinskt hänseende" (1864)
hän on julkaissut sekä kotimaisissa että
ulkomaisissa aikakauslehdissä useita kliinillistä ja
forensista psykiatriaa sekä mielisairaanhoitoa
käsitteleviä kirjoituksia. S. oli yksi kunniapresi
denteistä 8:nnen kansainvälisen lääketiet,
kongressin (1884) psykiatriaa ja neurologiaa
edustavassa osastossa. Kasvitieteilijänä S. kuuluu jo
nuoruudestaan maamme huomatuimpiin ja on
tullut tunnetuksi, paitsi innokkaana keräilijänä,
kasvintunti jana ja museomiehenä. S. oli yliopiston
kasvitieteellisen museon amanuenssina 1859-66.
Julkaisi yhdessä W. Nylanderin kanssa 1859
tärkeän luettelon »Herbarium musei fennici". P.
oli myöskin yksi samannimisen luettelon
tekijöistä 1889 (ks. Herbarium). Lönnrotin
julkaistessa 1860 ensimäisen ..Suomen kasviston"
S. oli hänen kasvitieteellinen avustajansa. Vielä
vanhoilla päivillään S. on innokas floristi.
E. Th-n. é K. L.
Safarlk [-rzik], Pavel Josef (1795-1861),
kuuluisa tsek. slavisti, syntyisin
slovaakkilai-sista vanhemmista Pohjois-Unkarissa, opiskeli
ensin Késmårkin lyseossa Unkarissa ja sittemmin
Jenan yliopistossa, tuli 1819 serbialaisen kyni-
Saint-Servan—Saint-Simonismi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
