Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saippua ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
533
Saint-Servan—Saint-Simonismi
538
teissä. Rautaoksidi muodostaa seokseen
punaisia juovia. Tämä s. sisältää kaikki lisätyt
suolat ja vielä lipeätä, joka ei ole kulunut
saippu-oittamiseen. Jos suolaa ja lipeätä on liiaksi,
tulee s. hauraaksi ja pinnaltaan jauhoiseksi, jos
niitä on vähän, tulee juovitus rumannäföistä.
Useammalla käsittelyllä keittäen saatuihin
siiliin käytetään raaka-aineeksi talia sekä
rasva-öljyjä, mutta ei juuri ollenkaan kookosöl jyä.
Keitettäessä on vähitellen lisättävä lipeäliuos aina
pidettävä hyvin mietona. Kiehuva s.-liuos on näin
ollen laimea ja vaahtoaa voimakkaasti. Kun
saippu-oituminen on täydellinen, suolataan s.-liuos
lisäämällä hienoa keittosuolaa, jolloin s.
kerään-tj^y pinnalle hienoina hiutaleina. Liuos lasketaan
pois, seos keitetään lipeässä. S. tiivistyy, ja näin
saadaan vaahdoton, tiivis, sileä s.-massa.
Lipeä-liuos erotetaan ja s. liuotetaan vähäiseen
määrään kiehuvaa vettä. Liuoksen seistvä noin
vuorokauden kokoontuu s.-massa kahtena kerroksena
pinnalle. Alakerros n. s. liima sisältää
ainoastaan vähän s:aa, kaiken suolan ja lipeän.
Yläkerros on miltei puhdasta s:aa, jota käytetään m. m.
perus-s:na hienoja s:ita valmistettaessa.
Jotenkin tähän tapaan valmistetaan n. s. M a r s e i
1-1 e n 1. s i 1 k k i-s. puu-, puuvillansiemen- tai
maapähkinäöljystä. Alakerroksesta valmistetaan
n. s. liima-s:aa, joka helposti sitoo suuren
määrän muita aineita kuten vettä, suoloja y. m.
tulematta pehmeäksi. Vielä lisätään tähän soodaa,
vesilasia, booraksia, talkkia y. m. arvottomia
aineita ja näin saadaan, jotenkin kovia
täytettyjä s:ita, joita käytetään halvempina
toaletti-s :ina.
Valmiista perusseoksesta valmistetaan hienoja
t o a 1 e 11 i-s:ita siten, että seos höylätään
lastuiksi, jotka
kuivataan. Väriaineet,
hajuaineet, ja
lääke-siitä valmistettaessa erilaiset
lääkeaineet sekoitetaan kylmältään n.
s.
pileerauskoneis-sa, joissa seos
kulkee useita kertoja
valssien välitse
sekoittuen yhtenäiseksi. Tästä s.-seos
sitten siirtyy p
e-1 o t e u s e niiniseen
koneeseen, joka
pusertaa sen pyörivän, pitkän, yhä ohenevan ruuvin
avulla tangoksi. Nykyään käytetään tähän
tarkoitukseen konetta, johon perusseos voidaan panna
sulana suorastaan
ja jossa
sekoittaminen, kuivaaminen ja
puristaminen on suoritettu
noin tunnin
kuluessa. Muutamia
n. s.
transparentti* 1.
läpinäkyviä s:ita
valmistetaan liuottamalla s. väkevään
alkoholiin, joka sitten tislataan pois ja jäljelle
jää hyytelömäiuen s.-massa. jonka annetaan hi-
Pileerauskone.
<m
Peloteusekone.
ta asti kovettua. Tavallisesti lisätään siihen vielä
glyseriiniä.
Lääke-s:t keksi Unna 1886. Sellaisia on
käytännössä m. m. s a 1 i s y 1 i-, terva-,
käril o 1 i-, b o r a k s i-, rikki-, t a n n i i n i-, i
k-t y o 1 i-, 1 y s o 1 i- y. m. saippuoita. Niitä
käytetään erilaisissa ihotaudeissa. Suomen
farmakopean valkoinen s., sapo a 1 b u s, on
oliiviöljystä tehty kova natrium-s., joka kuivattuna
100° :n lämmössä saa menettää vettä enintään
30 <fc painostaan. Pehmeä s. 1. kai i-s. ks.
Suopa. Kivennäis- 1. s i 1 i k a a 11 i-s :aa
saadaan, kun tavalliseen s:aan lisätään
natron-vesilasia. Sitä käytetään menestyksellä kovassa
vedessä pestäessä. — Hartsi-s:ita
valmistettaessa korvataan osa rasvaöljyjä hartsilla, vrt.
H a r t s i 1 i i m a. Hartsin lisäys enentää
vaali-toamiskykyä, mutta ei juuri paranna s:n
laatua.
Nykyään kun rasvahapot usein ovat*
halvempia kuin itse rasvat, on näistä alettu
valmistaa s:aa neutralisoimalla ne soodalla.
Muodostuva .hiilidioksidi poistetaan kuuman seokseen
johdetun vesihöyryn avulla ja s.-seoksen
jatkuva käsittely on edellä esitetyn tapainen.
Eräs tapa valmistaa tavallista s:aa
kalkki-saippuasta on n. s. Krebitzin menetelmä.
Rasva ja tarpeellinen määrä kalkkimaitoa
sekoitetaan, lämmitetään n. 100° :seen ja annetaan
seistä n. 10 tuntia, jolloin muodostuu veteen
liukenematonta k a 1 k k i-s :aa. Tämä pestään
glyseriinistä, ja muutetaan sitten natron- 1.
tavalliseksi s:ksi keittämällä sitä sooda- ja
keittosuolaliuoksessa. Tässä muodostuu vielä
kalsiumkarbonaattia, joka erotetaan. Näin
valmistettua s :aa käytetään paljon pileerattuja s:ita
valmistettaessa.
Tavallinen s. liukenee helposti veteen. Sen
puhdistava vaikutus on osaksi mekaaninen osaksi
kemiallinen. Vesiliuoksessa on s. osaksi
hajaantunut, hydrolysoitunut rasvahapoksi ja
alkaliksi, joka tekee veden emäksiseksi, lipeäksi.
Lipeä neutralisoi ihon erittämät happamet
ainekset ja emulgeeraa rasvamaiset irroittaen ne siitä.
Hangattaessa muodostuva vaahto kietoo itseensä
irtautuneen lian estäen sen uudelleen ihoon
tarttumasta. S :n hyvyys riippuukin sen
vaahtoavai-suudesta. S. menettää vaahtoamiskykynsä kovassa,
kalkinpitoisessa vedessä, koska se silloin muuttuu
veteen liukenemattomaksi kalkki-s:ksi (veden
kovuudesta ks. Vesi). — S:n arvoa tutkittaessa
on määräävänä rasvahappojen paljous.
Suolahappoa lisättäessä erkanevat nämä s.-liuoksen
pi mialle. Sitä paitsi määrätään vielä
veden-pitoisuus, alkalien määrä ja veteënliukenematon
osa.
S:n valmistus oli jo 9:nnellä vuosis. suuri
erittäin Marseillessa ja 15:nnellä vuosis.
Venetsiassa. Sittemmin taas ensinmainittu vei voiton.
Nykyään valmistetaaan s:aa kaikissa maissa
suuret määrät. Enentyvä s:n käytäntö on
kohoavan sivistyksen varma merkki. V. 1902
oli Suomessa 8 saippuatehdasta. Tuotannon
arvo oli 1,529,100 mk. Sam. v. tuotiin
ulkomailta s :aa n. 330.000 mk:n arvosta. V. 1912
oli meillä 12 tehdasta, joiden tuotanto oli lähes
3 milj. mk:n arvoinen. Ulkomailta tuotiin
sitäpaitsi n. 373,000 mk. arvosta etupäässä
hienompia parfymi-s :oita. S. £>.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
