Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
561
Saksa
573
Etelä-S:ssa. Kotiteollisuusseuduista. ja niiden
tuotteista mainittakoon Riesengebirgen.
Eulenge-birgen ja Lausitzin vuoriston kankaat,
Erzgebir-gen leikkikalut, Plauenin ompele- ja
pukutuot-teet, Thiiringenin liienotae-, metalli-, kori- ja
leikkikaluteokset, Harzin kankaat,
Thüringerwal-din ja Rhönin leikkikalut ja puuteokset
(keskustana maailmankuulu Sonneberg), Spessartin
puku-tuotteet, Schwarzwaldin kellot, puuvilla- ja
silkkikankaat, Vogeesien „Markirchin tavarat",
Lothringenin lielmiompelukset y. m. —
Tehdasteollisuuden maant. leveneminen riippuu
pääasiallisesti käyttövoiman (kivihiilen tai koskien)
sekä raaka-aineiden saannista, hyvistä
liikenne-suhteista, taajasta, kulutuskykyisestä väestöstä.
Ehdot täyttää paraiten Keski-S :n mineraalirikas
vuoristo, mutta myöskin Pohjois-S:n meri- ja
suuret sisämaankaupungit sekä Etelä-S:n
liikenne- ja asutuskeskukset ja koskiseudut ovat
muodostuneet suurenmoisen teollisuuden pesäpaikoiksi.
S:n virallinen tilasto ei ilmoita kaikkien eri
teol-lisuushaarojen valmistusarvoa, mutta niiden
suhteellinen merkitys (lukuunottamatta muutamia
poikkeuksia, esim. kem. teollisuutta) käy ilmi
niiden työväestön lukumäärästä.
Ammattitarkas-tuksen alaisissa teollisuuslaitoksissa ja
kaivoksissa oli 1912 työssä 7,271,725 henkeä
(kaivoksissa ja metallurgisissa teollisuuslaitoksissa
1,184,255 henkeä). Näistä 1,130,740 työskenteli
konepajoissa y. m. s., 947,325 kutomoissa ja
keh-räämöissä, 694,320 ravinto- ja
nautintoaineteh-l.aissa, 662,980 kivi-, savi-, lasi- y. m. tehtaissa,
661.974 rauta- ja metallitehtaissa, 451,742
sahoissa, puuteollisuuslaitoksissa y. m. s., 423,569
vaatetusteollisuudessa, 296.299
rakennusteollisuudessa, 197,326 graafillisessa teollisuudessa.
195,685 paperiteollisuudessa, 168,252 kem.
teollisuudessa, 116,603 nahkateollisuudessa. — Rauta-,
metalli- ja koneteollisuuden eri haaroista
mainittakoon rauta- ja teräsvalimot (tuotantoarvo 1912
853 milj. mk.), keittorautatehtaat (31 milj. mk.),
valantarauta- ja valantateräslaitokset (1.796 milj.
mk.) ja valssilaitokset (kiskoja, rauta- ja
teräslevyjä, rautalankaa, rautatievaununpyöriä, putkia
V. m.; 2,189 milj. mk.), monet alallaan
maailman ensimäisiä, useimmat sijaiten aikaisemmin
mainituilla rauta- ja kivihiilialueilla
Reinin-maakunnassa, Westfalenissa, Elsass-Lothringenissa,
Sleesiassa y. m. Laajemmalle alalle ovat levinneet
konepajat (höyrykoneita, kutomo-, kehruu-,
sokeri-, olut- y. m. m. tehtaiden koneita,
ompelukoneita, polkupyöriä, automobiileja, moottoreita,
vetureita, vaunuja y. m.), joita on etenkin
Berliinissä, Duisburgissa, Dortmundissa.
Düsseldor-fissa. Chemnitzissä, Magdeburgissa, Haliessa,
Leipzigissä, Dresdenissä, Kölnissä, Mannheimissa,
Krefeldissä, Braunsehweigissä y. m. Erikoista
huomiota ansaitsevat kivääri- ja tykkiteollisuus
(hallituksen asetehtaat Spandaussa, Kruppin
tykkitehtaat Essenissä ja Ehrliardtin
Düsseldor-fissa), laivateollisuus („Vulkan" Stettinissä,
..Germania" Kielissä, jossa myös hallituksen
sota-laivaveistämöt, Schichau Danzigissa, Blohm &
Voss Hampurissa, ,.Rickmers Reismühlen"
Bremerhavenissa y. m., joiden uutisrakennukset 1912
olivat 114 yli 100 rek.-ton. vetoista höyryalusta,
yhteensä 343,516 rek.-ton. brutto, enemmän vain
Englannissa, sekä 69 yli 50 rek.-ton. vetoista
purjealusta, yhteensä 9.582 rek.-ton. brutto),
sähköteknillinen teollisuus (Siemens & Halske,
,,A. E. G." y. m.) ja tiet. tarkkuuskojeitten
valmistus (Berliinissä. Jenassa, Göttingenissä,
Hampurissa, Leipzigissä y. m.). Vielä mainittakoon
rautatavarateollisuus (hienotakeita Solingenissa.
työaseita Remscheidissä, neuloja Iserlohnissa,
Aachenissa, Chemnitzissä, läkkipeltiteoksia ja
leikkikaluja Saksissa), jalometalliteollisuus
(Ha-naussa, Schwäbisch-Gmündissä ja Pforzheimissä)..
kelloteollisuus (paitsi Sclnvarzwaldissa, jossa st
on taantumassa, Saksissa ja Sleesiassa) ja soitto
koneteollisuus (Berliinissä, Leipzigissä, Dresde
nissä, Kölnissä, Düsseldorfissa, Stuttgartissa, Ge
rassa, Kasselissa y. m.). — Kivi-, savi- ja
lasiteollisuuden monista haaroista ovat
mainittavim-mat sementti- (Westfalenissa, Hannoverissa,
Sleesiassa, Hampurissa, Stettinissä y. m.),
posliini-(Meissenissä, Charlottenburg-Berliinissä,
Thiirin-genissä y. m.) ja lasitehtaat (Brandenburgissa.
Sleesiassa, Saksissa, Baierissa), optillisten kojei
den työpajat (Berliinissä. Rathenowissa, Dresde
nissä y. m.). — Voittamaton on S:n kemiallinen
teollisuus; sen kehityksestä näkee parhaiten
saksalaisten kyvyn mitä läheisimmin yhdistää
tieteellinen ja käytännöllinen työskentely. Sen
korkea taso ilmenee jo siitä, että suurteollisuusmaat
Englanti ja Yhdysvallat ovat S:n kem.
teollisuuden suurimpia ostajia. Eri haaroja ovat
väriteol-lisuus (mineraalivärejä Kölnissä, Miilheimissä,
Düsseldorfissa, Höchstissä, Koblenzissa,
Maini-heimissä; tervavärejä n. s. aniliini- ja
alitsariiui-värejä Ludwigshafenissa, jossa oleva „Badische
Anilin- und Sodafabrik" on alallaan maailman
suurin ja jossa myös valmistetaan synteettistä
indigoa, Frankfurt a. M:ssa, Höchstissä, Berliinissä
y. m.; lyijykyniä ja värikyniä Nürnbergissä, jossa
m. m. Faberin tehtaat, Münchenissä,
Geroldsgrü-■ nissä y. m.), kem. ja farmaseuttisten
preparaattien (seerumien y. m. lääkkeiden,
valokuvaus-ainesten, hajuvesien v. m.) valmistus (Berliinissä,
Dresdenissä, Leipzigissä. Hannoverissa. Kölnissä,
Darmstadtissa y. m.), räjähdysaineteollisuus
(valtion tehtaat Spandaussa, Ingolstadtissa,
Ha-naussa ja Friedrichsortissa Kielin luona), kem.
massatavarani (rikkihapon, soodan, kalisuolojen
y. m.) valmistus, tulitikku-, lannoitusaine- ja
saippuateollisuus. — Tuotantoarvonsa puolesta
kutomateollisuus on ensimäisellä sijalla; sen
haaroista puuvillateollisuudella on päämerkitys. V.
1914 S:n puuvillakehräämöissä pyöri 11.4 milj.
kehrää (Englannissa ja Yhdysvalloissa enemmän).
Tärkeimmät puuvillateollisuusalueet ovat: reini
läis-westfalenilainen (keskuksina Köln, Duisburg.
Elberfeld-Barmen, München-Gladbach), elsassilais
badenilainen (Mülhausen, Colmar),
lounais-baieri-lainen ja württembergiläinen (Augsburg,
Kemp-ten, Göppingen),
pohjoisbaierilais-saksilais-tliii-ringeniläinen (Hof, Plauen, Chemnitz, Zwickau,
Mühlhausen. Apolda). — Villateollisuutta
liarjoi-tetaan etenkin Reinin-maakunnassa, Saksissa,
Tliüringenissä, Württembergissä.
Lounais-Baie-rissa ja Elsassissa sekä erikoisesti
veranvalmis-tusta Brandenburgissa ja Ala-Sleesiassa.
Pellava-teollisuus työskentelee melkein yksinomaan vain
kotimaisia markkinoita varten (tehtaita etenkin
Sleesiassa, Lausitzissa, Westfalenissa, jossa
Bie-lefeld mainittava), samoinkuin nuori juuttiteolli
suus. Hampputeollisuus (purjekangasta, touveja)
on keskittynyt merikaupunkeihin. Silkkiteolli-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
