Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sarkolemma ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
817
Sarkolemma—Sarracenia
818
simpään perukkaan Sarkolanlahteen etelästä
(Suonojärvestä y. m.) laskeva pieni joki.
Koskia 8, niistä 5 :ssä mylly.
Sarkolemma, lihassyyn ketto, ks.
Lihakset.
Sarkomi (kreik. sarköma), kasvannainen, joka
etupäässä muodostuu sidekudoksesta ja saa
aikaan tuhoja varsinkin siten, että se kasvaa ja
leviää lähellä oleviin kudoksiin ja elimiin.
Riippuen siitä, mistä s. saa alkunsa ja mitä
kudos-aineita se muuten sisältää, se kulkee eri nimillä:
angio-s., verisuonenseinästä lähtenyt s.; fibro-s.,
rustokudoksesta alkunsa saanut ja rustokudosta
sisältävä s.; osteo-s., luusta lähtenyt ja luukudosta
si&ältävä s. M. O-B.
Sarkosiini, metyliglykokolli, lihassa
olevan kreatiinin ja sitäpaitsi koffeiiniu sekä
teobromiinin hajaantumistulos. Valmistetaan
synteettisesti monokloorietikkaliaposta ja
metyliamii-nista. Makeita, veteen helposti liukenevia
kiteitä. 8. 8.
Sarkosporidit ks. Sporozoa.
Sarkuteria ks. Charcuterie.
Sarlakki (it. scarlatto), nimitys joukolle
erilaatuisia loistavanpunaisia terva- y. m.
väriaineita. 8. S.
Sarlataani (ransk. charlatan), itseään kehuva
teeskentelijä, petturi, puoskari.
Sarmaatit (myös s a u r o m a a t i t),
Mustanmeren pohjoispuolella, Donin seuduilla asuva
pai-mentolaiskansa, jo Herodotoksen ja sitten
muiden vanhojen kirjailijain mainitsema. He
olivat tunnetut taitavina ratsastajina ja
jousi-miehinä. Myöskin naisten kerrottiin menevän
sotaan miesten kanssa ja taistelevan
amatsoneina, pitipä heidän Herodotoksen kertomuksen
mukaan tappaa vihollinen, ennenkuin saivat
mennä naimisiin. S:n heimoja olivat maiootit,
alaanit, roksolaanit ja jazygit. He olivat
varmaankin, niinkuin säilyneet nimet todistavat,
iraanilaista alkuperää. Myöhemmin nimitettiin
s:n nimellä muitakin Itä-Euroopassa asuvia
kansoja (venedejä, siis slaavilaisia, y. m.), mutta
vähemmällä oikeudella, ja Sarmatian katsottiin
käsittävän koko Itä-Euroopan Veikselistä
Volgaan asti. K. G.
Sarmaattinen ryhmä, tertiäärisysteemin
mio-seeniosaston alaosasto.
Sarmatia, sarmaattien (ks. t.) maa.
Sarnen [zarnanj, kauppala ja Unterwalden ob
dem Wald nimisen kanttonin pääkaupunki
Sveitsissä, Sarner Aan varrella sen laskussa Sarner
See-järvestä; 3,974 as. (1900). — Raatihuone,
hist.-arkeologiset kokoelmat, lukio, reaalikoulu;
harjoitetaan silkki-, olkihattu- y. m. teollisuutta.
Saronin-lahti (nyk. Aiginan-lahti) on
Kreikan itärannikolla, Peloponnesoksen,
Korintin-kannaksen ja Attikan välissä. Sen saarista
suurimmat ovat Salamis ja Aigina.
Saros-lahti (Xeros), Turkin rannikolla,
Ai-geian-meren pohjoisosassa, Gallipolin-niemimaan
luoteispuolella. Suurvaltainsodassa englantilaiset
ja ranskalaiset sieltä käsin laskivat joukkoja
maihin.
Sarothamnus vulgaris (Spartium scoparium),
2-3 m korkea hernekukkaisheimon pensas, jolla
on 5-särmäinen varsi, varren alaosassa
3-sormi-set, latvapuolelta 1-2-sormiset lehdet ja suuret,
kullankeltaiset, tertuissa olevat kukat. Kasvaa
Keski-Euroopassa ja vielä Tanskassa
kangaskum-muilla ja kuivissa metsissä. Istutetaan joskus
koriteollisuutta varten ja jänisten ruuaksi
metsiin, mutta on usein paha metsärikkaruoho.
Useita muotoja viljellään koristepensaina, meillä
vain joskus koetteeksi. K. L.
Sarpedon [-ptdö’n], kreik. tarustossa alkuaan
Zeuksen ja Europen poika, Minoksen ja
Rhadaman-thyksen veli, Kreetasta syntyisin, Lyykian
kuningas. Iliadin mukaan taas S:n on Zeukselle
synnyttänyt Belleroplionteen tytär Laodameia.
Taistellessaan troialaisten liittolaisena uljaasti
Pa-troklosta vastaan hän sai surmansa; Hypnos ja
Thanatos haltiat (Uni ja Kuolema) vievät hänen
ruumiinsa Lyykiaan haudattavaksi. O. E. T.
Sarpfossen, voimakas koski Etelä-Norjassa,
Glommenissa, put. kork. 22 m. 44,000 hevosv. Sen
partaalla on useita tehtaita ja Sarpsborgin
kaupunki.
Särpi, Paolo (1552-1623), it. hengellinen,
oppinut ja historioitsija, meni munkiksi
serviittivel-jeskuntaan, jonka kenraaliprokuraattoriksi hän
kohosi, mutta menetti paavien suosion, kun häntä
alettiin epäillä kerettiläisyydestä. S. oli aikansa
monipuolisimpia oppineita harrastaen m. m. myös
luonnontieteitä. Riidassaan paavi Paavali V:n
kanssa (1606-07) Venetsian tasavalta otti hänet
neuvonantajakseen, ja useissa kirjoituksissa hän
pontevasti puolusti maallisen vallan oikeuksia
paavinvaltaa vastaan. Kostoksi salamurhaajat,
paavin hovin toimesta, hengenvaarallisesti
haavoittivat hänet. S. oli uskonvapauden suosija ja
jesuiittani vihollinen; pysyen itse katolisen kirkon
yhteydessä hän kuitenkin oli läheisissä suhteissa
aikansa protestantteihin ja hyväksyi monessa
kohdin heidän kantansa; hänen suostumuksellaan
tehtiin Venetsiassa uskonpuhdistuksen hyväksi
innokkaita yrityksiä, jotka kuitenkin raukesivat
tyhjiin. S:n pääteos on salanimellä ilmestynyt
Tridentin kokouksen historia (1619). Hänen
kootut teoksensa ilmestyivät monesti, esim. 1789-90.
[G. Rein, ,.Paolo Särpi und die Protestanten"
(1904).] G. R.
Särpi ks. C h a r p i e.
Sarpio ks. AI isma plantago ja
Alisma-t a c e æ.
Sarpiokasvit ks. Alismataceæ.
Sarpsborg [-bo’rj], kaupunki Etelä-Norjassa.
Smaalenenes amt nimisessä amtissa,
rataristeyk-sessä Glommenin varrella, Sarpfossenin ääressä;
9,824 as. (1910). — Paljon suuria tehtaita:
maitotehdas (tiivistettyä maitoa), karbidi-,
sähkökemiallinen-, selluloosa- y. m. tehtaita.
Vienti (teollisuudentuotteita, vaskikiisua y. m.)
1910 arvoltaan 7 milj. mk. Kauppalaivastossa
sam. v. 14,317 rek.-ton. (joista höyrylaivojen
osalle tuli vain 603 ton.). — S. on Norjan
vanhimpia kaupunkeja. Olavi Pyhä rakensi sen
paikalle 1016 Borg nimisen kuninkaankartanon ja
kirkon. Kartanossa pidettiin Borgar-käräjät.
Kartanon ympärille syntyi kaupunki
1200-lu-vulla, joka sai S:n nimen. Ruotsalaiset
polttivat sen 1567. • (E. E. K.)
Sarracenia, kaksisirkkainen,
Sarraceniacece-heimoon kuuluva kasvisuku, 7 lajia monivuotisia
ruohokasveja itäisen Pohjois-Ameriikan soissa,
tunnettuja tötterömäisistä, kannellisista,
hyönteisiä ravinnokseen houkuttelevista lehdistään
(vrt. L i h a n s v ö j ä k a s v i t). Tunnetuin laji
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
