Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sassa ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
829
Sassa—Satakielet
830
(1912), teollisuuden (4.528 työmiestä) 87 milj. mk.
(1913). — Rautateitä on eteläosassa verraten
taajassa (Grand trunk, Kanadan paeific, Kanadan
iiorthern y. m.), melkein kaikki kulkien idästä
länteen. Kaikkiaan 1914 oli 6.500 km rautateitä.
— Oppi- ja kansakouluja 3,226; kansakouluissa
70.567 oppilasta (1913); university-oppilaitos. —
Hallinnon etunenässä on kuvernööri.
Lakiasäätävässä eduskunnassa 54 jäsentä. Kanadan
sonaattiin S. lähettää nyk. 4 (vastedes 6),
alahuoneeseen 10 (vastedes 16) edustajaa.
Pääkaupunki Regina, Etelä-S:ssa, Kanadan
pacific-radan varrella, rataristeyksessä (1914 : 50.000 as.;
1907: 9,804 as.). — Historia liittyy
läheisesti Hudson-Bay-komppaniaan. Ensimäiset
turkis-kauppiaat kävivät S:ssa 1766. Vasta viime vuosis.
lopulla uutisasukkaita alkoi asettua S:iin. Se
oli osana Luoteis-territorista v:een 1905, jolloin
siitä tehtiin maakunta. E. E. K.
Sassa ks. K a 1 1 i o-a ntilooppi.
Sassafras officinale, La«raceee-lieimon puu,
jolla on suuret soikeat, ehyet t. 3-liuskaiset
lehdet ja kellervät. kukat. Kotoisin itäisestä
Pohjois-Ameriikasta. Kuori ja juuren puu sisältävät
erästä ennen ja osaksi vieläkin lääkkeenä
käytettyä eetteristä öljyä. Öljyä käytetään
virvoitusjuomiin (Pohjois-Ameriikassa), likööreihin,
hiusvesiin, kaunistusaineisiin v. m. K. L.
Sassanidit 1. Sasanidit, Sàsänista
polveutuvan Päpakin pojan Ardastrin 1. Artakhsathran
(Artakserkseen) perustama iraanilainen
hallitsija-suku, joka viimeisen arsakidin Artabanos V:n
kukistuttua Hormizdagänin taistelussa 224
hallitsi Persiassa v:een 644. ks. P e r s i a. K. T-t.
Sassaparilla = sarsaparilla, ks. S m i 1 a x.
Sassari, samannimisen provinssin
pääkaupunki Italiassa, Sardinian luoteiskulmassa,
viljavassa seudussa ratahaarauksessa 20 km
rautateitse Porto Torres nimisestä
satamakaupungistaan; 43,536 as. (1913). — S. tekee uudenaikaisen
vaikutuksen huolimatta vanhoista muureista ja
muutamista keskiaikaisista rakennuksista.
Ba-rokkityylinen tuomiokirkko, S. Maria di
Bet-lemme-kirkko, kaupungintalo, linna (1300;luvulta),
teatteri, kauniit kävelytiet. Yliopisto (perust.
1677; lainopillinen ja lääket. tiedekunta,
farmaseuttinen opisto), Italian pienin (157 yliopp.
lukuv. 1913-14), kirjastoilleen, lukio, teknillinen
opisto y. m. Arkkipiispanistuin. — Lyijy- ja
sinkkikaivoksia, kivilouhimoita, tulitikku-,
saippua- y. m. tehtaita. — Per. 1100-luvun lopulla
tai 1200-luvun alussa. (E. E. K.)
Sassi 1. besoaari-a ntilooppi (Antilope
cervicapra), l,i-l,s m pitkä, hartiain kohdalta
80 cm korkea sirorakenteinen antilooppi. Väri
päältä ruskeahko t. harmahtava, alta vaaleahko.
Sarvet (vain koiraalla) 40 cm pitkät, heikosti
kierteiset, otsan suuntaisesti taapäiset. Elää parvissa
aukeilla mailla Etu-Intiassa, juoksee hyvin
nopeasti, metsästys sen vuoksi vaikeaa. S. esiintyy
usein int. jumalaistaruissa ja runoudessa, eri
kielissä eri nimisenä, sanskr. mrig t. mirga.
Edelleenkin se on Intiassa pyhä eläin, sen vuoksi usein
kesytetty. Lihaa saavat syödä vain bramiinit.
Sarvista valmistetaan heittokeihäitä yhdistämällä
kaksi sarvea tyvet vastakkain. Mahalaukusta
tavatuilla besoaarikuulilla uskotaan olevan
voimakas parantava vaikutus (vrt. Besoaari).
Kuva liitteessä Antilooppeja II. /. V-s.
Sasslinin koulu 1. Kärjen
rukoushuonekunta, Hämeenkyröön kuuluva,
Kärjen talon omistajan Adam Sasslinin
lahjoittamilla varoilla perustettu kansakoulu ja
rukoushuonekunta, jolla on oma pappi. S. k:n
ohjesäännöt vahvistettiin keis. käskykirj. 27 p:ltä
lokak. 1847. — Kun v:sta 1900 alkaen ei
ilmoittautunut ketään hakijaa rukoushuoneen papin
virkaan, määräsi senaatti 1906, että koulu ja
rukoushuone suljettaisiin ja saarnaajan virkaa
seuraavaa palkkaa kartutettaisiin siksi, kunnes
karttuneilla varoilla voidaan saada vakinainen
viranlialtia. V. 1907 voitiin tänne taas
sijoittaa vakinainen pappi. [O. I. Colliander,
„Suo-men kirkon paimenmuisto" I, siv. 624.]
Sassnitz [zasnits], kylä ja paljon käytetty
merikvlpylä (vuosittain 22,000 kylpyvierasta)
Pohjois-Saksassa, Rügenin saaren itärannalla,
kauniilla, metsäisellä Jasmundin niemellä. S:n ja
Ruotsin etelärannikolla olevan Trelleborgin välillä
(107 km) kulkee junalautta (v:sta 1909).
Sassoferrato
rä’-J, kaupunki Itä-Italiassa,
Anconan provinssissa, Anconasta länteenpäin
Apenniinien juurella Sentinon ja rautatien [-varrella; 9,806 as. (1901). — S:n luona on
roomal.-kaupungin Sentinumin raunio jätteitä. Siellä
roomalaiset 295 e. Kr. saivat voiton kolmannessa
samnilaissodassa.
Sassoferrato [-rä’-], oikeastaan Giovanni
Battista Sai vi (1605-85), it. taidemaalari;
kehittänyt eklektisen tyylinsä Rafaelin ja
etenkin Domeniehinon ja Guido Reni’n mukaan.
Työskennellen enimmäkseen Roomassa maalannut
miltei yksinomaan Pyhää perhettä ja madonnia
esittäviä harrastunteisia, mutta useimmiten
sentimentaalisia ja suoritukseltaan kuivia tauluja,
jotka ovat laajasti levinneet Euroopan museoihin.
E. R-r.
Sassoliini, luonnossa esiintyvä boorihappo,
H3BOs. S. on trikliinisinä suomuina kiteytyvä,
helmikiiltoinen, rasvamaiselta tuntuva, veteen
liukeneva aine. Se on boori valmisteiden
raaka-aine. Päälöytöpaikat ovat Toscanassa (Sasso
y. m.), niissä sitä erottuu kuumista lähteistä
(sof-fioni). Myös tavataan s:ia joskus härmistyneenä
tulivuorien purkausaukoilla. esim.
Vulcano-saa-rella. P. E.
Sastamala ks. S a a s t a m a 1 a.
Sastmola ks. Merikarvia ja
Saasta-m a 1 a.
Sata, kymmenlukujärjestelmän kantaluvun
neliö 1. toinen kertoutumisluku. vrt. L u k u j ä
r-jestelmät ja Prosentti.
Satakerta (psalterium), märehtijäin
mahalaukun osasto, ks. Märehtijät.
Satakielet (Luscinia), entinen suk u, on
nykyisen lintusystematiikan mukaan jaettu useampaan
sukuun, joista meillä tavataan kaksi:
satakielen (Erithacus) ja leppälinnun
(Ruti-cilla) suvut. S. ovat pieniä rastaslintuja, niiden
pyrstö on 10-sulkainen. Suomessa 6 lajia
(palearktisella alueella 25), joista kuuluisin on
harmaanruskea Pohjan satakieli (L. [E.]
philomele). Se on levinnyt kaakosta käsin
Helsinkiin, Hämeenlinnaan. Jyväskylään, Kuopioon
ja Sortavalaan asti. Läntisimmät ja
luoteisimmat pesimäpaikat Karkku ja Isokyrö. Asustaa,
samoinkuin useimmat muutkin lajit,
pensaikkoi-silla mailla. Mainio laulaja. Punarinta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
