Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sateenkaarirautu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-851
Sattanen—Saturninus
852
rakenne poikkeaa tavanmukaisesta parillisen
lausekkeen (periodin) muotokaavasta. —
Epämääräisyytensä ja epäsuomalaisuutensa vuoksi on tämä
määresana nykyään jo vähitellen syrjäytymässä.
1. K.
Sattanen ks. S a 11 a s j o k i.
Sattasjoki, Kitiseen oikealta laskeva sivujoki,
Sodankylässä, alkaa Kittilästä, Loukisen
vesialueen rajoilta ja laskee Kitiseen n. 10 km
pohjoispuolella Sodankylän kirkonkylää. — Siinä,
niissä S. yhtyy Kitiseen, sijaitsee suuri ja
ti-heäänasuttu Sat t asen kylä. L. H-nen.
Sattuma (lat. casas ja mlat. continge’ntia,
ruots. tillfällighet, slump, saks. Zufall, ransk.
hasard, contingcnce) on se, mikä näyttää
tapahtuvan aiheettomasti, ilman riittävää syytä, tai
mitä ei ole aiottu eikä tarkoitettu. S.
absoluuttisessa, ehdottomassa merkityksessä olisi
tapahtuma, joka ei ollenkaan johdu mistään syistä.
Mutta absoluuttisen s:n käsitteellä ei ole
objektiivista merkitystä; maailmassa ei tapahdu mitään,
joka ei johtuisi mistään syistä. Tosin
indeterminismin käsityksen mukaan vapaiden henkisten
olentojen vapaita tekoja eivät täydellisesti
määrää niitä aiheuttavat vaikuttimet (ks. D
e-terminismi, Indeterminismi); mutta
«i näitäkään tekoja voida katsoa satunnaisiksi
ehdottomassa merkityksessä, koska ne juuri
indeterminismin mukaan tulevat toimeen tahallisen,
tarkoituksestaan tietoisen, vapaan päätöksen
johdosta. Sentähden s:n käsitteellä on oikeutettu
sijansa maailmankatsomuksessamme ainoastaan
»u h teellisessä ja subjektiivisessa merkityksessä.
Se osoittaa tapahtumia, joiden syitä emme tunne,
tahi jotka tulevat tapahtuneiksi siten, että eri
syy-sarjat, jotka alkuaan eivät ole missään
tekemisissä toistensa kanssa, yhtyvät ja siten saavat
aikaan tuloksen, jota ei mitenkään ole
tarkoitettu eikä voitu odottaa (esim. jos
maailman-avaruudesta putoava meteori tappaa kävelemässä
olevan ihmisen). A. Gr.
Satu on vapaan mielikuvituksen pohjalle
rakentuva, todellisuudesta välittämätön kertomus. Sen
luonteenomaisimpana tunnusmerkkinä on
huvitta-vaisuus. Milloin satu elää kansansuussa, ollen
yhteishengen tuote ilman erityistä tekijää, sanotaan
sitä kansansaduksi (ks. t.), milloin se
sitävastoin on yksityisen kirjailijan sepittämä,
taidesaduksi. Viimeksimainitun
perustuksena saattaa toisinaan olla kansansatu, vaikka
kirjoittaja on tätä mielensä mukaan
muodostellut, vieläpä määrättyyn tarkoitukseen sovittanut.
Satuja sepittäneistä kirjailijoista mainittakoon
■esim. saksalaiset J. L. Tieck, E. T. A. Hoffmann
ja ennen kaikkea meilläkin hyvin tunnettu tansk.
runoilija II. C. Andersen. Suom. satujen
kirjoittajista on huomattavin Z. Topelius. — vrt.
Eläinsatu, Eläinfabula. A. A.
Satula, ratsastajan istuimena tai kuorman
tukena käytetty laite hevosen t. muun juhdan
selässä. Tavallisimmin käytetyt ratsastussatulat
ovat kahta päämallia: unkarilainen s.,
jota etupäässä käytetään ratsuväessä, ja
englantilainen s., jota taas yleisimmin
käytetään tavallisena ratsastussatulana. Unk. s:ssa
on puusta tehty runko, satulankaan, johon
sa-tulatyyny jännitetään. Engl. s. on etupäässä
tehty nahasta, se on jykevästi täytetty
(topattu) ja sen runkona käytetään tav. ohkaisia
teräsvietereitä. Naisten s. on toispuolinen ja
siinä istutaan sivuttain. Sen istuin on pitempi
kuin tavallisen s;n ja siinä on 1, 2 t. joskus 3
„sarvea", joihin ratsastajatar tukee reitensä.
Nykyään naisetkin tav. ratsastavat kaliareisin
tavallisessa s:ssa.
Satulahylje = Grönlannin hylje, ks.
Hylkeet.
Satulakatto ks. Katto.
Satulakurki 1. j a b i r u (Mycteria
scnegalen-sis), kahlaajiin (tuonenkurkien ryhmään)
kuuluva. lähes 1 V2 111 ;n pituinen, erinomaisen kau
nis laji. Elää Niilin alku juoksuilta Atlanttiin ja
Intian-mereeu asti. E. IV. S.
Satulanenä, sellainen nenän epämuodostuma,
että sen selkä 011 kuopallaan. S. aiheutuu
useimmiten kuppataudista, jonka vaikutuksesta
nenärusto syöpyy niin, että nenä menettää
tarpeellisen tukensa. Joskus s. voi myöskin olla jonkin
loukkauksen aiheuttama. Nykyään voidaan
erikoisella menettelyllä, plastiikalla, muodostaa
nenälle uudelleen jotenkin sievä muoto.
Satulapuu, lyhyt välipuu, joka
puurakenteissa sovitetaan palkin
ja pylvään väliin ja jonka
tarkoituksena 011 lyhentää palkin
jänneväliä tai myöskin lujentaa
[talkin mahdollista jatkoskohtaa.
K. S. K.
Satulaseppä, käsityöläinen, joka alkuaan vai
niisti vain satuloita, sittemmin myös valjaita.
S:t tekevät tätäpaitsi matkalaukkuja, läppäävät
ajoneuvojen istuintyynyjä vieläpä
huonekalujakin. Viimemainittu toimi on kuitenkin
vähitellen kehittynyt erikoiseksi verhoilijan
ammatiksi. ’ V. L.
Satuili (uuslat. scatula, it. scatola, saks.
Schachtel, ruots. schatull), lipas.
Saturatsioni (ks. Satureerata) ks.
Kyllästyttäminen.
Satureerata (lat. saiurä’re) k s. Kyllästyt
t ä ä.
Satureja ks. Kynteli.
Saturnalia [-(!’-], Saturnuksen kunniaksi svys
kylvön päätyttyä muin. Roomassa vietetty juhla,
joka, alkaen joulukuun 17 p:nä, aikaisemmin
kesti 3 päivää ja myöhemmin jatkui joulukuun
23 päivään saakka. Ensimäisenä juhlapäivänä
pantiin Saturnuksen temppelin edustalla toimeen
uhrit sekä pidot, jonka jälkeen erottiin huutaen:
io Saturnalia. Muistoksi Saturnuksen edustaman
kultakauden vapaudesta ja tasavertaisuudesta
vallitsi S:n aikana hillitön ilo sekä lepo
julkisista ja yksityisistä töistä; vangeilta, riisuttiin
kahleet, orjat aterioivat isäntiensä pöydässä ja
antoivat monasti näiden itseänsä palvella. Oli
tapana lahjoittaa toisilleen vahakynttilöitä ja
nukkeja sekä harjoittaa arpapeliä; juhlien ajaksi
määrättiin arvalla ,,kuningas" (Saturnalicius
princeps), jota kaikkien oli toteltava j. 11. e.
E. R-n.
Saturnia ks. Kehr ä ä j ä t ja Silkki
perhonen.
Saturninus
ni’ J, A p p u 1 e i u s, roomal.
kansantribuuni 103 e. Kr., teki senaatin [-vastustajana kansanvaltaisia lakiehdotuksia, nuitta
menetteli niin väkivaltaisesti, että kadotti kansan
suosion. Vihdoin hänen täytyi, puoluelaisilleen
sulkeutuneena Capitoliumiin, antautua ja hän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
