Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saksa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
561
Saksa
579
S:n valtioiden rahat poistettiin liikkeestä 1875
v: n loppuun mennessä, lukuunottamatta 1
taale-rin rahaa, joka vieläkin on laillisena
maksuvälineenä. Rahayksikkönä on Mark (virallinen
lyhennys M) = 100/279 g hienoa kultaa = 100 Pfennigiä
= Smk. 1:23. Kultarahoja lyödään 20:n ja
10.-n M:n arvoisia (Doppelkrone ja Krone).
Hopeisia vaihtorahoja (lyödään korkeintaan
10 M:n arvosta as. kohden), joita on pakko
kerrallaan ottaa vastaan vain 20 M:n arvosta, on
5:n, 3:n, 2:n, 1 :n ja 1/s: n M:n arvoisia,
nikkeli-vaihtorahoja (75 % vaskea, 25 % nikkeliä) on
25 :n, 10 :n ja 5 :n Pfennigin arvoisia ja
vaski-vaihtorahoja 2:n ja 1: n Pfennigin arvoisia.
Nikkeli- ja vaskivaihtorahoja on pakko ottaa
vastaan kerrallaan vain 1 M:n arvosta.
Setelinanto-oi-keus on viidellä pankilla (Reiclisbank, Bayerische
Notenbank, Sächsische Bank zu Dresden,
Württem-bergische Notenbank ja Badisclie Bank), joista
valtakunnanpankki Berliinissä on suurin. V :n
1913 lopulla oli liikkeessä 2,753,2 milj. M:n
arvosta seteleitä, joista valtakunnanpankin liikkeelle
laskemia 2,593,4 milj. (summasta oli metallilla
katettu 68,9 %) M:n arvosta. Seteleitä leimataan
20:n, 50 :n, 100 :n, 500 :n ja 1,000 :n M:n arvoisia.
Seteli pankkien pääoma 1913 oli 289.7 milj. mk.
(siitä valtakunnanpankin 221.4 milj. mk.),
vararahastot 104,1 milj. mk. (valtakunnanpankin
85.5 milj. mk.). Valtakunnanpankin vuosivaihto
1913 oli 519 mii jaardia mk. — Säästöpankeissa
ja kassoissa oli 1911 v:n lopussa 22,979,254
säästökirjalla talletettuina 22.976 milj. mk.
Sivistys- ja oppilaitokset,
kirkolliset olot. — Kansanvalistus on
mahdollisimman korkealla kannalla; 1903 oli asevelvollisista
vain 0,04% (1881 vielä 1,55%) lukutaidottomia.
Koulupakko (5:nnestä tai 6:nnesta ikävuodesta
14:nteen ikävuoteen); eri valtiot järjestävät itse
opetusolonsa. Melkein kaikissa valtioissa on
paikallisia kouluneuvostoja, jotka usein ovat
papiston valvonnan alaisia. V. 1911 S:ssa oli 61,557
yleistä ja 480 yksityistä kansakoulua (yleisissä
187,485 opettajaa), joissa oli 10,309,949 ja
42,094 oppilasta; ylläpitokustannukset nousivat
823,9 milj. mk: aan, josta valtiot suorittivat
263 milj. mk. Kansakoulunopettajat valmistus
on huolellinen ja perinpoh jainen, kestäen
valmis-tuskoulussa ja seminaarissa kummassakin 3 v.,
jonka lisäksi 2-5-vuotisen käytännöllisen
harjoituksen jälkeen on suoritettava lopullinen
tutkinto. Keskikouluja (korkeampia kansakouluja)
011 1911 914 yleistä ja 1,135 yksityistä, niissä
kaikkiaan 12,065 opettajaa ja 354,054 oppilasta;
ylläpitokustannukset 38 milj. mk., josta valtiot
suorittivat 3 milj. mk. Ylemmät oppikoulut
jakaantuvat 9-luokkaisiin (VI :s luokka alin, I :n
ylin, 3 ylintä luokkaa 2-vuotisia) lukioihin,
re-aalilukioihin ja yläreaalikouluihin, sekä tav. 6-,
joskus 7-luokkaisiin esilukioiliin,
esireaalilukioi-hin ja reaalikouluihin. Lukioissa ja esilukioissa
luetaan klassillisia, reaalioppilaitoksissa uusia
kieliä. Ylemmissä oppikouluissa oli 22.941
opettajaa ja 427,644 oppilasta (joukossa 5,560
tyttöä). Tyttöjä varten on tyttölukioita,
opiskelulai-toksia sekä korkeampia tyttökouluja, kaikkiaan
828, joissa 12.398 opettajaa ja 234^461 oppilasta
(joukossa 2,051 poikaa). Ylempien oppilaitosten
ylläpitokustannukset nousivat 218 milj. mk:aan,
josta valtiot suorittivat 63 milj. mk. — Korkein
tieteellinen opetus on S:ssa korkeammalla
kannalla kuin missään muualla. Pohjoismaiden yli
opistot on alkuaan järjestetty saks. yliopistojen
mallin mukaan. Kaikissa yliopistoissa, paitsi
Keisari Vilhelmin akatemiaa Berliinissä ja
Po-senin akatemiaa, on 4 tiedekuntaa:
jumaluusopillinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja
filosofinen; viimemainittu jakaantuu useimmissa
yliopistoissa useaan osastoon (kielit.-hist.,
matern.-luonnont., kem., kameraalinen, maataloudellinen,
farmaseuttinen, hammaslääket.). Yliopistot ovat ja
niissä oli ylioppilaita sekä kuuntelijoita
talvi-lukukautena 1913-14: Berliinin, 14,211, Keisari
Vilhelmin, 494, Bonnin, 4,550, Breslaun, 3,280.
Göttingenin, 2,941, Greifswaldin, 1,399, nallen,
3,108, Kielin, 1,923, Königsbergin, 1,675,
Mar-burgin, 2,217, Ministerin, 2,297, Posenin, 830,
Münchenin, 7,664, Würzburgin, 1,586,
Erlange-nin, 1,388. Leipzigin, 6.463, Tübingenin, 2,013,
Heidelbergin, 2,567, Freiburgin, 2,710, Giessenin,
1,514, Jenan, 1,944, Rostockin, 1,009,
Strassburgs, 2,241, kaikkiaan 23 yliopistossa 70,024
ylioppilasta ja kuuntelijaa (9,929 kuuntelijaa),
joista kaikkiaan 5,518 naista. Jumaluusopillinen
tiedekunta on evankelinen muissa paitsi
Münste-rin, Münchenin ja Würzburgin yliopistoissa,
joissa se on katolinen, sekä Bonnin. Breslaun,
Tii-bingenin ja Strassburgin yliopistoissa, joissa on
sekä evankelinen että katolinen
jumaluusopillinen tiedekunta. Epätäydellisiä yliopistoja (vain
katolinen jumaluusopillinen ja filosofinen
tiedekunta) ovat Baierin Lyzeum nimiset laitokset:
Braunsbergissa, Banibergissa, Dillingenissä,
Eich-stättissä, Freisingissä, Passaussa ja
Regensbur-gissa, joissa yhteensä oli 967 ylioppilasta ja
kuuntelijaa. -— Ammattiopetus on
mallikelpoisella kannalla. Ammatillisissa korkeakouluissa,
kuten yliopistoissakin, on tav. paljon
ulkomaalaisia opiskeli joita, m. m. useita suomalaisia. Anima
tiilisiä korkeakouluja ovat Kölnin kunnallis- ja
yhteiskunnallis-hallinnollinen korkeakoulu,
Düs-seldorfin kunnallis-hallinnollinen akatemia,
Kölnin käytännöllis-lääket. akat., Düsseldorfin
käy-tännöllis-lääket. akat., Hampurin
siirtomaa-opisto, Hampurin yleiset luentosarjat, Aachenin.
Berliinin, Braunschweigin, Breslaun, Danzigin,
Darmstadtin, Dresdenin, Hannoverin. Karlsruhen,
Münchenin ja Stuttgartin teknilliset
korkeakoulut (niissä talvilukukautena 1913-14 kaikkiaan
16,871 ylioppilasta, kuuntelijaa ja hospitanttia),
Berliinin, Clausthalin ja Ereibergin
vuoriakate-miat (765 vliopp. y. m.), Eberswalden.
Hanno-versch-Mündin, Tharandtin ja Eisenachin
metsäakatemiat ja -korkeakoulut (326 yliopp. y. m.),
Berliinin, Bonn-Poppelsdorfin, Weihenstephanin
(Münchenin luona) ja Hohenheimin
maatalouskorkeakoulut ja -akatemiat (1,752 yliopp. y. m.),
Berliinin, Hannoverin, Münchenin ja Dresdenin
eläinlääkärikorkeakoulut (1,515 yliopp. y. m.),
Berliinin, Kölnin, Frankfurt a. M:n, Münchenin.
Leipzigin ja Mannheimin kauppakorkeakoulut ja
-akatemiat (7,992 yliopp. v. m.). Tait.
korkeakouluja ja akatemioita on kaikkiaan 16 (2
Berliinin Charlottenburgissa, 2 Berliinissä, lisäksi
Königsbergissä, Breslaussa, Kasselissa, nanaussa
Frankfurt a. M:ssa, Düsseldorfissa. Mlinchenissä.
Dresdenissä, Leipzigissä, Stuttgartissa,
Karlsruhessa, Weimarissa), niissä yhteensä 3,251
oppilasta. Musiikkikonservatoreja ja -korkeakouluja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
