Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Saviteollisuus
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
860
Saviteollisuus
871
heiksi, tämä pinta on lasimainen, eikä tartu
kieleen; jos murtopinnalle kirjoittaa musteella,
voi tämän kostealla sormella pyyhkiä kokonaan
pois. Toiset savituotteet ovat sisustaltaan li u
o-koisia, jonka vuoksi murtopinta tarttuu
kieleen ja imee itseensä musteen, niin että sitä ei
voi pyyhkimällä poistaa. Kumpikin ryhmä
käsittää useanlaatuisia tuotteita.
I. Tiiviit savituotteet. A.
Esineiden sisusta on valkoinen,
läpikuultava. 1. Oikea 1. kova posliini (m a
a-sälpäposliini) valmistetaan etupäässä
kaoliinista, maasälvästä ja kvartsista. Molemmat
viimemainitut sulavat synnyttäen happamia
silikaatteja. jotka sulamattomien kaoliiniosasten
kanssa muodostavat tiiviin kokonaisuuden.
Muovaillut ja kuivatut esineet joutuvat ensin
raaka-polttoon (n. 950° C) : tällöin häviää
kaoliinista kemiallisesti sidottu vesi ja plastillisuus
katoaa. Massa saa jonkunmoisen lujuuden, niin
että esineitä hyvin voi käsitellä; ne ovat vielä
kuitenkin huokoisia ja synnyttävät koputeltaessa
kumean äänen. Jos ilman lasittamista
toistamiseen polttaa kovemmassa lämmössä, saadaan
kokoon sintraantunut, sisustassa tiheä, mutta
pinnalta rosoinen biskviiposliini, josta
valmistetaan taide-esineitä. Kaikki käyttöesineet
lasitetaan, s. o. varustetaan kovalla, sileällä,
kiiltävällä pintakerroksella, joka ei helposti halkeile
ja joka on lujasti kiintynyt alusmassaan.
Lasitus tehdään samoista aineista kuin itse
massakin, mutta helpommin sulavaksi, niin että se
toisessa poltossa (kypsennyspoltossa) imeytyy
esineen pintaan ja peittää sen tasaisesti. Tässä
poltossa (n. 1,370-1,450° C) sintraa myöskin itse
massa tiheäksi. Lasittaminen toimitetaan
tavallisesti siten, että lasitusaineet hienoina
jauhoina sekoitetaan veteen, ja näin syntyneeseen
vetelään liejuun kastetaan hetkeksi raakapolton
läpikäyneet, vielä huokoiset esineet. Nämä
imevät itseensä nopeasti veden, niin että
lasitus-seos jää kuivaksi, tasaiseksi jauhokerrokseksi
pinnalle, jonka jälkeen esineet ladotaan uuniin
kypsiksi poltettaviksi. Jos lasituksen kokoonpano
on väärä, tulee esineiden pintoihin hienoja
halkeamia, n. s. liiussäreitä. Toisinaan synnytetään
niitä tahallisesti erityisen taiteellisen
vaikutuksen aikaansaamiseksi (craquelé-1 asi tteot).
Posliiniesineiden värillinen
koristami-n e n käy päinsä joko lasituksenalaisilla tai
lasi-tuksenpäällisillä väreillä (ks.
Posliinimaalaus). Useimmat posliinit maalataan
lasittamisen jälkeen. Värit, monenvärisiä helposti sulavia
lasijauhoja, poltetaan kiinni kolmannessa
poltossa (n. 700-850° C). Lasituksenpäälliset värit
ovat esineen pinnalla kohollaan ja tekevät sen
rosoiseksi. Ne ovat myöskin kulumiselle alttiita.
Maasälpäposliinia valmistettaessa syntyy
poltettaessa korkean kuumuusasteen vuoksi paljon vial
lisiä esineitä, mutta tavara on kestävämpää sekä
mekaanisia vaikutuksia ett.ä lämmön vaihteluja
vastaan kuin muut s.-tuotteet. — 2. Pehmeä
posliini 1. luuposliini on saanut nimensä
siitä, että se jo alemmassa kuumuudessa
(1.290-1,330° C) saadaan tiheäksi poltetuksi, ja että sen
massaan tämän aikaansaamiseksi usein
sekoitetaan luutuhkaa. Lasitus on myöskin helpommin
sulava kuin maasälpäposliinin ja sisältää usein
booraksia ja lyijvoksidia. Esineet tulevat hyvin
läpikuultaviksi, valkoisiksi ja keveiksi.
Maalaukset ovat milloin lasituksen alla, milloin sen
päällä ja onnistuvat yleensä hyvin. Pehmeä
posliini ei kestä niin hyvin lämmönvaihteluja kuin
maasälpä posliini, josta syystä talousesineet
enimmäkseen tehdään ohutlaitaisiksi, mutta ne pyr
leivät siitä huolimatta halkeilemaan. — P a r
o-lainen posliini (p a r i a a n i) on lasitta
matoilta maasälpä- tai luuposliinia, jota
poltetaan hapettavassa liekissä, niin että pinta saa
miellyttävän kellahtavan, norsunluuta
muistuttavan värin. Sitä käytetään kuvapatsaihin ja
korukaluihin. Pehmeisiin posliineihin kuuluvat
monet kiinalaiset ja japanilaiset
posliinit (esim. oliutlaitaiset
munankuoriposlii-nit). Ne poltetaan luonnossa valmiina
esiintyvistä, helposti tilleiksi sintraantuvista massoista.
Uudenaikaisia, luutuhasta vapaita, ,pehmeitä pos
liineja ovat Berliinissä keksityt S eger in.
H e c h t in ja H e i n e e k e n posliinit. Sirojen
rokokomuotojensa ja taiteellisten maalaustensa
vuoksi maineen saavuttaneet vanhat Sèv r es in
posliinit (alkaen v:sta 1695) poltettiin savetto
niistä keinotekoisista seoksista ja lähenivät
teknillisissä .suhteissa laseja. B. Esineiden
sisusta on valkoinen tai värillinen
ja läpikuultamaton. — Kivitavarat
ovat tiheitä, liomogeenejä tuotteita, jotka
koputeltaessa synnyttävät heleän äänen. Hienot
kivitavarat ovat murtopi n naita valkeita tai melkein
valkeita. Niihin kuuluvat tunnetut M e 111 a c h in
laatat sekä W e d g w o o d-t u o 11 e e t.
Viimemainituissa on usein värittömän perusmassan
päällä värillinen savikerros (engobeeraus) ;
pintaa koristavat tav. sirot korkokuvat. Harmaata,
keltaista tai ruskeaa massaa ovat halpa-arvoiset
kivitavarat: ruukut, maljat ja kannut, joita
porvarit käyttivät talousastioinaan ennen posliinin
keksimistä (joka tapahtui 1709) ja joita paljon
vieläkin valmistetaan sekä varastoastioiksi (esim.
bolssipullot) että koruesineiksi. Niiden lasitus
aikaansaadaan heittämällä suolaa uuniin
tavaroita poltettaessa. Suola nim. hajaantuu
kuumuudessa synnyttäen höyryjä, jotka sulattavat
esineiden pinnat sileiksi ja miellyttäviksi. Pai
jon kivitavaroita käytetään kemiallisessa
teollisuudessa happoja kestävinä johtoputkina,
haih-dutusmaljoina, patoina, kloorikaasun kehittäjinä
j. n. e. Tällaiset kivitavarat ovat enimmäkseen
varustetut savilasituksella.
II. H uokoiset savituotteet. 1. H i e n o
fa janssi on murtopinnaltaan valkoista, kovaa,
mutta kuitenkin huokoista, antaa heleän äänen
ja voidaan, läpikuultavuutta lukuunottamatta,
saada hyvin posliinin näköiseksi. Massa sisältää
plastillisia savilajeja, piikiveä, usein myös
maasälpää ja liitua. Poltetaan kuten posliinikin,
mutta kuumuusaste on yleensä alempi ja ensi-
Savenvalajan tyiihuone. vanhasta it. puupiirroksesta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
